Melkein kokonainen viikko takana toimistohommia Riminin reissun jälkeen. Jos menee aika nopeasti lomalla, niin menee se kyllä näitä arkisia ratojakin tallatessa. Tuntuu kuin matkasta olisi jo tosi kauan, vaikka vasta viime lauantaina palasin kotiin.
Lomafiiliksiin on onneksi helppo palata nyt, kun helteet ja auringonpaiste saapui tänne pohjoiseenkin. Ei päivääkään liian aikaisin, jos minulta kysytään – mutta senhän taisitte jo tietääkin. Samoin reissussa näpsittyjä noin ziljoonaa kuvaa koneella pläräillessä voi melkein tuntea meren suolaisen tuoksun nenässään ja pehmeän rantahiekan rahinan varpaiden välissä. Aavistuksen kyllä tulee kaipuu takaisin, sillä Tinni jäi Riminille vielä toiseksi viikoksi miehensä kanssa ja heidän ihanat kuvat facebookissa muistuttavat, miten vain hetki sitten olin itse samoilla kulmilla.

Etukäteen olin ajatellut, että Rimillä tulee napsittua ihan älyttömästi asukuvia – olinhan varustautunut matkaan poikkeuksellisen laajalla asuvalikoimalla. Ja Tinnihän on aina hurjan huoliteltu juhlassa, arjessa, matkoilla ja kotona. Totuus oli kuitenkin se, että elämä vei, eikä aina voinut, ehtinyt tai halunnut pysähtyä pitämään puolen tunnin kuvaussessiota.
Yhtenä iltana, kun palasimme iltarimpsuilta takaisin hotellille, loistivat sisääntuloväylään maahan upotetut spotit niin houkuttelevasti, että ylipuhuin Tinnin poussaamaan kauniissa, viime talvena Australiasta hankitussa silkkimekossaan. Aivan mielettömän ihana kuosi, materiaali, malli – ja katsokaa nyt tuota selkäpuolen pääntien nyöritystä!
Kyllä muuten näkee, että Tinni matkustaa usein – lähemmäs (ellei jopa yli) kymmenen kertaa vuodessa. Kokeneen reissailijan matkalaukku ei kärsinyt ylipainosta, vaikka vaatevarasto oli tarkoitettu kahdeksi viikoksi. Lisäksi kaikki mukana oleva kesti mainiosti myös kuljetuksen aikaisen viikkaamisen ilman pahempia rypistymisongelmia. Tai niinkuin tuo hurmaava silkkimekko, joka on kevyt, menee pieneen tilaan ja oikenee henkarilla silitetyn veroiseksi muutamassa tunnissa ilman mitään erityistemppuja (tiedättehän: höyrytys kylppärissä kuuman suihkun avulla etc…). Täydellinen matkavaate monessakin mielessä siis.

Pakkaamisen lisäksi toinen asia, josta haluan ottaa oppia bestikseltäni, on värikoordinointi. Tinni pukeutuu vain harvoin mustaan – ja tuskin koskaan kokomustaan. Sen sijaan hän on valinnut lempivärinsä: violetti ja keltainen, sekä suosikkinsa aksenttiväreistä: oranssi. Kaikki hankinnat perustuvat näihin sävyihin ja – tadaa – koko garderobi on helposti koordinoitavissa keskenään! Kuinka moni voi sanoa samaa? En ainakaan minä… 😀
Arvatkaas muuten kuka pakkasi Mintun matkalaukun kotimatkalle? Aivan oikein, Tinnihän sen teki! Ja jostain syystä hän onnistui saamaan kamamäärän laukun sisään niin, että vetoketjulla avattavaa laajennusosaa ei tarvinnut hyödyntää lainkaan. Olin toki siirtänyt muutaman painavan jutun käsimatkatavaroihini (mennessä laukku painoi 25,6 kg ja kotiin palatessa 23,4 kg), mutta eihän ne kirjat niin olennaisesti tilaa vie. Taitolaji tuo pakkaaminenkin näköjään!

Seuraavaa yhteisreissua alettiin suunnitella tietty saman tien. Vahva ehdokas olisi uuteen nousuun siistiytymisen myötä noussut Mallorca tai ehkä jopa Ibiza, jonka olemme molemmat onnistuneet tähän asti välttämään. Tosin, mikäli suunnitelma on sama, että Tinni viettää samassa kohteessa ensin viikon minun kanssani ja sitten toisen viikon miehensä kanssa, valinta kohdistuu todennäköisimmin Italiaan. No onneksi saapasmaassa riittää vielä koluamattomia kohteita, vaikka me molemmat olemmekin siellä lukuisia kertoja lomailleet. Onneksi päätöksiä ei todellakaan tarvitse tehdä vielä – matkakohteen valinta on yksi koko homman ihanuuksista!

