Vaikka joulunpyhät onkin tullut nunnuteltua hissuksiin kotosalla, ihan toimettomana ei sentään olla makoiltu. Tarkkasilmäiset ovat jo saattaneet huomatakin, että Go 4 it vol. 2 Shop on kokenut pieniä uudistuksia.

Merkittävin parannus on kätevä ostoskori-toiminto, jonka ansiosta tilauksen tekeminen on entistä helpompaa. Maksutapoina käyvät edelleen PayPal, luottokortti tai maksu suoraan tilille.

Muutakin mukavaa on tiedossa…

  • Valikoima laajenee ja mukaan on tulossa mielenkiintoisia uutuuksia! Ihan vielä en voi paljastaa kaikkea, mutta kynsilakkafaneja ilahduttanee uutinen OPI-laatukynsilakkojen saapumisesta putiikin hyllylle! Huomattavasti vähittäiskaupan hintoja edullisemmin tietenkin.
  • Putiikin yksivuotissynttärit lähestyvät ja niitä juhlitaan luonnollisesti Go 4 it vol. 2 -maisen perusteellisesti!
  • Jonkunlainen ale alkanee lähiaikoina… Tosin varastot ovat yllättävän tyhjillään, joten voipi olla ettei mitään kovin jättialea ole tiedossa.
  • Kevätuutuuksia alkaa putoilla putiikkiin jo ihan parin viikon sisään! Denimiä, sinistä, nappeja, vetoketjuja…. oi, vaikka mitä kivaa!!

Tykkään uuden vuoden fiiliksestä. Uusi kalenteri, puhtaat sivut, Minttu täynnä pyhiä päätöksiä ja aukottomia suunnitelmia. Vähän niinkuin maanantai potenssiin ziljoona. Joka vuosi teen liudan lupauksia, joista osa pitää, osa ei. Rikotutkin lupaukset tuovat yleensä jotain hyvää tullessaan. Ainakin tietoisuuden siitä, mihin suuntaan olemistaan haluaisi kehittää.

Jonain vuosina olen tehnyt vain yhden lupauksen, toisinaan hyvistä päätöksistä voisi kirjoittaa kirjan. Aina ei ole ollut tarvetta mahottoman syvällisille päätöksille – tai no, kyllähän korkokengillä kävelemisen opettelu vaikuttaa elämisen laatuun ihan olennaisesti. Tänä vuonna lupauksia kertyi muutama.
(Urpokuvausta tunnelbanassa matkalla eilisiin juhliin…)

Ensimmäinen lupaus:
Aion vihdoinkin opetella käymään kirppiksillä ja tekemään 2nd hand hankintoja! Tahdon löytämisen riemua ja kehittyvää metsästysvaistoa, shoppailua budjettiystävällisesti ja ekologisesti. 2nd hand spesialisti Karkin saa toivottavasti ylipuhuttua oppaaksi.
(Uuden vuoden illallisen ensimmäinen alkupala, avokado-keittoa mädin kera)

Toinen lupaus:
Lupaan todellisen ryhtiliikkeen ompelimon puolelle! On suorastaan rikollista antaa kaikkien ihanien kankaideni lojua kaapissa. Ompelusuunnitelmien listat vaan pitenee ja pitenee, mutta valmista tulee koko ajan vähemmän. Eihän sellainen peli vetele. Ensimmäisenä toteutuslistalla muutama hyvä käyttöhame.
(Toinen alkupala, pilgrim-simpukoita ja marinoituja kasviksia appelsiinikastikkeella. Mmmmm)

