Muotiviikon aikaan Nellyllä oli oma Pop Up Store ihan virallisten näytöspaikkojen vieressä. Vähän suorastaan harmittaa, että en eksynyt paikalle aikaisemmin kuin vasta viimeisenä päivänä, mutta tosiaan vasta silloin oli fashion-lukujärjestyksessä sen verran aukkoa, että ehdin piipahtaa putiikissa.

Olen muistaakseni tilannut Nellystä kerran – korkeintaan kaksi – joten en todellakaan tunne nettikauppaa “omakseni”. Jostain syystä suurin osa sivuston kuvista tuntuu sen verran rasittavilta, että en vaan löydä mitään ostettavaa. Aina alennusmyyntiuutiskirjeiden saapuessa yritän kyllä, mutta ei vain oikein osu. En silti väitä olevani “väärän ikäinen”, koska esmes Forever21:iin on kyllä lähtenyt tilaus jos toinenkin… Haha!

Ensimmäisenä Pop Up Storessa tulivat vastaan nailoniset muovista staattista sähköä ritisetvät maksihameet ja samaa sarjaa olevat “nahka”takit. Yritän suhtautua avarakatseisesti maailmaan – ja tiedän, että näillekin on kohderyhmänsä.

Koruosastolla olisi ollut tarjolla monenlaista blingiä rip offia, mutta jostain syystä nekään eivät juuri jaksaneet innostaa.

Olisin ollut varmaan varsin hailakalla mielellä koko Pop Up putiikin suhteen, jos en olisi hoksannut vähän peremmälle pystytettyä (kesä)kenkätaivasta.

Aikasmoinen karkkihylly siinä – ja lähemmän tarkastelun jälkeen olin valmis tuomitsemaan Nellyn oman valikoiman kengät ihan ookoo hyväksi hinta/laatusuhteeltaan. Eipä niistä nyt monetkaan tainnut olla läpeensä nahkaa, mutta jotenkin kuitenkin näppituntumalta tukevamman oloista tekoa kuin esim. Zaran vastaavat.

Yritin etsiä Nellyn sivuilta linkkejä näihin samoihin kenkiin, mitä tähän olen ihastuksissani valkannut, mutta eipä siellä näyttänyt tällaisia olevan. Koska en kuulu kanta-asiakkaisiin, en osaa sanoa, että olivatko nämä jotain loppuunmyyntikappaleita – vai vasta mahdollisesti tulossa myyntiin. Tällaisille sini-violeteille kaunokaisille olisi hyvinkin käyttöä nimittäin jo nyt. Umpinaisen kärjen ansiosta nuo soveltuisivat aivan mainiosti sisäkengiksi toimistolle ihan koska vaan.

Astetta kesäisemmät kenkulit olisivat nämä. Ihastuin beigen, luonnonvalkoisen ja neon-keltaisen yhdistelmään. Lisää vain valkoiset shortsit ja piparkakun ruskeat sääret…

Huikeiden hippikenkien myötä tuli niin kova ikävä Peetua, että oli ihan pakko laittaa kuva tänne. (Juu, tyttö voi hyvin. Asuvat Lizin kanssa Melbournesta vuokraamassaan kämpässä ja tekevät töitä reippaina feissareina jollekin sähköyhtiölle. Kiitos kysymästä!)

Ehdat muovimuovi-korot (erona siis cooleille kauniisti läpinäkyville pleksimuovikoroille) ovat oikeastaan aika kauheat. Silti tuo nilkan ympäri kiertävä remeli ja simppeli nauha varpaiden yli tasapainottaa tilannetta niinkin paljon, että oikeastaan jo näin nämä nilkat paljastavien mustien kapeiden farkkujen ja bf-mallisen liuhuvan t-paidan muodostavan asun jatkeena. Ehkei kuitenkaan oikeasti ostoslistalle?

Olen etsiskellyt talveksi matalia hyviä ratsastussaappaita. Toisaalta tuntuisi järkevimmältä sijoittaa ihan perinteiseen klassiseen malliin, mutta toisaalta houkuttaisi joku ajankohtainen versio, jossa olisi vähän enemmän särmää. Ehdottomasti kaikkein eniten hinkuaisin niitä Givenchyn gaiter bootseja, joista kirjoittelin jokin aika sitten. Valitettavasti se lottovoitto ei nyt vieläkään ole saapunut tekemään ihmeitä budjetilleni. (Pikkuisen hankaalaahan se olisikin, kun en edes lottoa!)

