En olekaan pitkään aikaan tehnyt klassista “New in” postausta. Ei niin, että olisin mitään kovin kummoista viime aikoina shoppaillutkaan. Nyt on kuitenkin eri tilanne – löysin nimittäin Rizzon kesäalesta niin ihanat  niittitennarit, että ne pitää saada esitellä oikein kunnolla.
Olen jo pitkän aikaa – ja hiukan vaihtelevalla menestyksellä – yrittänyt noudattaa periaatetta, että ostan uutta vain, jos samaan tarpeeseen ei löydy garderobistani vastausta. Sikälihän tuo on aika heppoinen elämänohje, sillä helpostihan sitä nyt aina jonkin uuden tarpeen itsellensä keksii, jos jotain pakko-saada -tyyppistä osuu eteen.

No, nyt oli sellainen tilanne, että toimistollekin käyvien tennareitteni siisteysaste alkaa olla sitä luokkaa, että ei niitä oikein enää kehtaa pitää kuin vapaa-aikana. Keväinen puhdistusoperaatio pidensi selkeästi raksujen Adidas Superstarieni käyttöikää, mutta koska käytän tennareita tosi paljon, alkaa nekin olla jo edustuskäyttöelinikänsä loppuvaiheessa.
Eli siis tarvitsin todellakin siistit ja kivat sneakersit, jotka voisin näppärästi yhdistää niin siisteihin housuihin kuin hameeseen ja mekkoonkin.
En ollut edes etsimässä mitään erityistä – korkeintaan kannasta avoimia matalakorkoisia avokkaita työkäyttöön – kun Rizzon ohi kävellessäni silmäni osuivat alepöytään ja bongasin ihanat savenvalkoiset niittitennarit. En ollut uskoa hyvää tuuriani, kun varastosta löytyi vielä täysin iskemätön pari kokoa 38!

Malliltaan niittitennarit on kapeammat ja naisellisemmat kuin Superstarit. Onneksi pohjasta löytyy paksuutta ja niititkin tietty auttavat, ettei yleisilme ole liian neitimäinen.
Myös väri on ihan just eikä melkein. Täysin valkoisia tossuja en olisi varmastikaan vilkaissut kahta kertaa, mutta utuinen, lähes pastellinen savenvalkoinen on ihan täydellinen. Vaikea sanoa, miten väri säilyy käytössä – toisaalta eipä nuo nyt työmatkoilla kovin kaksiseen kuormitukseen joudu. Urheilukengät on sitten erikseen.

Ihan pikku varoituksena tässä; ihastuin niittitennareihin niin palavasti, että tulette aivan varmasti näkemään niitä asukuvissani kyllästymiseen asti! Haha!

Olen kai kertonut jo teille, että jalkani on jotenkin hassut tai ehkä kävelen kummallisesti? En nimittäin pysty lainkaan käyttämään mitään ballerinoja, avokkaita tai muita klassisen minimalistisia avonaisia kenkiä, sillä ne eivät yksinkertaisesti pysy jalassani. Olen testannut ziljoonia eri malleja, ostohetkellä tiukkoja ja löysiä kokoja, koron korkeudelta vaihtelevia versioita sekä kaikkiin näihin yhdistettynä niitä suutarilta saatavia mokkaläpysköitä, jotka asennetaan kenkään nilkan ja kantapään väliin. Edes kahdet mokkaläpyskät päällekäin eivät saaneet suosikiksi pyrkiviä avokkaitani pysymään jalassa muutamaa askelta pidempään.
Tämä on ollut aikamoinen probleemi, sillä rakastaisin käyttää etenkin ballerinoja, mutta myös stilettikorkoiset pumpsit himottaisi. Erilaiset kiinnityssysteemit, nilkan ympäri menevät remmit, mary jane -tyyppiset ratkaisut ja muut viritykset muuttavat muuten perusmallisenkin kengän ilmettä perusteellisesti. Remmikenkien fiilis on kaikkea muuta kuin minimalistinen, pahimmillaan jopa tanttamainen tai lapsellinen.
Onneksi jalassapysymisongelmaani riittää ratkaisuksi kantapäästä avoin slingback -malli. Valikoima ei tietenkään ole ihan yhtä laaja, mutta melkolailla ihania klassisia juhlakäyttöön sopivia malleja kuitenkin löytyy.