Kolmas lupaus:
Tämän suuntaisia ajatuksia tuntuu löytyvän jokatoisen bloggarin lupauslistalta – niin myös täältä – eli vaatevaraston perusteellinen setviminen asap. Kierrätykseen lentävät kaikki vähänkään kyseenalaiset, väärän kokoiset, hankalan väriset tai muuten vain käyttämättä jääneet vetimet. Kirppikselle on siis tulossa täytettä ja reilusti!
Neljäs lupaus:
Otan itseäni niskasta kiinni ja väsään vihdoinkin graduni valmiiksi! Tarkoittanee sitä, että bloggaustahtiin täytyy laittaa pientä rajaa – niin vaikealta kuin se tuntuukin. Toisaalta valmistuminen aiheuttaa myös pieniä paineita. Pitäisikö sitä tosiaan pikkuhiljaa keksiä, mikä musta tulee isona?!
(Vuoden vaihtuessa Observatorion mäellä Vasastanissa)

Millaisia lupauksia sinun listaltasi löytyy? Vai onko vuoden vaihteen lupailu mielestäsi ihan turhanaikaista puuhaa?

Mahtavaa tätä vuotta kaikille!!

Meillä oli eilen tosi hauskat juhlat – ja varsinkin illallinen oli ehdottomasti yksi parhaimmista ikinä missään nauttimistani! Jotain kuvia on tulossa, kunhan saan ne purettua kamerasta.

Ihan pikkuisen tuli kiire eilen… En ehtinyt hässäkässä listata asun osasia: vanha vintage-löytö paljettitoppi, itsetehty nahkahame (taas) ja hartioita lämmittämässä H&M:n Viktor & Rolf -malliston silkkineuletakki, jalassa H&M:n pilkkusukkikset ja Whyredin nilkkurit. Suoristetuista hiuksista saan kiittää Peetua.

Peetu vietti uutta vuotta kaverinsa Lotan luona mustassa TopShopin mekossa.

  • mekko, TopShop
  • neuletakki, Zara
  • sukkikset, H&M
  • vyö, Rules by Mary
  • kynsilakka, Essien Forever Young

Seuraavaksi aion julkaista kaikki ziljoona uuden vuoden lupaustani. Ovatpahan sitten täällä muistuttamassa olemassaolostaan!

Mut nyt täytyy kyllä jo juosta!!!

Peace and Love puput!! T. Minttu



Uudenvuodenviettosuunnitelmamme kokivat viime hetkellä totaalisen muutoksen… Alun perin tarkoituksemme oli vastaanottaa vuosi 2009 kotona villasukissa ystäväperheen kanssa, mutta nyt se ajatus on historiaa ja suuntaamme hippaamaan muutamien kavereitten kanssa Vasastaniin.

Mutta äääk – kaapistani ei löydy mitään, totaalisesti yhtään mitään päällepantavaa!!!

Laadukkaammat nettiputiikit lupaavat erinomaisen nopean toimituksen, mutta täksi illaksi tuskin ehtisi perille nämä alennusmyyntiherkut, joihin verhoutuisin enemmän kuin mielelläni:
Miu Miun paljettimekko on juuri täydellisen kimalteleva. Kennokuvion ja leikkauksen ansiosta yleisilme ei ole lainkaan pin-up -söötti tai groteski niinkuin helposti muuten kokopaljettimekoissa. Edes 40 % ale ei tosin tee mekosta vielä mitään budjettihankintaa…

Balencigan ketjulaukku
sopisi kokonaisuuteen täydellisesti! Clutch-mallille kaikki kunnia, mutta sampanjan kilistely onnistuu huomattavasti paremmin, kun veskan saa roikkumaan olalle. Tilattavissa noin puoleen hintaan… Voipi olla, etten pysty vastustamaan kiusausta.

Oikeasti oikeasti pukisin Miu Miun mekon kaveriksi omat Whyredin nilkkurini ja olisin tyytyväinen. Kuvan Miu Miu -nilkkurit kelpuuttaisin kyllä myös, varsinkin, kun hinta on alennuksen jälkeen ihan TopShop-tasolla. Kaikki mahdolliset koot vain näyttävät olevan loppuunmyyty.

