Tarkoitukseni oli laittaa postiin kaikki Suuren Ripsariarvonnan palkinnot yhdellä kertaa (laiskuri mikä laiskuri…). Yksi voittajista – nimimerkki Frou – ei ole ilmoittautunut toistaiseksi lainkaan, joten muiden palkinnot lähtevät matkaan tänään. Froulla on vielä muutama päivää aikaa lähettää yhteystiedot osoitteeseen: go4itvol2@gmail.com, mutta ensi sunnuntaina arvotaan uusi voittaja Masterpiece Max ripsarille.

Onko kukaan koskaan yrittänyt löytää kivaa, coolia juhlamekkoa, kun aikaa on vain pari tuntia. Asiaan kuuluu tietysti, että optimistisena on etukäteen päättänyt, minkä mekon kipaisee hakemassa. Tuosta vain! Siihen kun niin mukavasti sopii ne kaapista löytyvät kengät ja juhlalaukkukin.. Kyseistä mekkoa ei tietenkään löydy mistään ja lopputuloksena on ziljoona mekkoa pukukopin henkareilla ja epätoivon hiki otsalla.

Mintun piti hankkia ihana mustavalkoinen Diana Orvingin suunnittelema silkkimekko – kuva vasemmalla. Se olisi ollut just ihan täydellinen. No arvatkaa löytyikö sitä mistään? Yksi ystävällinen myyjä muisti nähneensä saman mekon tietyssä Vasastanin pikku putiikissa, jonka nimeä hän ei muistanut eikä kyllä tarkkaa osoitettakaan.

Hillittömän sovitusrumban, johon aikaa oli käytettävissä tasan yksi tunti ja 45 minuuttia, jälkeen päädyin tylsästi mustaan, mutta oikeastaan aika ihanan malliseen Velourin mekkoon. Mekko on hiukan epäilyttävä juhla-asu sikäli, että se on todella mukavan tuntuinen päällä. Juhlapuvun tunnusmerkki kun on yleensä ollut, että siinä ei pysty hengittämään tahi liikkumaan – parhaimmillaan ei kumpaakaan. On ilmeisesti ihan pakko vielä huomenna pikaostaa edes kengät joilla ei pysty kävelemään…

Sovittelukuvissa on mekkoja Acnelta, Whyrediltä ja Säbyltä. Kieputuskauluksinen Acnen mekko oli tosi ihana, mutta edes kaksi kokoa Mintun normaalikokoa pienempi ei tuntunut pysyvän päällä, joten en tohtinut edes harkita sitä. Selkäpuoli tuossa mekossa on niin syvään uurrettu, että pikkareitten käyttö on vähän hankalaa. I say no more.
Vähän tylsältähän tuo Velourin mekko henkarissa näyttää, mutta parempia kuvia tulee vielä. Aivan varmasti!! 🙂 Pikkuisen jäi kaivelemaan, että Diana Orvingin silkkimekko teki oharit (kannattaa kato jättää tällaset hankinnat aina ihan siihen viimeiseen minuuttiin…), mutta oikeastaan olen tosi tyytyväinen hankintaani.

Päivän ehdottomasti tärkein missio on löytää jotain kivaa päälle pantavaa Ellen lanseerausbileisiin. Vähän pitäis tietty ehtiä tehdä töitäkin ja palauttaa muutama kirja yliopiston kirjastoon, hakea maryjanet suutarilta ja ja…

Huippua viikonalkua myös sulle!! 🙂

  • neulepaita, Fred Perry
  • kauluspaita, H&M
  • hame, Vero Moda
  • sukkikset, H&M
  • nauhakengät, Pertti Palmroth

Kai sitä vähitellen voi alkaa luottaa siihen, että jäätävät talvikelit alkavat olla taakse jäänyttä elämää tänä keväänä. Sesonkien vaihteessa on ihana kaivaa esiin edellisen kauden parhaimmisto ja siivota pois kyllästymiseen asti käytössä olleet vetimet. Mintulla on tapana lajitella käytöstä poistuvat vaatteet kahteen pinoon, joista toinen päätyy säästöön seuraavalle sesongille ja toinen kirpputorille.

