En oikeastaan usko “second chance” -tyyppiseen ajatteluun noin yleensä elämässä. Mielumminkin ehkä uusiin alkuihin. Pukeutumisessa asia on hiukan toinen. Jollekin vaatteelle tai kokonaisuudelle voi antaa uuden mahdollisuuden, kun taivaankappaleet ovat pyörähtäneet hiukan suotuisampaan asentoon.

Viimeksi, kun liehuin pellavaisissa kesähelmoissani toimistolla, tunsin oloni oudoksi ja epämääräisen epäasialliseksi. Liekö sitten helteet vai lomailu pehmittänyt pääni (vai se, että jälkeenpäin yksi työkaveri tuli kyselemään, että “mikä se ihana kukallinen hame oli, joka sulla oli päällä“…), mutta nyt olen täysin eri mieltä! Musta-valkoinen hame on ilmavuudessaan ihan ykkönen tällaisina hikisinä office-päivinä.
Ja täytyy sanoa, että tuo pellavakankaan ominaistyypillinen rypistyminen ei haittaa itseäni lainkaan. Pellava rypistyy ja that’s it.

Kysymyksessä on eilisen asu, joka piti laittaa jo eilen illalla eetteriin. Päätin kuitenkin, että on tärkeämpää lähteä Peetun kanssa iltauinnille ja sen jälkeen töllätä muutama jakso Modern Familyä pop corn -kulho käden ulottuvilla, kuin istua sekin hetki läppäriä naputellen. Uintiretkien second chance -vaihe on nimittäin ohi pikemmin kuin ehtii sanoa Speedo, mutta päivän asuja riittää toivottavasti julkaistavaksi vielä pitkälle tulevaisuuteen!

Tänään Peetulla on pesutupavuoro, joten äiskällekin jäi hyvin bloggausaikaa. Samoin ilma on hiukan epävakaa – hiostavan kuumaa on tosin edelleen, mutta ukkonen tuntuu painavan päälle koko ajan. Sen verran nössö olen, että en halua lillua järvessä, kun salama iskee… Oikein lehdessä varottivat, että nyt on rajua salamointia tiedossa.

 

• paita, minimarket
• hame, Mintun ompelimosta (Marimekon kangas)
• sandaalit, Clarks
• aurinkolasit, Tiger of Sweden