Bongasin ei-niin-kovin-yllättäen aikas kivan oloiset Givenchy rip offit Zarasta.

Malli on varsin selkeälinjainen ja muutamat yksityiskohdat ihan kohdallaan. Kävin sovittamassa saappaita Drottninggatanin Zarassa – ja malli tuntui oikeastaan aika hyvältä jalkaan. Uudet pohjat olisi kyllä pakko laittaa, sillä urattomat tasapohjat tuntuivat liukkailta jopa myymälän kokolattiamatolla. En halua edes ajatella, miten kiva niillä olisi liukastella lumessa.

Kaikki tuo on siis ihan ookoo. MUTTA. Saappaat eivät ole nahkaa. Ehkä pikkuisen tökkii ajatus, että tekonahkasaappaat maksavat noin 120 euroa (1199,- kruunua taitaa olla kyllä enemmän kuin 120 €). Tuntuu vähän, että ei tuossa nyt ainakaan laadusta makseta. Toisaalta olisin valmis pulittamaan huomattavasti enemmänkin nahkakengistä.

Melkein olen siis päätökseni tehnyt – ja sen vuoksi tunnen olevani fashionistana täysin kelvoton. En vaan nyt voi kartuttaa kenkäkokoelmaani kyseisillä Zaran bootseilla, vaikka ne miten olisivatkin hienot ulkomuodoltaan.

Taidan nyt sitten taipua lottoamaan ihan oikeasti. Tiedä vaikka osuisi sopivan kokoinen voitto kohdalle siihen mennessä, kun Givenchyjä taas saa napista.

Olen unohtanut ihan totaalisesti esitellä ihanat Hunterini, jotka tuli tässä taannoin hankittua kovan kohun saattelemana. Brandoksen toimitus oli jälleen supernopeaa – paketti saapui lähipostiin noin kolmessa päivässä.

Klassiset mustat kumpparit ovat niin lähellä täydellistä kuin vain voi! Koko 39 on kieltämättä pikkuisen väljä – 38 olisi voinut olla ihan passelit nekin – toisaalta näihin mahtuu nyt ihanasti paksumpikin villasukka sisälle. Vähän jänskitti, että onkohan saappaan varsi urheilulliseen pohkeeseeni liian piukea, mutta aivan mainiostihan nuo sopivat. Mitään toppahousuja varren sisään tosin on turha haaveilla tunkevansa, mutta eipä sellaiselle taitaisi olla tarvetta muutenkaan.

Viikonloppu oli sään puolesta fantastisen aurinkoinen ja pikkupakkanen piti tiet ja polut kuivana. Vielä eivät Hunterit ole siis päässeet neitsytmatkalleen. Tälle viikolle on luvassa lämpimämpää (loppuviikoksi lähemmäs + 10 astetta!) ja reilusti sadetta – eli kumisaapaskeliä parhaimmillaan.

Onhan ne vaan hienot! Ja nyt voin vetää yhden asian yli siltä listalta, jonka tavoitteena on täyttää garderobini laadukkailla, ajan kulumista ja trendivaihteluita kestävillä klassikoilla.

Oli ihan pakko laittaa tuollainen epäromanttinen otsikko postaukselle. Edellisen Hunter-aiheisen postauksen kommenttien perusteella tiedän, että siellä ruudun toisella puolella on liuta asiantuntijoita ja nyt tarvitsen apua!

Alunperin ajatuksenani oli odotella kaikessa rauhassa seuraavaa palkkapäivää, käydä tässä välissä sovittamassa oikea koko – ja sitten laittaa tilaus Brandokselle menemään (ei, en todellakaan ole mikään heräteostosten tekijä! :D). Nyt kävi kuitenkin niin, että yhden ihanan kommentoijan (kiitos Hottentotti!) ansiosta huomasin, että just nyt Brandoksella on – 20 % alennus tosi suuresta määrästä bootseja ja saappaita.

