Täkäläinen, pääosin naisyrittäjistä koostuva verkosto, Shenet, järkkäsi tunnelmallisen muotihenkisen illan viime viikolla. Trendiluentojen jälkeen pääsimme stailaitumaan itsensä Liselotte Westerlundin opastuksella. Halukkaat saivat myös pikameikin Sisleyn taitavan meikkitaiteilijan käsittelyssä ja paikalle kutsuttu kuvaaja räpsi lopputuloksesta lukemattomia otoksia.

Itselleni oli täysin uutta, että Sisleyn kosmetiikalla ei ole mitään tekemistä samannimisen vaatebrändin kanssa. Hintahaitarin ylimpään kastiin lukeutuvat meikit ovat Sisleyn edustajan mukaan Keski-Euroopassa ja etenkin Ranskassa varsin suosittuja. Periaatteessa olen erittäin kiinnostunut laadukkaasta kosmetiikasta, mutta melkein sadan euron pulittaminen voiteesta, jonka sopivuudesta omalle ihotyypille ei ole takeita, ei kyllä oikein houkuta.

Suunnittelija Liselotte Westerlund piti eloisan puheevuoron business-naisten pukeutumisesta. Muutamassa asiassa olen täysin samoilla linjoilla hänen kanssaan: musta on hyvä – eikä lainkaan tylsä perusväri, kunhan muistaa yhdistellä eri tekstuureja, samettia, villaa, silkkiä jne. Jakku on pukeutumispalapelin todellinen peruspilari, joka tuo sopivasti ryhtiä, mutta antaa myös tilaa persoonallisille ratkaisuille. Mikään ei voita kauniita korkoja, kun haluaa asuun naisellista särmää.

Valokuuvaaja Andreas Wanitzky on tehnyt muotikuvauksia mm. Damernas Världille.

Aikas mielenkiintoinen kokemus seistä ensimmäistä kertaa ihan oikean valokuvaajan kuvattavana. Taisiis kai ne koulukuvien ottajatkin ovat ihan oikeita kuvaajia ja sekin, joka joskus muinoin napsi ylioppilaskuvat. Mutta oli tuossa kuitenkin hiukan eri meininki.

Kuvausrekvisiittana Liselotte Westerlundin tyylikäs shaalikauluksellinen jakku.

Justiinsa on päästy äimistelemästä Linnan juhlien pukuja, kun täkäläinen Nobel juhla marssittaa ihailtavaksi kuninkaallisten ja muun bättre folkin juhlaeleganssia. Kuninkaalliseen tyyliin jotenkin kuuluukin enemmän krimskramssua – tai kauniimmin sanottuna loistoa – kuin kotoiseen Linnan juhlaan. Tänä vuonna Ruotsin kuninkaalliset onnistuivat pukuvalinnoissaan hiukan sådär.

Yleensä en juuri nosta esiin täällä inhokkejani tai asioita, joista ei löydy hyvää sanottavaa oli ne sitten asioita, tuotteita tai asuja. Mutta menköön nyt tämän kerran. Perjantain kunniaksi!

Ensimmäinen spontaani assosiaationi kuningatar Silvia puvusta oli, että omalla äidilläni oli tismalleen tuollainen aamutakki joskus seitkytluvun alussa. Äiskän aamutakki ei tietenkään ollut kallista brokadia, mutta se ei valitettavasti tuo Silvialle yhtään lisäpistettä.

Yleensä erittäin hyviä asuvalintoja tekevä prinsessa Madeleine onnistui toteuttamaan Mintun inhokkiefektin. Vaaleaihoinen blondi, jonka hiukset on sävytetty punertaviksi korostamaan vihreää asua. Siis anteeks nyt vaan, mutta en tykkää. Musta pitsi kirkasvärisen satiinin päällä näyttää lähes poikkeuksetta halvalta (vaikka tässä tapauksessa tuskin sitä on…). Moulin Rouge -teemajuhliin ehkä sopisi jollekin luonnostaan tummaihoiselle. Jos olis pakko.

Kruunuprinsessa Victoria saa kuningasperheen leideistä ainoana hyväksytyn arvosanan. Eikun annan oikein Magnan. Väri sopii Victorialle loistavasti ja muutenkin sekä malli että materiaali sointuvat kivaksi kokonaisuudeksi. En löytänyt mekosta hyvää edestä otettua kuvaa, mutta siitä näkisi, mikä tässäkin mättää. Epäsymmetriset olkaimet, hörhelöhärpäkkeet ja nauhoitukset aiheuttivat varsinaisen sekamelskan puvun yläosassa – varsinkin yhdessä prinsessanauhan kanssa. Liikaa tårta på tårta, vähempi olis ollut parempi.

