Ihana Carin Westerin suunnittelema kettupuuhkaneluetakki on jo ehtinyt ulkoilla muutaman kerran, mutta nyt vasta oli mukamas sen verran aikaa, että ehdin näpsiä pikaiset päivänasu-kuvat.

(Tiedän, että käsitteestä “päivän asu” on ollut jonkin verran juttua Suomessa ja ainakin jotkut Arvovaltaiset ovat olleet sitä mieltä, että koko sanonta on ihan hullunkurinen. Minttu on taas vastarannankiiski ja sitä mieltä, että “päivän asu” pitäisi mitä kiiruummin vakiinnuttaa suomenkieleen ja silloin loogisesti yhdyssanana “päivänasu”. Kysymyksessähän on kuitenkin jo pitkään käytössä ollut konsepti esitellä mitä vetimiä milloinkin erinäisilläkin bloggareilla sattuu olemaan päällään. Esimerkiksi Kielitoimisto antaa suosituksensa vakiintuneiden käytäntöjen perusteella, joten ehdotukseni on, että me muotibloggarit pannaan pikkuisen painostusta kehiin ja tuodaan suomekieleen uusi sana: päivänasu!)

Ehkä sit ensi kerralla vouhkaan siitä, miten paljon nautittavampia ovat grafiikat vanhojen lp-levyjen kansissa kuin esmes Spotify-sivuston vasemmassa alakulmassa kyyhöttävä pikkuinen lätkä… 🙂

• neuletakki, Carin Wester for Weekday
• hame, Monki
• bootsit, Beyond Retro (2nd hand)

Halloween-lauantain ohjelmassa on suomirokkia elikkä Mokoma-festivaali! Superpillit ja tunika & puolijuoksua jo matkassa oleva Minttu. 🙂

• tunika, Monki
• farkut, Cheap Monday
• nilkkurit, Ril’s
• laukku, Filippa K

Päivän soundtrack:

Hiphei! Olen justiinsa lähdössä Monkin järkkäämiin syysbileisiin, mutta pikaisesti ensin päivän asu. Päivällä käväisin Björn Axenilla trimmaamassa hiuksistoa. Tsek tsek.

34 tuumaiset puntit on hivenen pitkät… Tyypillistä kuitenkin, että uutuusfarkuista ensimmäisenä edustuskäyttöön päätyvät ne, joihin suhtauduin alunperin kaikkein skeptisimmin…

Hämmentävän väljiltä tuntuu 28″ farkut – ainakin tämän mallisena. No, kai siitä pitää vain olla tyytyväinen. 🙂

Kivan rakeinen kuva vaihteeksi takatukasta. Ihana kampaajani Pernilla rrakastaa pitkiä hiuksia, mikä tuntuu hyvältä. Suomessa kampaajalla käydessä sai aina olla sydän kylmänä, miten hyvin arvoisat hiustaiteilija milloinkin mahtaa uskoa asiakkaansa toivomuksia… Ilmeisen suositun, lyhyeksi närhityn kampauksen dissaajaa kun ei monessakaan parturissa kovin hyvällä silmällä katsottu. Ihana Lila oli kyllä poikkeus, mutta sitten hänkin päätti vaihtaa alaa…

• farkut, Cheap Monday
• t-paita, H&M
• liivi (Peetun), Cheap Monday
• nilkkurit, Ril’s

Päivän soundtrack:

Cheap Mondayn viime perjantaisesta varastoloppuunmyynnistä löytyi neljät hyvät farkut. Tai kahdet on ainakin tosi hyvät kahdet vähän ehkä sådär, mutta eiköhän niillekin viiden euron edestä tule käyttöä…

1 x Cheap Monday

Keskisiniset perusfarkut on ehtinyt olla jo pari kertaa käytössäkin. Pikkuisen tuo 34 tuumaa pitkä puntti on pitkä, mutta varsinkin korkojen kanssa toimii hyvin. Näissä ei valitettavasti ollut mitään lappuja, että en osaa sanoa mallin nimeä.

Puntti on ihan suora, mikä pillien jälkeen tuntuu melkein leveältä…

Veikkaisin näistä seuraavia suosikkifarkkujani!

2 x Cheap Monday

Edellisiä kapeampipunttiset tummanharmaat “Tight” -farkut. Värin nimi on “Dry Black”.

Koska tässä mallissa ei ole ollenkaan kulutuspesua, käy farkut hyvin vähän siistimpääkin pukeutumista vaativiin tilaisuuksiin.

3 x Cheap Monday

Lappujen perusteella tämänkin mallin nimi on “Tight”, mutta päällä ne tuntuvat huomattavasti edellisiä tiukemmilta. Värin nimi on “dark used wash”.

Hmmm… En oikein tiedä tykkäänkö näin farkkulegginssimäisistä punteista. Hei katsokaa pohjelihaksiani!! :DD

4 x Cheap Monday

Ostetaan nyt, kun kerran halvalla saa -periaatteella nappasin mukaani myös leveäpunttiset yksilöt, vaikka kyseistä mallia olenkin yrittänyt visusti kartella… Mallin nimi on “70’s stretch” ja väri “Flash Blue”.

