Ensimmäinen muotiviikkopäivä alkaa olla pikkuhiljaa pulkassa. Vielä olisi pari-kolme näytöstä edessä ja iltabileet Hamburger Börsissä. Tosin taidan kyllä olla niin mummo, että jätän tämän illan pirskeet väliin. Sekä huomiselle että keskiviikolle on sen verran hulabaloota tiedossa, että nyt jo alkaa heikottaa. Haha! Saa nyt sitten nähdä, jos Karkki haluaa lähteä hillumaan, niin kai sitä sitten seuraksi voisi mennä. Olisi siellä luvassa vielä jotain fashion show -tyyppistä ohjelmaakin.

Istun nyt siis Bernsin pressitoimistossa ja bloggailen iPhonesta seuraavaa näytöstä odotellessa. Tarkoitus oli ehtiä kuvata asukin aamulla ennen lähtöä, mutta sitten tuli niin järkky kiire (yllätys), että ei mitenkään ehtinyt.

Aamu alkoi press conferencen merkeissä. Jotenkin Bernsin upeat puitteet auttavat aina kummasti fiilikseen pääsyä.

Tämän sesongin yleisteemana on muoti ja musiikki. Niiden välisestä saumattomasta yhteydestä puhui mm. Whyredin perustaja ja pääsuunnittelija Roland Hjort.

Heti pressitilaisuuden jälkeen oli pakko “kipittää” lähimpään kenkäkauppaan ja ostaa tasapohjaiset kengät. Pari plus astetta on muodostanut ulos sellaisen pääkallokelin, että kirjaimellisesti tärisin kuolemanpelkoa käveltyäni heelseissä vain muutaman kymmenen metriä. Alehyllystä löytyi sopivasti kivat Vagabondin creepersit. Olen sekä turvassa että tyytyväinen.

Tunnelmaa ja kuhinaa Bernsin isossa salissa. Just love this place!!

The Local Firmin näytös avasi muotiviikot. Tulossa on taattua bauhausilaista tyyliä. Tälle kertaa tosin hapsuilla pimpattuna.

Muotiviikot näkyvät myös katukuvassa. H&M jakaa huomenaamulla oman globaalin suunnittelijapalkinnon lupaavalle nuorelle designerille. Osallistujien taidonnäytteet on kaikkien ihailtavissa Kungsträdgårdenin näyttelyssä.

Taggaantunut Minttu juuri ennen Marimekon näytöstä.

Marimekko oli järkännyt näytökseensä tuoleille pehmoiset tyynyt, joiden päällä oli mukava istuskella ja katsella aurinkoisen iloista ja värikästä showta!

Alicia Fine on uusi tulokas ja itselleni aikaisemmin ihan tuntematon nuori suunnittelija. Hän järkkäsi näytöksen sijaan kivan näyttelyn – ja täytyy sanoa, että sen verran hienoja juttuja oli esillä, että hänen tuotantoon on ihan pakko tutustua vähän tarkemminkin.

Sashimisalaattia Bernsin aasialaisessa ravintolassa. Oli aivan hillittömän hyvää! Kyllä nyt taas jaksaa painaa loppuillan.

Terkkuja siis muotiviikolta ja Bernsistä! Vähän jäsennellympiä analyysejä tulee, kunhan taas pääsen oikein tietokoneen ääreen naputtelemaan.

Enää kuusi päivää siihen, kun Tukholman muotiviikko – viralliselta nimeltään Mercedes Benz Fashion Week in Stockholm – starttaa! Wiiieee!!

Kolmen päivän häppeningissä esitellään tulevan syksyn 2013 mallistoja. Kutsuja alkoi kopsahdella siihen malliin, että päätin järkkäillä varsinaiset viralliset toimistoduunit silläviisiin, että ehdin käymään melkein kaikissa näytöksissä! Niin hienoa!

Muotiviikon “line up” on jälleen kerran todella vaikuttava. Mukana on vanhoja rakkaita muotitaloja Dagmarista ja Whyredistä Ida Sjöstedtiin, uusia tuttavuuksia Alice Finestä Jenny Grettveen sekä – ensimmäistä kertaa evö: suomalaisten ylpeys MARIMEKKO!

Olen niin innoissani kaikesta, että en ole melkein yhtään ehtinyt kriisailla vaatteiden kanssa. Tosin tämä talvimuotiviikko on aina vähän hankalampi, koska päällä on kuitenkin aina takit sun muut – eikä Mintun garderobista löydy mitään kattavaa talvisten fiksujen fashion-päällysvaatteiden valikoimaa.

Jotain sitä tulee väkisinkin kehiteltyä – ja mitä, sen saatte aivan varmasti lukea täältä!

Viime viikonloppuna juhlittiin täkäläiset Elle-Galat. Teki niin hyvää ja piristi kummasti keskellä varsin tylsää tammikuuta tsekkailla vähän ihania juhlapukuja ja katsella perusteellisesti tälläytyneitä ihmisiä, että ajattelin poimia tänne muutamia suosikkejani. Kyllähän Ruotsinkin Ellen juhlissa osa porukkaa oli pukeutunut melko arkisestikin – tai simppelisti housuihin ja jakkuun. Näköjään omaa silmääni miellytti tällä kertaa lähinnä maata viistävät helmat!