Säästö se on pienikin säästö, joten en voi mitenkään odottaa tilauksen tekemisen kanssa. Ainoa ongelmani nyt on, että minkä ihmeen koon tilaisin? Normaalisti käytän kokoa 38 ja olen kai aika keskiverto – eli en useinkaan joudu hankkimaan puolikaskokoja.  Ajattelin tilata Huntereista koon 39, jotta alle mahtuisi paksumpikin sukka. Toisaalta moniin kumisaappaisiin on jo valmiiksi laskettu saapassukkavara – ja siinä tapauksessa pitäisi koon 38 riittää. Eli tarvitsen apua:

Mikä koko pitäisi valita Hunter Originaleista?

Varsi tulee olemaan omaan “urheilulliseen” pohkeeseeni vähän napakka, mutta mittanauhamittauksen perusteella sen pitäisi kuitenkin sopia.

Kiitos jo etukäteen vinkeistä ja kokemuksista! Terkuin yksi, joka inhoaa yli kaiken palautella ja vaihtaa nettikauppatilauksiaan… 🙂

EDIT: Kiitti hurjasti kaikille avusta!! Tilaukseen meni koko 39 ja päädyin sittenkin original-mustaan enkä kiiltävään Gloss-versioon, jota alunperin ajattelin. Toivottavasti tulevat pian pian PIAN! (Yleensä kyllä Brandoksen toimitukset tulee huippunopeasti…)

Kumpi määrää enemmän ostopäätöksiä, tunne vai järki? Riippuu varmaan hiukan siitä, mitä on hankkimassa. Jotain asioita, kuten esim. lääkkeitä tuskin kovin usein ostetaan pelkillä tunteilla. Investoinnin suuruus ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan paljoa siihen tehdäänkö ostopäätös tunteella vai järjellä. Ehkä kukaan ei varsinaisesti heräteshoppaile vaikkapa asuntoa, mutta lopulliseen päätökseen vaikuttavat henkimaailman asiat huomattavasti enemmän kuin tiukat faktat.

Tämän tunne-järki -johdannon ainoa tavoite on auttaa Minttua päätymään jonkinlaiseen lopputulokseen syyskenkiä koskevassa pohdinnassa. Olen esitellyt täälläkin vaikka minkälaisia toivelistoja, mutta nyt, kun olen liottanut lähestulkoon päivittäin nahkakenkiäni enemmän tai vähemmän läpitunkevassa syyssateessa, alkaa suunnitelmat mennä pikkuhiljaa uusiksi.

Haluan – ei – tarvitsen kumisaappat!

Ja nyt mennään sinne tunne vai järki -osastolle… Hyviä ja siistejä kumppareita on tarjolla – jos ei nyt pilvin pimein – niin ainakin ihan kohtuullisesti. Kaupunkisateesta selviää kuivin varpain vähemmälläkin. Mutta, kun haluan Hunterin kiiltävänmustat Originalit. Haluan siitä huolimatta, että hyviä saappaita saisi halvemmallakin. Haluan siitä huolimatta, että varmasti kaikilla muotibloggareilla (ja muutamalla muulla.. ifs) on ollut jotkut versiot Huntereista jo vaikka miten kauan aikaa sitten. Haluan siitäkin huolimatta, että se hetki, kun saappaista tuli kuumintahottia kiitos Kate Mossin, on ollut jo about vuosikymmen sitten.

Järkiperusteet:

• olen tuhonnut niin monta kenkäparia vesisateessa ja loskassa rämpiessäni, että investointi kivoihin saappaisiin olisi vain järkevää.
• Tukholman syksy, talvi, kevät ja iso osa kesästä toteuttaa säätiedotusta: + 3 astetta lämmintä ja vesisadetta (tuo päti esmes viime jouluaattona ja kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna…).
• tavoitteeni ei nyt varsinaisesti ole olla muodin tai trendien etunenässä, joten hyvää hankintaa ei ole syytä hylätä vain sen vuoksi, että “kaikki muut” ovat ehtineet ensin.

 Tunneperusteet:

• haluan kiiltävänmustat Hunter Original -saappaat. Haluan. Piste.

(Ellen sitten ehdi muuttamaan mielipidettäni ennen ensi viikon palkkapäivää. Ei ole helppoa tuuliviirin elämä…)

Tietääkö muuten joku, miten hyvin Hunterit selviävät pienestä pakkasesta? Eli siis ei mistään varsinaisesta pakkaskelistä, mutta murtuuko kumi heti, jos päivän aikana sattuukin pakastumaan ja on pakko painella saappaat jalassa ulkona?

Kuvat: Hunterit Brandos, Kate Moss FabSugar