• mekko, Kachel (ostettu Canberrasta)
• sandaalit, Geox
• laukku, Furla
• ranne-, kaula- ja korvakorut, Frey Wille
• pikkusormus, Kalevala
• vihkisormukset, Cartier ja Aurifaber 

Ensin ajattelin, että en kommentoi ollenkaan lauantaina täällä meillä vietettyjä kuninkaallisia häitä. Olen kyllä parantumaton romantikko, mutta jotenkin kuvittelin, että varsin värittömänä pitämäni Carl Philipin ja ex-tosi-tv-staran Sofian vihkiseremonia ei vain kiinnostaisi. Sofian puvun suunnittelijasta olin toki lyönyt veikkaa (tiesin, että se on Ida Sjöstedt – kuka muukaan!!), mutta muuten en ollut etukäteen erityisen innoissani.
Mutta kyllähän tällaiset tapahtumat aina tempaavat mukaansa – kaunista, romanttista ja ihanaa. Prinssi Carl Philipin ja Sofian yhteiskuvista välittyy niin aito onnellisuus, että sitä ei paatuneinkaan anti-rojalisti voi olla näkemättä. Ehkä ihan hyvä, että en katsonut suoraa lähetystä tv:stä – sen verran vaikea oli pitää silmäkulmat kuivina seuraavana aamuna, kun luin lehdestä uutisointia aiheesta.
Ja sitten tänään onnelliset uutiset Madeleinen synnytyksestä. Pieni prinssivauva odotteli hienosti äiskän veljen häiden yli ja päätti tulla maailmaan tänään. Sen kunniaksi pieni – ja äärimmäisen positiivishenkinen recappi lauantain hääpukeutumiseen.

Olen haravoinut netin tosi perusteellisesti siisteille vakosamettiraidoille, mutta en ole löytänyt tietoa Madeleinen puvun suunnnittelijasta. Väri on aavistuksen pliisu mielestäni ja normaalisti vihaan tuollaisia kellotettuja hihoja, mutta Madeleine näyttää (pitkästä aikaa) tosi hehkuvalta – ja itseasiassa koko heidän perheensä onnelliselta – joten en ala kritisoimaan mitään. Sitäpaitsi Madeleinen kampaus on ihanan kevyt ja freesi!

Perjantai-iltana oli hääparin “yksityinen” illallinen. Sofia oli valinnut mielettömän upean, lemmikinsinisen luomuksen á la couture-designer Zuhar Muraid. Varmaan tosi hauskaa olla kuninkaallinen ja selata catwalk-kuvia sillä mielellä, että mitähän sitä laittaisi perjantain illalliselle päälleen… Vaikka kai sitä voi tulla suoristuspaineita siitäkin. Varsinkin, kun tietää, että pohjoisen pallonpuoliskon mediat tapittaa silmä kovana jokaikistä valintaa.

Koko vihkiseremonia tuntui tosi henkilökohtaiselta, vaikka olenkin aika pitkälle samaa mieltä yhden kollegani kanssa, jonka mielestä häiden toteutus on myös Ruotsi-nimisen tavaramerkin PR-tapahtuma ja jossain määrin myös show kansalle, joka verovaroilla koko lystin kustantavat. Enkä halua missään tapauksessa kuullostaa kyyniseltä – tunteet voivat olla aitoja, vaikka olosuhteet olisivat, mitä ne on. Ja tässä tapauksessa kaikki kyllä tuntui hirmu aidolta. Ehkä sitä jossain vaiheessa käy niin, että kun kamerat ja tv-toimittajat seuraavat jokaikistä askelta (ja sen tietää etukäteen), vähitellen se unohtuu ja oikeat tunteet näkyvät silmistä, katseista, hymyistä, kosketuksista.
Jos nyt vielä palataan maallisiin pukeutumisasioihin niin mielestäni oli tosi siistiä, että kruunuprinsessa Victoria oli pukeutunut H&M:n Conscious Collectionin pukuun. Yläosaa (sikäli, kun tuo on edelleen kaksiosainen eikä mekoksi ommeltu versio) ei kylläkään ollut koskaan myynnissä, mutta hameosa löytynee joiltakuilta onnekkailta.

 
Ja suurin niistä on rakkaus! <3
Kaikki kuvat (kiitos ja anteeks): Elle.se

Muotimaailman Oscareiksi nimitetty MET gaalaa vietettiin taas viime yönä. Olin myöhästyä töistä, kun jumituin herätyskellon soimisen jälkeen selaamaan Instagramin kuvavirtaa täynnä toinen toistaan huikeampia pukuja. Oikeisiin Oscareihin verrattuna MET gaalan pukukoodi on selkeästi kokeilevampi, uskaliaampi ja enemmän fashion. Niin nautittavaa katseltavaa, kun tähdet ottavat puvuillaan mittaa toisistaan.
Suurimmaksi puheenaiheiksi on noussut Beyonce Givenchyn nakupuvussa ja Rihanna vähintäänkin näyttävässä Guo Pein virityksessä.

