Ensimmäistä Helsinki-päivää on sävyttänyt sumupullotihkusade ja kylmänkuuma keli, jolloin on mahdollista palella ja hikoilla yhtä aikaa. Siitä huolimatta olen heittäytynyt suorastaan lyyriseksi aina, kun silmiin osuu R-Kioskin kyltti, Stockmannin muovikassi vastaantulijan kädessä tai muuten vaan suomenkielinen kadunvarsimainos. Kyllä kotimaa on aina kotimaa!
Iltapäivän ohjelmassa oli visiitti Polhem PR -toimistossa, jossa tsekkailin kevään mallistoja, ihania hopeakoruja ja tutustuin erittäin kiinnostavaan ekologiseen kauneudenhoito- ja meikkisarjaan. Niistä lisää myöhemmin, kunhan ensin ehdin perehtyä itse vähän perusteellisemmin asiaan.
Mitään sen kummempia ostoksia ei tänään vielä ehtinyt kertyä. Yksi joululahja löytyi ja uusi Olivia oli ihan pakko ostaa, kun niin monet ovat sitä kehuneet. Lisäksi kanteen on päätynyt suosikkimerkkini Dagmarin syysmalliston ihana silkkisamettimekko. Samainen mekko komeili syksyn top-hankinnat listallanikin jo, mutta sitten kävikin ilmi, että Mintun puvun tulee olla tummanpunainen.
3 Comments
Tuo suomalaisten asioiden huomaaminen kotimaahan palattuaan ja varsinkin ulkomailla on todella sydäntälämmittävää 🙂
Herkullisen näköistä ruokaa ja juomaa tietokoneesi vieressä, nams. 🙂
Hauskaa, miten Suomi saa noin innostumaan! Ihanaa reissua! 🙂
Kk: Vaikka Tukholmassa on jonkin verran saatavilla suomalaisia tuotteita olen aina ihan intona, kun esim. kaupassa näkyy Fazerin sinistä. Varsinkin, jos sitä näkyy jokun ostoskärryissä… ;D
Duussi: Kiitos!! Bussikuskikin puhui suomea ja VR:n tavarasäilytyksessä olivat vielä kaupanpäälle erinomaisen ystävällisiä! On tää hianoo!!