Onkohan torstainen Valentinen-päivä sekoittanut Mintun pään, kun joka otsikossa nykyään hölistään rakkaudesta? No niin tai näin, mutta se oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun viime viikon työreissullani sattumalta törmäsin kaulakoruun, jota olin tietämättäni etsinyt jo pidempään. Ihan tietoisesti tosin olen etsiskellyt kivaa ja persoonallista korua, joka asettuisi vähän ylemmäksi dekolteelle. Kaikki käyttökelpoiset arkikoruni kun ovat niitä pitkässä ketjussa killuvia riipuksia, mitä nyt on jo muutama sesonki katseltu.
Pidän erittäin paljon korun pelkistetystä muotoilusta ja aavistuksen 60-lukuisesta fiiliksestä. Ostopäätökseen vaikutti myös se, että koru on käsityönä tehty ja siten uniikki sekä se, että korun keskellä oleva lasikoriste on tehty kierrätyslasista.
Omppu Designilla ei ainakaan toistaiseksi näytä olevan verkkokauppaa pystyssä, mutta kannattaa lähettää meiliä Leenalle, jos tunnetta ja ajatusta sisältävät korut kiinnostavat. Eikä ostamani koru ollut todellakaan hinnalla pilattu – EDIT: Leenan toivomuksesta poistin korusta maksamani hinnan, koska tietämättäni olin saanut sen “ystävä-hinnalla”, joka ei vastaa korujen normaaleja myyntihintoja. No, hinta olikin mielestäni tosi edullinen – eikä normaalit myynihinnatkaan ole todellakaan pilvissä!
4 Comments
Apua, mun tekis mieli syödä toi koru! Ja miskiköhä mun oli pakko sanoa tää oikeen ääneen… Väsymystä, I suppose!
Sarita Noora: Koru näyttää kieltämättä vähän valkosuklaamousse-leivokselta, keskellä pieni sydän paahdetusta sokerista… mmmm. Ilmankos menetin sydämeni moiselle korulle! Haha!
Mitä materiaalia valkoinen osa on?
Secretary: Se on keramiikkaa. Tai savea… miksi sitä nyt kutsutaan?? 🙂