Beyoncella, jos kellä, on itsevarmuutta, pokkaa ja tyylitajua kantaa harsomainen, kristallein koristeltu puku. Monet ovat sitä mieltä, että hän oli punaisen maton voittaja tällä kertaa.

Myös Jennifer Lopez ja se Kardashian olivat valinneet – ei kovin yllättäen – siluettia myöten saman tyylisen nakupuvun. Lopez oli mielestäni myös varsin vetävä, mutta siitä toisesta en viitsi paljoa sanoa.

Täytyy sanoa, että en kyllä tykännyt Rihannan puvusta lainkaan – eikä syy ole pelkästään se, että olen turkisten vastustaja. Kuitenkin annan pisteet siitä, että hän uskaltaa ottaa häpeilemättä tilaa ihan fyysisesti.
Omat suosikkini ovat kuitenkin sieltä aavistuksen hillitymmästä päästä.

Prada oli pukenut juhliin useammankin celebrityn. Emily Blunt helmenharmaassa kapealinjaisessa mekossa ja yönsinisessä viitassa, jotka molemmat on kirjailtu kristallein ja hopealangoin, on ehkä ihaninta, mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Todistaa jälleen kerran, että ollakseen elegantti ja sensuelli, ei ole ollenkaan pakollista näyttää ylenpalttisesti paljasta pintaa!

Girl crushini Jennifer Lawrenciin ei osoita hiipumisen merkkejä. Diorin Haute Couture -puku on tyylikäs, valoisa ja iloinen. Kokonaisuus on juuri niin heleä kuin vain voi toivoa.

Tykkään myös kovasti Madonnan Jeremy Scottin Moschinolle suunnittelemasta puvusta (toisin kuin Katy Perryn samasta osoitteesta tulleesta asusta…). Jotenkin ihana nähdä vanha idolini vaihteeksi jossain muussa kuin gootti-kuningatar-lookissa…

En useinkaan poimi miespuolisia staroja listoilleni, mutta nyt on pakko tehdä poikkeus! Miten hurmaava onkaan Justin Bieber Balmainin asussa. Kultaisin lohikäärmein kirjailtu smokkitakki on kertakaikkiaan mieletön!

Aivan uskomattoman tyylikäs on myös Stella McCartney mustassa luomuksessaan. Tästä täytyy laittaa muistiin luova ja elegantti tapa peittää käsivarret.
H&M teki henkilökohtaista historiaa pukemalla useammankin kutsuvieraan MET Gaalaan. Kaikki luomukset eivät ollet ihan makuuni – nimiä mainitsematta…

Vanessa Hudgensin H&M-asu on kuitenkin mielestäni onnisunut ja kokonaisuus on oikein hurmaava. Näköjään kristallikirjailut muodossa tai toisessa on se kaikkein eniten in-juttu tämän hetken juhlapukeutumisessa.
Kaikki nämä kuvat – ja monta lisää löytyy täältä: Elle.se

Viimeisin Netflix-koukuttmiseni on Gossip Girl. Tiedetään, että olen auttamattomasti myöhässä ja koko sarjan ympärillä vellonut omg-miten-ihania-asuja -kuhina on laantunut jo aika päivää sitten. Ehkä päivättäinen GG-annokseni on ylittänyt kaikki mahdolliset suositeltavat rajat, mutta itse sarjan lisäksi olen huomannut tulleeni riippuvaiseksi Lily van der Woodsin täydellisestä tyylistä.
Jotkut asukokonaisuuksista on ehkä aavistuksen hienostoleidimäisiä ihan suoraan itselleni, mutta voi kuinka haluaisinkaan vaihtaa garderobeja tuon viileän, upean sarja-äidin kanssa!