Vuoden suunnittelijan palkinto meni Ann Sofie Backille. Kuninkaallista loistoa tapahtumaan toi itsekin muotoilijana jonkin näköistä menestystä saavuttanut Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Prinssi Carl-Philip.

Täytyy sanoa, että Carl-Philip oli kieltämättä varsin fäshion harmaassa, tummansinisin kauluskääntein varustetussa villasmokissaan.

Dagmarin sisarukset.

Vuoden parhaan pukeutujan pysti meni valloittavalle poppiduolle Icona Pop.

Minimarketin sisaruskolmikko.

Kaikki kuvat: Elle galan 2013

Muodin ja kestävän kehityksen välillä tuntuu olevan ylittämätön kuilu. Samaan soppaan kuuluu aika väistämättä ympäristöystävällisyys. Tosin siinä missä kestävä kehitys on jo ajatuksena aika kaukana muodin kiertokulusta, tuntuu valmistajien olevan helpompi löytää markkinoinninkin kannalta relevantteja ympäristöpointteja tuotteisiinsa.

Aihe kiinnostaa itseäni kovasti (olin mm. viime keväänä Hanasaaren kultturikeskuksessa puhumassa aiheesta Vihreää vaatteissa – kestävä kehitys muotibisneksessä -seminaarissa) ja olin tietty paikalla eturivissä, kun Grandpa järjesti keskustelutilaisuuden otsikolla EKO – EKO – EKO.

Keskustelun johtajana toimi bloggarina ja toimittajana tunnettu Cecilia Blankens ja osallistujat edustivat sellaisia muoti- ja vaatetusalan yrityksiä kuin Kavat, Uniforms for the Dedicated ja Nudie Jeans.

Kuluttamisen lopettaminen ihan kokonaan olisi kai teoriassa sitä kaikkein kestävintä kehitystä – tosin tuskin linkolalaisetkaan enää tosissaan pitävät sitä oikeana vaihtoehtona. Muotibisneksen tehtävänä on tasapainoilla haluttavien tuotteiden markkinoinnin ja shoppailuhaluja hillitsevän kestävän kehityksen välimaastossa.

Uniforms for the Dedicated on sitä mieltä, että kehityksen kannalta parasta on, jos pystyy tuottamaan vaatteita, joita kuluttajat rakastavat trendeistä riippumatta. Lempivaatteet pysyvät käytössä vuosikausia eikä niitä heitetä pois hetken mielijohteesta. Tällöin tietysti vaatteiden laadun pitää olla myös kestävää, mutta harva kai menettää sydäntään huonolaatuiselle akryyli-rievulle.

Nudie Jeans lisäsi tuohon edelliseen vielä, että vaatteiden pitkäikäisyyttä ja näin ollen myös kestävää kehitystä edistää, mikäli tuotteen ulkonäkö paranee käytön myötä. Tuosta olen niin samaa mieltä! Kauniisti kuluvat farkut, nahkavaatteet ja esimerkiksi laukut ovat oikeastaan parhaimmillaan vasta muutaman käyttövuoden jälkeen.

Keskustelussa pohdittiin myös tulevaisuuden shoppailua. Aika yhtä mieltä oltiin siitä, että vanhemmilla on varsin suuri vastuu siitä, millaisia kuluttajia he lapsistaan kasvattavat. Optimistisesti ajateltuna toivottiin, että seuraavat sukupolvet olisivat harkitsevaisempia ja valistuneempia kuluttajia. Mutta toisaalta vaikuttaa siltä, että mitä pirstaleisemmaksi elämä muuttuu, sitä enemmän ja voimakkaammin rakennetaan identiteettiä juuri kuluttamalla…

Kävin tuossa juuri ennen joulua tsekkaamassa Tillskärarakademin syysmuotinäytöksen. Tillskärarakademi on täkäläinen vaatetusalan oppilaitos, joka vastaa ehkä parhaiten suomalaisia ammattikorkeakoulutason muotoilun, vaatesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmia.

Oppilasnäytösten seuraaminen eroaa aika paljon tavallisista mallistonäytöksistä. Yhtenäisen kokonaisuuden sijaan catwalkilla marssii eri suunnittelijoiden luomuksia ja lopputulos on aina väistämättä enemmän tai vähemmän sillisalaattia, vaikka miten olisikin yritystä teemoittaiseen etenemiseen.

Toisaalta koulujen näytökset tarjoavat aina jotain tuoretta ja kivaa katseltavaa. Tällä kertaa pitää antaa myös erityiskiitosta äärimmäisen ammattimaisen oloisesti (oppilastyönä) järjestetystä tapahtumasta!

Tässä muutamia suosikkejani Tillskärarakademin syysmuotinäytöksestä. Ensimmäisen kuvan liukuvärjätty sifonkipaita on mielestäni todella ihana! Ja tuossa tokavikassa kuvassa pojan t-paitaa koristaa kuparista taottu koru tavallisen printin tapaan. Viimeisessä kuvassa on tapahtuman juontaja räväkässä cyber-kissanaisen outfitissaan.