Uusi vuosi voisi olla myös hyvä hetki rikkoa henkilökohtaisen koristautumisen rajoja. Kyssjohannan alesta löytyy vaikka mitä kivoja korviksia. Takuulla vetäisin ranteeseen myös vakiröykkiöt ketjuja ja remmejä.

Tosi järkevää muuten rustailla toiveasukollaaseja sen sijaan, että kaivelisi vaatekaappian tai kangasvarastoaan… Äh, mitä ihmettä sitä keksisi!?

Eli lämpöiset ja rentoutuneet terveiset Yasuragista!

Joulunpyhien pyjama-asustus vaihtui luonnikkaasti puuvillaisessa Yukatassa ja tohveleissa hiihtelyyn.
Huoneesta löytyi kätevä kokovartalopeili, jonka kautta päivän- tai tässä tapauksessa lähes parin päivän asu oli helppo ikuistaa.

Saavuimme eilen iltapäivällä Yasuragiin tapojemme mukaisesti vain ihan pikkuisen myöhässä. Tuntui todella tyylikkäältä stressata hikipäässä shiatsu-hierontaan, mutta onneksi hierojan rauhallinen ei mitään hätää, kyllä tässä on vähän joustonvaraa -asenne tasoitti tilanteen nopeasti. Itse hieronta toi etäisesti mieleen thai-hieronnan (nyt varmaan kaikki shiatsu-spesialistit saa hepulin…) painalluksineen ja venyttelytaivutuksineen. Shiatsu ei kuitenkaan tuntunut yhtä fyysiseltä vaan ennemminkin lempeältä akupisteiden painelulta.

Miäs testasi tiibetiläisillä vaskivadeilla toteutettavaa kumisteluhierontaa (klangmassage). Oli kuulemma ollut ihan mielenkiintoinen ja mukava kokemus. Tosin vanha ammattimuusikko kertoi, että PA:sta lähtee lavalla kroppaan vähän keskimääräistä tömäkämpää värinää. Vatien kumauttelun aiheuttamat ääniaallot ovat ymmärrettävästi vähän kesympi kokemus siihen verrattuna.
Japanilaisten perinteisiä kylpylätraditioita ja -tapoja valottavan opastuksen jälkeen siirryimme käsilaukun virkaa toimittavine koreinemme kylpylän puolelle. Lahjakortti Yasuragiin on ilmeisesti äärimmäisen suosittu joululahja, tai sitten Tukholman stressaantunut aikuisväestö oli yksimielisesti päättänyt käyttää joululoman rentoutumiseen, sillä paikka oli aivan tupaten täynnä. Onneksi tilat ovat suhteellisen väljät, joten tungostunnelmaa ei tullut oikeastaan kertaakaan. Tai no, se teini-ikäisen meluisasti käyttäytyvä äijäporukka ulkoilmassa olevilla kuumilla lähteillä olisi kyllä mielestäni saanut suksia kuuseen.

Yöpymistä varten meille oli varattu Wa-niminen minisviitti. Wa tarkoittaa harmoniaa ja sisustus ainakin tuki menestyksellisesti harmonia-pyrkimyksiä.
Futon-patja levitettynä pienelle korokkeelle pari askelmaa muuta huonetta korkeammalle. Pieni japanilaistyyppinen istuinryhmä ei nyt varsinaisesti kutsunut löhöilemään. Hyvin siinä silti sujui meidän pieni bisnes-palaveri, jossa tehtiin Go 4 it vol. 2 -putiikille hienoja kehityssuunnitelmia. Riisipaperiseinän takaa paljastui pieni parveke.

Hotellihuoneemme parvekkeelta oli ihanat näköalat suoraan merelle. Tuota edessä näkyvää salmea pitkin purjehtivat kaikki Tukholmasta lähtevät Suomen- ja Tallinnanlaivat. Aikas mahtavia ilmestyksiä varsinkin iltapimeässä!