Muutama vinkki väliaikaisen tuntuisista muoti-ilmiöistä ja trendiperhosista, jotka catwalk-näytösten perusteella jatkavat vahvasti mukana kuvioissa vielä ensi syys-talvikaudellakin. Mikäli olet investoinut seuraaviin hullutuksiin, kannattaa panna ne visusti talteen (ja onnittele itseäsi hyvästä hankinnasta):
1. Nauhakengät
Mr Marc Jacobs ja Chloé esitteli jo joitakin sesonkeja sitten näytöksissään roheat maihinnousukenkämäiset nauhasaapikkaat. Edelleenkin nuo Dr. Martens vaikutteiset bootsit vilahtelevat näytöksessä jos toisessakin. Varren pituudella ei niin ole väliä, kuten ei myöskään sillä onko malli korollinen vai perinteisempi maihinnousukenkälättänä, värikin voi olla mikä hyvänsä. Ainakin punaiset, mustat, harmaat ja valkoiset ovat edelleen stylistien suosiossa – luistinnauhoitus ja paksu pohja ovat oleelliset tunnusmerkit. Kannattaa siis säästää! Tsekkaa esimerkiksi kuvan kengät Puccin näytöksessä.
2. Murretun väriset sukkikset

Kevät tuo sääriin kirkkaat pinkit, sähäkät sähkönsiniset ja puhtaat punaiset. Kesällä kirmaillaan lämpimässä paljain säärin, mutta syksyllä saa taas kaivaa maanläheiset terrakotat ja sinapinkeltaiset sukkikset esiin. Jotkut ehtivät jo ennustaa trendikuolemaa värillisille säärille, mutta toisin kävi. Kuva Luellan näytöksestä.
3. Paljetit

Tunnustan vilpittömästi, että olin yksi niistä, joille viime juhlasesongin ylenpalttinen paljettihehkutus aiheutti jo melkein näppylöitä (hiukan verrattavissa muuten tämän sesongin kukkahypeen…). Sesongin vaihtuessa olin vitivarma, että nyt niistä kimaltavista pikku kiusankappaleista vihdoin päästään. Mutta ei. Ensi juhlasesongin kuumimmat materiaalit ovat läikehtivä satiini ja ylellinen mohair, mutta paljetit toimivat edelleen. Ja kesän sifonkitauon jälkeen, ne tuntuvat ehkä ihan raikkaaltakin… Jättipaljetit ainakin, kuten Christopher Kanen näytöksessä nähtiin.
4. Nahka/lateksileggarit
Nahkaleggarivillityksellä oli kaikki todellisen muoti-ilmiöpyrähdyksen tunnusmerkit. Ainakin täälläpäin armoton hehkutus alkoi joskus kesällä, jolloin 80% eturivin muotibloggareista kekkaloi kyseiset pöksyt jalassa, mieluiten yhdistettynä söpöön tunikamalliseen valkoiseen pitsimekkoon. Kahden kuukauden jälkeen trendi julistettiin kuolleeksi ja lateksilegginssit hävisivät päivän asu -kuvista yhtä nopeasti kuin sinne ilmestyivätkin. Onneksi maailma (edes muoti-) ei pyöri tukholmalaisten muotibloggareitten pillin mukaan, vaan coolit leggarit jatkavat eloaan kaikkien rock-henkisten fashionistojen garderobeissa. Todisteena kuva Alexander McQueenin näytöksestä.
5. Pitkät nahkahanskat
3/4 -hihojen parina on nähty jo pari sesonkia herkullisia pitkävartisia nahkahanskoja. Investoinnin tehneet voivat olla tyytyväisiä, sillä trendi näyttää pysyvän sitkeästi kehissä edelleen. Pitkien nahkahanskojen lisäksi värikkäät lyhyet hanskat kannattaa laittaa talteen syksyn viimoja odottamaan. Upeat mokkanahkaiset hanskat Ralph Laurenin näytöksestä.
Kuvat: style.com

Viime keväänä tehdyt hankinnat pitävät aika hyvin pintansa, mutta yhtä sun toista pientä on ostoslistalle kuitenkin kertynyt. Kesän suurista juhlista, joista Peetun rippijuhlat ovat yhdet tärkeimmistä, selvinnen garderobin kätköistä löytyvillä hepenillä. Tarpeelliset hankinnat ovat ennemminkin päivittäiseen käyttöön ja arkiasujen piristämiseen tarkoitettuja…

1. GladiaattorisandaalitJoku saattaa ehkä vielä muistaa nämä ihanat ja tyylikkäät gladiaattorit, jotka olivat niin järkyttävän kamalan tuntuiset jalassa, että saivat matkata takaisin putiikkiin (niinkuin muuten samassa jutussa esiintyvä valko-kultainen pikkumekko, joka lopulta oli ihan liian pikku). Garderobistani puuttuu siis edelleen hyvät matalat gladiaattorisandaalit. Unelmien täyttymys olisi Hopen modernit sandaalit (kuvassa vasemmalla), mutta hinta (200 euroa) taitaa muodostua esteeksi. DonDonnan solkiversiot (kuvassa oikealla) ovat best runner up. Vagabondilla on kanssa yhdet kivat vähän sporttisemmat…