 
Vain parin viikon päästä on taas aika pinkaista Helsinkiin viettämään Bloggers’ Inspiration Day:tä ja juhlimaan Indiedays Blog Awardseja. Asukriisi on jo nyt tosiasia – enkä todellakaan tiedä yhtään, mitä laittaisin päälleni kumpaankaan tilaisuuteen! Varmastikin verotan jonkun vuoden viidestätoista ostoksestani tähän tarkoitukseen. Inspiraationa toimikoon Lily van der Woodsen!
Kuvat Lily van der Woodsen facebook-sivuilta

En sitten kuitenkaan valvonut koko viimeyötä Oscarseja vahdaten. Ensi vuonna pitää muistaa ja ottaa maanantaille vapaapäivä. Sitten voi pitää hyvillä mielin kunnon Oscars-valvojaiset!
Tämän vuoden juhlamuodissa oli selkeästi havaittavissa muutama trendi. Ensinnäkin valkoinen oli yksi ehdottomasti suosituimmista väreistä, joko glitterillä tai ilman. Toinen superlemppari vaikutti olevan elegantit nude-sävyt – tai ihan vain beessi, jos puhutaan asioista niiden oikealla nimellä. Kirkkaammista väreistä suosituimmaksi nousi näyttävä punainen. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että hyvin monien kampaus oli varsin huoleton ja rennosti itsetehdyn näköinen, vaikka varmasti kampaajalla oli käyty.
Tässä on omat suosikkini ei missään erityisessä järjestyksessä. Inhokkeja en tälläkään kertaa viitsi listata, mutta sen nyt vain sanon, että eräs Laura Dern olisi kyllä voinut edes kammata tukkansa ennen juhliin lähtöä ja mummolan verhoista tehdyt asut eivät yleensä ole mikään hitti.

Kaikista punaisista juhlamekoista Dakota Johnsonin hehkuva Saint Laurent on ehdottomasti upein. Huolettomasti ponnarille sitaistut suklaanruskeat hiukset, tarkoin valitut dimangit ja mustat kynnet täydentävät kokonaisuuden onnistuneesti. Elegantti ja nuorekas!

Olen vähän heikkona Nicole Kidmaniin. Hänen ominaisväreillään ja säteilyllään on helppo kantaa asuja, jotka muiden päällä olisivat ihan täysi katastrofi. Louis Vuittonin malliltaan superklassinen puku saa ajankohtaista – jopa hiukan futuristista – twistiä reptiililäikikkäästä kimalluksesta ja tosi mageesta kirkkaanpunaisesta vyöstä.

Melkein jätin upean Cate Blanchetin pois koko listalta ihan vain siksi, että en ole vielä oikein päässyt yli siitä, että Maison Margielan uudeksi pääsuunnittelijaksi palkattiin täysmulkero John Galliano. Mutta minkä sille voi – puku on upea ja Cate Blanchet kantaa sen sillä säteilevällä ja varmalla tyylillä, mikä on hänelle ominaista. Tiffanyn turkoosi kaulakoru toimii kirjaimellisesti statementinä. Mitään muita yksityiskohtia tähän ei sitten kaivatakaan.

Emma Stone on yksi upeista punapäistä. Elie Saabin keväänvihreä (selästä täysin avoin!) puku on juuri niin suloinen ja elegantti kuin vain voi kuvitella. Voimakkaan oranssinpunaiset huulet toimivat melkein kuin asusteena ja hiuksissakin on trendistä poiketen hiukan aitoa Hollywood-glamouria, tosin hyvin raikkaalla tavalla.

Jo toinen Saint Laurentin puku top-listallani! Margot Robbien asu henkii autenttista 70-luvun filmitähtityyliä tähän päivään päivitettynä. Myös tässä asussa huulet ovat paljon enemmän kuin vain punatut huulet.

Upea ja säihkyvä Meryl Streep voimanaiselle täydellisesti sopivassa Lanvin-asussa. Juuri tismalleen tuollaisessa haluaisin nähdä itsenikin, jos joskus saan kutsun pitkän iltapuvun juhliin.
Upein kaikista oli kuitenkin – ja tälläkin kertaa – Lupita Nyong’o!!

Calvin Kleinin 6000 helmellä käsin kirjaillen koristeltu puku oli aivan henkeäsalpaavan hieno! Malli, värisävy, tyyli, käsityö -aivan täydellisiä kaikki!

Huokaus! <3

Kyllä mun täytyy tänne laittaa kuva myös tästä Julianne Mooren huikeasta Chanelin haute couture -puvusta. Ensin olin ihan myyty – ja onhan tuo hieno – mutta sitten näin kuvia, joissa mekon helmikirjailut eivät näkyneet niin selkeästi ja yhtäkkiä “kukkaraidat” alkoivatkin näyttää silmissäni aivan joltain mäkäräisiltä. Ja sitten en enää pystynytkään karistamaan sitä mielikuvaa pois päästäni. Eli periaattessa olen sitä mieltä, että upea kokonaisuus tässäkin, mutta henkilökohtaisten ongelmieni vuoksi se ei nyt oikein tiedä paikkaansa top-listalla.
Loppuun vielä virallinen “proud mama moment”.

Melanie Griffith katselee äidin ylpeyttä hehkuen tytärtään Dakota Johnsonia.
Kuvat: All Over Press