Ballerinojen ja muiden kovaan arkikäyttöön tarkoitettujen kenkien kohdalla tilanne on huonompi. Vaikuttaa ihan siltä, että matalimmillaankin slingback-kengissä on matala kitten heel. Ja vaikka miten haluaisin tykätä jostain, minkä nimi on kissanpentukorko, ei tuo malli sovi todellakaan karjalaisiin pölkkyjalkoihini. Eikä kittenit toisaalta ballerinojen korvikkeena erityisen hyvin sen paremmin tyylillisesti kuin teknisestikään toimisikaan.
Reilu viikko sitten Karkki yllytti, että lähdetään shoppailemaan. Harasin vähän vastaan, kun tuumasin, että kaikki alennusmyynnit on jo päättynyt, enkä oikeastaan varsinaisesti tarvitse mitään. No, en ole kovin vaikea ylipuhuttava ja kun vielä tuli mieleeni, että onhan edessä ne messut (joilla olin siis nyt maanantaina Berliinissä) ja ainahan sitä messukenkien menevä aukko garderobista löytyy, läksin lapsukaisen kaveriksi kauppoja kiertelemään.

Rizzo taisi olla ihan ensimmäinen kauppa, mihin työnsimme nokkamme sisään ja varmaan jo tämän kuvakavalkadin jälkeen tiedätte, mihin iskin ensimmäisenä silmäni. En kyllä voinut uskoa todeksi, että löysin omaa kokoani olevat, mokkanahkaiset, nahkavuoriset ja -pohjaiset nirunaruballerinat ja vielä supermahtavassa alessa (1299,- -> 399,- kruunua)!
Hiukan kyllä ensin mietin, että pitäiskö olla kahden vaiheilla, mutta sitten näpräsin narut niin, että ne menevät suoraan kengän ympäri nilkkaan, kun tehdasasetuksissa narut meni jalkapöydän päällä ristiin. Ballerinojen ilme selkeentyi kertaheitolla ja asia oli sillä selvä.

Aivan mielettömän ihanaa, että nyt on vielä luvattu upeita aurinkoisia ja lämpimiä intiaanikesän päiviä. Kelpaa painella meikäläisenkin ballerinoissa pitkin katuja! Yritän ehtiä napsaista oikein asukuvankin uusien kaunokaisten kanssa ennenkuin syksy ihan tosissaan saapuu.
Mutta vinkkinä siis teillekin, että edelleen kantsii poiketa tsekkaamassa Rizzon loppuale, jos sattuu olemaan täällä Tukholmassa – ja eikös Helsingissäkin ole putiikki.

Meille on tänään muuttanut kahdet uudet pinkit korkkarit – hieno päivä!!

Tosin kummatkaan niistä ei saanut osoitteekseen Mintun garderobia…

Karkki ja Peetu “eksyivät” tänään Rizzon aleen. Karkki juhli hienosti mennyttä hammaslääkärivisiittiä ja Peetu ensimmäistä varsinaista kesätyöpalkkaansa hankkimalla alesta täydellisen ihanat, herkullisen hulvattomat pinkit korot.

Peetun pinkit ihanuudet ovat kiiltonahkaiset, nahkapohjaiset klassikkomalliset avokkaat. Ihan hyvä ostos, vaikka maailmalta flip-flopit jalassa palannut reppureissaaja olisi kyllä ehkä enemmänkin järkevien, arkisten käyttökenkien tarpeessa… No, samalta reissulta löytyi onneksi myös suloiset vaahtokarkinvihreät Converset. Ja ymmärrän kyllä erinomaisen hyvin, että tuollaisia herkkuja on vaikea vastustaa! Peetu myös väittää, että avokkaat ovat hyvät jalassa ja muutenkin mukavan tuntuiset, ja kun mallikin on tosiaan ihan klassinen, niin mikäs siinä sitten.

Karkin pinkit korot ovat sävyltään aavistuksen intensiivisemmät, mokkanahkaiset peep-toet. Varpaiden alta löytyy noin sentin verran korokepohjaa, mikä tekee kengistä käytössä varmasti korkeasta korosta huolimatta mukavammat kuin ihan tasapohjaiset. Mokkanahka on aivan ihana siitä, että kaikki värit näyttävät niin syviltä ja hehkuvilta siinä. Miinuspuolena on tietty herkkyys ja alttius tahroille etc. käyttövaurioille. Juristiopiskelijan arkeen (tai oikeastaan juhlaan, mutta niinhän ei sanota…) kuuluu monenlaisia juhla- ja cocktail-tyyppistä pukeutumista vaativia tilaisuuksia, joten kivoille statement-koroille tulee takuuvarmasti paljon käyttöä.

Siskosten pinkit korkkarit -kerho! Tytöt totesivat itse, että molemmat kengät ovat kuin suoraan Barbien garderobista. Haha!

Nyt vain ihmetyttää, että missäs ne on ne Mintun pinkit korkkarit??