Illalliseksi nautitimme japanilaisella paistopöydällä Teppanayakilla valmistetun aterian.
Kokki valmisti ruuan silmiemme edessä samalla jutellen leppoisasti japanilaisesta ruokakulttuurista, omasta työstään ja illan ateriasta. Kaunista katsella ja voi niin herkullista! Miäs valitsi kahdesta eri illallisvaihtoehdosta vasikanlihaa ja Mintulle tuli kalaa.
Alkupaloiksi nautimme muutaman kauniin sushi-palan. Onneksi oli ihan tajuton nälkä, sillä ruokaa oli paljon ja se oli suussasulavaa. Enne lähtöä kahdentoista aikaan päivällä syödyn pastalounaan jälkeen olin saanut sisuksiini vain yhden mandariinin. Hieronnan, zen-mietiskelyn ja kylpylävierailun jälkeen puoli yhdeksältä illalla olin jo valmis pistelemään suihini koko sushi-baarin…

No, syöminen ei todellakaan päättynyt siihen. Makoisasti nukuttujen kahdeksan tunnin yöunien jälkeen maistui jättimäisen aamiaisbuffetin antimet taivaallisilta!
Tosi hauskaa muuten, että kaikki pukeutuvat samanlaisiin asuihin eli Yukatoihin. Paikan visuaalinen yleisilme saa persoonallisen säväyksen, kun joka puolella vilkkuu japanilaisin kirjoitusmerkein koristeltuja hahmoja.
Maistuis varmaan sulleki!?

Tämän päivän ohjelmassa oli väri- ja ääniterapiaa.
Ennen terapia-session alkua valitaan listalta haluaako rentoutusta, stimulaatiota, motivaatioita, inspiraatiota tai jotain muuta yli kymmenestä eri vaihtoehdosta. Valitsin rentouttavan anti-stressi -vaihtoehdon, joka sisälsi klassista musaa ja meren kohinaa. Miäs valitsi oppimista stimuloivan ääniterapian. (ja nyt se valittelee flunssaa…)
Ääni tulee kuulokkeista ja värihommelit katsellaan päähän aseteltavasta kypärämäisestä kupu-systeemistä. Katseltavia värejä voi säädellä itse yksinkertaisen kädessä pidettävän pompulaohjaimen avulla.

Jonkun tutkimuksen mukaan klassinen musiikki alentaa verenpainetta ja kai jo aika ziljoonalla tutkimuksella on todistettu eri värien vaikutus mielialoihin ja omaan oloon. Sikäli voin kuvitella, että ääni- ja väriterapialla on varmasti hoitavia vaikutuksia. Koitin seurailla itse omia reaktioitani värien vaihtuessa, mutta jotenkin yllättävän vaikeaa keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Ajatukset pyrkivät karkailemaan. Lempparivärit löytyivät kyllä helposti ja korvissa kuuluvat meren äänet rauhoittivat ihan selvästi.

Lopuksi vielä pieni Yukata-opas:
Vaateparren nimi on Yukata, koska se on puuvillaa. Silkistä valmistettuna sen nimi olisi Kimono. Yukata puetaan päälle niin, että oikeanpuolimmainen lieve kääritään ensin kohti sydäntä ja sitten toinen puoli. Naisilla tuo menee helposti väärin päin, koska kääriytyminen on ns. miesten napituksen suuntainen. Toisin päin puettu Yukata tarkoittaa, että olet menossa hautajaisiin. Kiinnitystä varten on kankainen nauha vyöksi.
Yukatan – samoin kuin Kimononkin – hihat ovat laajat ja ne ovat ommeltu alareunasta pussiksi. Se saattaa aiheuttaa pientä hämmennystä pukemisvaiheessa, mutta useimmat pikku kätöset löytävät tiensä ulos ennemmin tai myöhemmin.
Hihojen pussukoita on tarkoitus käyttää taskuina. Aikas kätevää!
Siellä ne nyt ovat, Mintun tärkeät paperit, Yukatan hihassa piilossa!

Old stuff