Kengätkin melkein peittyvät… Hih!

Tosin saahan näistä saksittua vaikka shortsit ensi keväälle, jos ei muuten tule käyttöä.

Kaikki neljät farkut lähti tosiaan kotiin vaivaiseen 20 euron yhteishintaan! Joskus kannattaa jaksaa olla menettämättä hermojaan, vaikka vähän olisinkin tunkua…

No, mitäs sanotte?

Viime viikolla tekemäni unelmien hankinta on jostain käsittämättömästä syystä jäänyt esittelemättä… Koko syksyn ostoslistallani on keikkunut käytännölliset, simppelit, ei liian lörpöt tai tunikamaiset neuletakit. Ja kyseisen ostoslistan ykköseksi kipusi pikkuisen yllättäen Carin Westerin kaikki mahdolliset kriteerit täyttävä neuletakki-ihanuus. Törmäsin ihanuuteen jo loppukesästä, kun Carin Westerin Weekdaylle suunnittelema mallisto tuli putiikkeihin. Spesiaalimalliston etuna on, että se on hiukkasen edullisempi kuin normimallistot. Valitettavasti se ei silti tarkoita varsinaisesti halpaa hintaa. Niinpä jäin miettimään… nääs, nääs… kyllähän te tiedätte.

Viimeviikolla poikkesin Weekdayssä ja havaitsin, että neuletakkeja on vain yksi jäljellä! Pikainen konsultaatio ystävällisen henkilökunnan kanssa paljasti, että kysymyksessä oli ihan oikeasti viimeinen kappale! Neuletakki on kokoa XS, mitä en kyllä normaalisti käytä, mutta järkevä shoppailuseurani vakuutti, että on turha tuijottaa kokomerkintöihin, jos vaate näyttää hyvältä päällä (kiitos Tinni!!). Niinpä mielettömän makea kermanvaalea neuletakki supercoolilla kettupuuhkapainatuksella päätyi omistukseeni!

May I present you, an ULTIMATE kettutyttö-neule:

Neuleen väri on tosiaan kermanvalkoinen, mikä näissä syys”auringon” värjäämissä kuvissa ei oikein tule esille…
Painatus on mustaa, hiilenmustaa ja mittasuhteet just täydelliset kunnon preppy-neuletakkiin! Okei, materiaali on 100 % akryyliä – kaikkea ei voi budjettilinjalla saada… Tosin akryyli kärsii mielestäni hiukan turhaan 70-luvulla eläneiden äitiemme negatiivisten kokemuksien aiheuttamien muistojen haamuista. Tämän päivän akryyli on ihan toista kuin ensimmäiset yritykset tehdä keinotekoista “villaa”.

Itseasiassa olen saanut toivomuksen, että tekisin postauksen juuri akryylistä ja sen ominaisuuksista – se kun on niin tavallinen materiaali kalliimmissakin neuleissa. Päivitän juuri tietojani ja aiheesta on luvassa postaus ihan lähipäivinä. Tällä hetkellä voin tarjota oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka on: kaikissa kuiduissa on plussia ja miinuksia. Pitäisi tietää, mihin tarpeeseen vaatetta on hankkimassa, silloin on helpompi päättää onko kyseinen materiaali “hyvä” vai “huono”. Ongelmia tässä aiheuttaa (etenkin suomalaisille tyypillinen) asenne, että saman vaatteen pitäisi toimia sekä siistinä edustusasuna, lämmittävänä välikerroksena, helposti huollettavana (esim. pesu…) ja paljon käyttöä kestävänä perusvaatteena. Näitä kaikkia saavutetaan harvoin yhden materiaalin avulla.

Rrrrakastan palloja helminappeja. Ja sitä, miten ah-niin-perus-neuletakki saa perusteellista twistiä painetusta kettupuuhkasta!

Voin vakuuttaa, että tulette näkemään tätä neuletta tylsistymiseen asti! Se on vaan niin täydellinen!! Toimii loistavasti sekä farkkujen että siistimmän asun kanssa. Malli, väritys ja helminapit antavat ihanan klassisen ja aikuisen (did I just say that?!) vaikutelman ja kettupuuhkapainatus toisaalta … hmmh… romuttaa railakkaasti kaiken!

Kettuneule ei kuitenkaan päätynyt päälle tänään, mutta unelmien OTK-bootsit ovat kyllä olleet varsinainen jumitusasu. Onneksi syyssateet tuntuvat tulevan aina öisin, muuten olisi mokkasaapikkaitten kanssa helisemässä…

Onko teillä siellä pimeää, harmaata ja syksyistä? Kenties pikkuisen loskaakin jo? Tässä kaikille vähän auringonpaistetta: Sunshine presentin her most intelligent face!

• paita, MTWTFSS
• toppi (alla), Monki
• hame, Mintun ompelimosta
• sukkikset, Wolford (vanhat)
• bootsit, second hand (Beyond Retro)

  Päivän soundtrack: