Ensin on kaverin vauvan nimijuhlat (varsinaiset ristiäiset oli viime viikonloppuna Suomessa) keskustassa ja sitten suunnistan yhden toisen kaverin tupareihin. Kaksi erityylistä juhlaa, joista pitää selvitä yhdellä asulla. Pientä päänvaivaa…

Päädyin tällaiseen valintaan:

– musta hame, H&M
– valkoinen silkkipaita, oma projekti 🙂
– tummansiniset paksut sukkikset, H&M (kiitos lainasta, Peetu!)
– kengät, DinSko
– ranteissa äidin vanha hopeakoru, musta nahkaremmi/H&M ja Hello Kitty -kello Thaimaasta.
– kynsissä Dependin siniseen vivahtava kynsilakka.
Sain eilen tilaisuuden hankkia ensimmäisten joukossa iPhone -kännykän!! Olen jo viime keväästä etsinyt uutta puhelinta, mutta en ole löytänyt mieleistäni… Se kun saisi mielellään olla sekä toimiva että cool. Juuri siksi ajatus siitä, että voisi rehvastella iPhonella ennenkuin sellainen löytyy joka nörtin taskusta, tuntui tosi houkuttelevalta.

Pikaisen käyttötestin aikana käyttöliittymä tuntui helpolta ja loogiselta. Näyttö on ihan sikahyvä ja toimintojen ohjailu sujuu lyhyen totuttelun jälkeen helposti kosketusnäytön avulla. Kädessä laite tuntui sopivan painavalta (=ei “lelumaiselta”) ja muotoilu oli oikein miellyttävä muutenkin. Vähempää en tietty Applelta odottanutkaan. Ainoastaan tekstiviestin näpyttely kosketusnäytöllä tuntui vähän hankalalta. Virhelyöntejä tuli tosi helposti, koska näppäimet ovat aika pienet ja herkät. Voin vain kuvitella, miten hankalaa kirjoittaminen on jollekin, jolla ei ole yhtä pienet sormet…

En nyt tässä mene laitteen teknisiin puutteisiin (esim. ei 3G:tä…), mutta totean vain, että tein sitten lopulta hyvin “aikuisen” päätöksen ja päätin jättää hankinnan tekemättä. Kyseinen iPhone, kun oli ostettu jenkeistä ja hakkeroitu niin, että sitä on mahdollista käyttää omalla SIM-kortilla. Mitään päivityksiä tms. laitteeseen ei voi kuitenkaan ladata, koska silloin se lukkiutuu uudelleen, myöskään mitään apua mahdollisten ongelmien kohdalla on turha odottaa. Tästä syystä puhelimesta pyydetty noin 600 euron hinta tuntui vähän suolaiselta…
Mutta onhan se ihan mielettömän hieno – siitä ei pääse mihinkään!!

Vuoden muotiyrittäjän tittelin Tukholman muotiviikkojen Rookies-osastossa voittanut Van Deurs avasi eilen pienimuotoisen näyttelyn Hotelli Birger Jarlin aulassa.

Näyttelyssä oli esillä muutamia mielenkiintoisia ja persoonallisia kokonaan pliseerattuja asuja, vaikka jälleen tulivat kyllä Issey Miyake -vaikutteet varsin voimakkaana mieleen…
Avajaisyleisöä viihdytti live-harpisti!
Näyttely ei tosiaan ole suurensuuri, enkä nyt varsinaisesti ketään kehoita sinne vartavasten hakeutumaan, jollei ole erityisen kiinnostunut jännittävistä pliseeraustekniikoista. Mutta mikäli reitti sattuu kulkemaan Tulegatanin kulmille kannattaa ehdottomasti pistäytyä sisään hotellin aulaan!

Näyttely on esillä 11.11.2007 asti – osoite: Tulegatan 8.

Pressiviikon viimeisenä etappina eilen oli Spalt PR. Hyvät odotukset kesämallistoista vahvistuivat edelleen! Päällimmäisenä fiiliksenä oli mukavat käytännölliset värit: paljon hiekan, kerman ja “kiven” sävyjä. Materiaaleista pellava ihan itsensä värisenä tulee tekemään vahvan paluun ainakin näiden showroom-kierroksien perusteella. Myös sporttiset/kasari neonvärit pysyvät mukana kuvioissa – samoin kiiltävä musta: nahka, kiiltonahka, lakatut pinnat…).

Sisleyn mallistosta löytyi ihastuttava viittamainen pikkujakku. Materiaali oli kevyesti kullalle siftaavaa kermanvalkoista puuvilla(sekoite)tvilliä.

Vagabondin huikeat sporttihenkiset sandaalit! Onkohan Vagabondilla tutkittu vähän Marc Jacobsin malleja? No, esillä oli myös huomattavasti hillitympiä kenkiä. Parhaiten jäi mieleen kauniit kiila/korokepohja -sandaalit ja erilaiset neonväriset ballerinat ja peep-toet.

RuotsalaisenThe Stray Boysin mallistosta kaunis ja monikäyttöinen kietaisumekko punaista chambreytä.

Vielä tähän loppuun pieni Suomi-hehkutus: Minna Parikan kengät ovat kyllä kuin koruja! (Minna Parikka oli siis myöskin esillä Spalt PR:n showroomissa)

Pressiviikon toisena päivänä ehdin vierailla sekä Prime M2 että Mildh Press -toimistoissa. Molemmissa oli mahtava määrä ihania kevätmallistoja (haluan kevään. NYT.) ja todella mukavaa henkilökuntaa.