Illan kaunein puku

Persoonallinen, graafinen ja vahva, mutta silti naisellinen musta, valkoisin yksityiskohdin trimmattu iltapuku kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan Herta Müllerin päällä oli ehdottomasti illan paras. Asu sopii täydellisesti kantajalleen, hiukset ja punaiset huulet täydentävät kokonaisuuden. Olkalaukusta en ole ihan 100 % varma, mutta en viitsi alkaa nillittää. Johan sitä on tässä postauksessa tehty varmaan enemmän kuin tämän blogin historiassa ikinä. 🙂

Kännykän herätys soi tänäaamuna rikollisen aikaisin… Siirrettyäni kolme kertaa aikaa eteenpäin ampaisin vihdoin ylös sängystä, pesin hampaani ja läksin metsästämään ostolistalle päätyneitä Jimmy Choo for H&M -herkkuja.

Valitsin kohteeksi H&M:n Hamngatanilla sijaitsevan pääputiikin, koska ainakin aikaisempina vuosina siellä on ollut eniten varastoa. Jotenkin ajattelin, että kun olen paikalla pikkuisen kahdeksan jälkeen, olen aika ajoissa. No, jono kiemurteli jo pitkällä eikä auttanut muu kuin katsella hampaita kiristellen, miten etupäähän iskeytyi kompiksia pidempään jonottaneiden seuraksi… Shoppailuun oikeuttavien rannekkeiden (!!! How weird is that!?!) jako oli kuitenkin jo alkanut ja onnistuin olemaan viimeinen niistä kahdestakymmenestä jotka saivat rannekkeen viimeiseen ryhmään.

Ranneke nro: 1 ranteessa päätin koittaa onneani vielä toisen H&M:n jonossa. Sergelin torin pieneen putiikkiin oli jonoa sinnekin, mutta aikani vesisateessa hytistyäni ranteeseeni sidottiin tokavikaan ryhmään oikeuttava pinkki ranneke.

Aika kiva ele, että H&M tarjosi kuumaa kaffetta jonottajille! Hyvä mieli tulee joskus niin pienistä jutuista…

Rannekesysteemin ja tiukkojen ostorajoitusten (vain yksi tuote/ostaja/koko) ansiosta varsinaista kyynärpäätappelua ei tänä vuonna nähty ollenkaan. Väkeä oli kyllä ihan kiitettävästi ja monilla näkyi sellaisia kenkälaatikkopinoja, että matkaan oli selvästi lähtenyt kaikki mahdolliset mallit. Naisten kengät ja asusteet myytiin tarkkaan vartioidulla suljetulla alueella, jonne pääsi 20 henkeä kerrallaan kymmeneksi minuutiksi ostoksia tekemään.

Henkilökuntaa oli paikalla kiitettävästi, mikä takasi sen, että jopa palvelua oli hyvin tarjolla. Siinä vaiheessa, kun pääsin shoppailemaan tuntui myös kaikkia tuotteita olevan erittäin hyvin jäljellä. Kassalle asti olisin kiikuttanut mieluusti vaikka mitä, mutta päivän budjetti pakotti karsimaan hankinnat kaikkein ihanimpiin kenkiin ja tajuttoman viileeseen rannekoruun.

Kampetta jäi varmasti yllin kyllin myös niiden hamstrattavaksi, jotka eivät jaksaneet nousta aamulla rannekkeita jonottamaan…

Mintun ostokset…

Meet teh shoez:

Vieläkin kauniimmat jalassa! Tänäiltana olen menossa teatteriin ja tekisi ihan hillittömästi mieli laittaa nuo jalkaan. Tosin jo aamulla (yöllä) alkanut sade ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä, joten voipi olla, että on pakko keksiä jokin järkevämpi vaihtoehto… Vinkki: jos nyt joku vielä harkitsee ostavansa kyseisen malliston kenkiä, niin suosittelen hankkimaan yhtä kokoa normaalia pienemmät. Kenkien mitoitus on todella reilu.

And meet teh rannekoru:

Ihana!

Mites muut – saitteko hankittua sen mitä halusitte, vai jätittekö hulinat väliin tällä kertaa?

Tunnelmia eilisillan Monki-bileistä!

Kappas vain, Minttukin on päätynyt mahtavasti kävijämääriään kasvattaneelle suhteellisen tuoreelle finest.se mingel-sivustolle. Joo… mieluiten saisivat kyllä kuvata vasta sitten iltapäivästä, kun unisikkaraiset silmät ovat kunnolla auenneet. Ha ha! Kysymyksessä oli siis Georg Jensenin aamiashässäkkä, josta oli juttua täälläkin.