2. Pitkät helmetVarastoistani löytyy vain elegantin klassia lyhyitä helmiä, jotka ovat ihan paikallaan kauluspaitojen ja paitamekkojen kanssa. Haluaisin kuitenkin pari-kolme pitkää helminauhaa, joita voisi käyttää huolettomasti heilumassa teepparin (ei printti!) ja farkkujen tai simppelin trikoomekon parina. Löytynee kirppikseltä tahi Glitteristä kohtuubudjetilla…

3. Mustat bootcut-farkutSilläkin uhalla, että näyttäisin ysärille jämähtäneeltä, aion palata takaisin bootcuttiin suoraan käymättä lainkaan laajojen 70-lukupunttien ruudussa. Mustat siistit farkut on ollut muutenkin hakusessa… Aion yhdistää bootcutit printtipaitaan, pikkutakkiin ja kiilapohjaisiin korkeisiin sandaaleihin. Nih!

4. Hyvä aurinkosuojakerroin kasvoilleVaaleasta ihosta huolimatta olen aina ruskettunut helposti. Olen laiska käyttämään aurinkovoiteita, mutta en yleensä pala ja ihoni muuttuu ihan mukavan kullanruskeaksi. Paitsi että pari-kolme vuotta sitten tajusin, että kasvoni eivät enää rusketu vaan muutun järkyttävän läikikkääksi… Oikeasti olen ihan sinut vanhenemisen kanssa, mutta tietyt asiat kyllä ketuttaa. Niinkuin nyt esimerkiksi tämä. Ensi kesänä aseena läikkiä vastaan toimikoon total sun block!

5. Maalarinroiskeita

Ihme kaipuu väreihin on iskenyt kevään edetessä. Musta-valko-harmaa vaatevarastoni kaipaisi ehdottomasti hiukan piristäviä värejä. Koska kukkaprintit oikeastaan kyllästyttävät kaiken jankuttamisen jälkeen ennenkuin niitä on edes nähty katukuvassa ja seitkylukuiset retroprintit eivät ole Mintun juttu, on übertrendikkäät maalariprintit loistovaihtoehto. Koska budjetti tuskin taipuu aitoon Chloé-mekkoon, löytynee ratkaisu Marimekon kankaista ja perinteisestä tee-se-itse -metodista.

En voinut olla poikkeamatta pikaisesti tarkistamassa, miten H&M:n Marimekkomalliston lanseeraus sujuu, vaikka itse tuotteet eivät olekaan herättänyt sen kummempaa kiinnostusta.

Drottningatanin putiikki näytti jo ulospäin poikkeuksellisen herkullisen räiskyvältä ja vastaantulijoilla oli yllättävän runsaasti hienoja a tribute to marimekko -paperikasseja. Sisällä sen sijaan ei ollut havaittavissa normaalia loppuviikon tungosta kummempaa.

Suurinta osaa malleja vaikutti olevan vielä ihan runsaasti jäljellä – tosin kokouikkareita (jotka kiinnostivat kuitenkin jonkinverran ihan hankintamielessä) ei näkynyt lainkaan ja kaikki laukut olivat kuulemma loppuneet ihan parissa tunnissa. Monet vaatteista vaikuttivat ihan kivan mallisilta… esim. laajahelmainen hame oli kieltämättä hieno, mutta ei mitenkään Mintun garderobiin sopiva.
Malliston parasta antia on ehdottomasti miesten paidat ja lastenvaatteet. Pikkutyttöjen kesämekot ja hellehatut olivat raikkaan retromaisesti tosi suloisia ja jos vain miehestä löytyy kanttia pitää näyttäviä kuoseja, niin mikä ettei!
Hiukan jäi ihmetyttämään, miten osa vaatteista tuntui kovin keinokuituiselta käteen, vaikka taisivat ne silti viskoosia olla. Jotenkin tuollaisten materiaalien käyttö tuntuu vähän anti-tributelta. Silkkisetkin mekot olivat nekin jotenkin epämääräisiä. Reteät Marimekkoprintit melkein vaativat kunnon puuvillan alustakseen.
En kuitenkaan (tietenkään…) päässyt putiikista pihalle ilman, että jotain olisi tarttunut mukaan. Suurta huivia olen etsiskelly epäaktiivisesti jo pidempään. Ihan mukavaa, että sopiva löytyi Marimekko-mallistosta, mutta se ei ollut mitenkään erityisesti ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Aion käyttää maastonvihreän- ja terrakotansävyistä pehmeää puuvillaista saronkia pääasiassa jättikokoisena huivina.

Tässä kuvattuna kotiverkkareitten kanssa… nice. ;D

Sellaisen sivuhuomion tein kassajonossa, että yllättävän paljon japanilaisia tyylikkäitä rouvia oli kiikuttamassa kassalle valtavia Marimekkovuoria. Ehkä se oli sattumaa, mutta pisti silmään kuitenkin.

Old stuff