Prime M2:ssa oli esillä mm. Hunkydoryn mallisto, joka oli livenä vähintäänkin niin ihana kuin miltä se näytti taannoin catwalkilla! Materiaalit olivat laadukkaita ja työn jälki viimeisteltyä, mistä pisteet. Puuteriset ja luonnonläheiset sävyt hiekasta, kermanvalkoiseen ja kesäjärven siniseen tuntuivat houkuttelevilta ja pohjoismaisen naisen luonnolliseen väriskaalaan sopivilta. Päällimmäinen mielikuva Hunkydoryn asuista on: rento, mutta chick.

Kuvassa oikealla Hunkydoryn puuterin värinen selästä avoin silkkisatiinimekko. Helman röyhelö on sävyyn sopivaa ohutta silkkisifonkia. Voin vakuuttaa, että päällä mekko on hieman hienompi kuin kuvassa…

Sporttimuotifriikkinä olin ihan täpinöissäni Adidaksen mallistoista, jotka olivat myös esillä Prime M2:ssa. Kevääksi on tulossa niin hienoja juoksukamoja (mintunvihreitä – hih!), että taitaa olla ihan pakko päivittää omat treenivaatteet…
Adidaksen treenitoppi, joka pliseeratun olemuksensa ansiosta kävisi ihan biletopista. Eihän tuo nyt ihan Issey Miyake ole, mutta tosi cool kuitenkin.
Adidaksen street-fashion -linja (Originals) oli täynnä kultaa, hopeaa, mustaa kiiltonahkaa ja tummaa viininpunaista, kenkinä, laukkuina ja muina asusteina. Mallisto on takuuvarma fjortiksien (tarkoittaa käsittääkseni samaa kuin suomen ‘pissis’) suosikki ja siksi asusteet tulevat saamaan rasitteekseen merkityksiä, joiden vuoksi Minttu ei niitä halua käyttää, mutta niin kauan kuin herkut pysyvät showroomin seinien sisällä, voi niitä onneksi ihastella ihan rauhassa.

Mildh Pressissä oli esillä hengästyttävä määrä eri mallistoja. Parhaiten mieleen jäi kuitenkin Bronxin kengät ja Tosca Blun laukut.
Bronxilla on yleensäkin hienoja kenkiä – trendikkäitä, mutta käyttökelpoisia – ja järkevään hintaan. Ensi kevääksi on tarjolla kuvan veistoksellisen pronssisandaalin lisäksi monipuolinen valikoima korkeita ja matalia sandaaleja sekä avokkaita. Vaalea lila ja pronssi ovat tärkeimmät tehostevärit perinteisten “kenkävärien” lisäksi. Obs! Kengän taustalla vilkkuu Nanson Lempivaate! 🙂
Namuja pinkkejä kiiltonahkaisia pikkulaukkuja by Tosca Blu.
Oranssit Tosca Blun laukut oli aseteltu ikkunalle stailisti niin, että väri rimmasi ikkunasta näkyvän talon kanssa. Molto bene!

(uuh, kolmen tunnin tappelun jälkeen sain vihdoin ladattua kuvat bloggeriin… Huomenna vielä kuulumisia yhdestä pr-toimistosta ja muutakin kivaa on tiedossa!)

Tänään alkoi kaksi kertaa vuodessa järjestettävä pressveckan (päätin kääntää sen kätsysti pressiviikoksi..). Pressiviikon aikana pr-toimistot kutsuvat toimittajia ja muuta irtoväkeä showroomeihinsa tutustumaan seuraavan sesongin vetimiin.

Mintun viikko on vaihteeksi ihan käsittämättömän täynnä luentoja, töitä ja jotain esseetäkin pitäisi kirjottaa. Kuitenkin ajatus siitä, että pääsee hypistelemään livenä niitä vaatteita, joita taannoin tuli ihasteltua catwalkilla tuntui siinä määrin houkuttelevalta, että päätin mahduttaa muutaman pr-toimistovisiitin ohjelmaani.

Ensimmäisenä vuorossa oli Star PR, jonka asiakkaita ovat mm. Puma ja Tretorn. Tretornilta on tulossa ensi kevääksi ihan attitude-kumppareita:

BTW. Star PR on avaamassa toimistoa Helsinkiin ja hakee sinne parhaillaan väkeä töihin, joten hopihopi hakemuksia lähettämään, mikäli pr-hommat kiinnostavat!

Seuraavaksi kipitin Östermalmille Presskontakterna -toimistoon.

Minttu alkaa olla jo pikkuisen valmis baby doll -linjaisten tunikoiden kanssa – etenkin, jos ne ovat söötin pikkukukallisia. No, maailma on eri mieltä, minkä todistaa mm. Soaked in Luxuryn tunika:
Pepe Jeans tarjoaa ensi kesäksi kirpeän keltaisen pallollisen sifonkitunikan.
Sokerina pressiviikkotiistain pohjalla oli Patriksson Communication, missä esillä oli Minimarket, Hope, Velour, Whyred ja monta muuta merkkiä mm. oma ylpeytemme Marimekko.

Tein parhaani valitakseni vain muutaman niistä ziljoonasta kuvasta, jotka siellä räpsin…

Kansainvälisiltäkin catwalkeilta tuttu läpikuultava trendi Minimarketin tulkintana. Henkäyksen ohut silkkiorganza sopii hyvin peittämään kesäisiä olkapäitä.
Whyredin miesten paitakankaasta valmistetussa mekossa on upea laskosteltu liiviosa.
Hopen mallisto on livenä jopa vielä parempi kuin lavalla… Hopesta luvassa oma postaus ihan pian!

Ja loppuun vielä vähän Suomi-henkeä:

Kuulin, kun vanhempi toimittaja läksytti nuorempaansa, kun tämä ei tuntenut Marimekkoa. “Kyllähän tuo nyt pitäisi tuntea!” “Titta va’ Fantastiskt!!”

Old stuff