Yleisön pyynnöstä putiikin Betty-uutuusshortseista kuva takaapäin myös denim-värisenä. Kyllähän noista taskujen paikka tosiaan hiukan selkeämmin erottuu.
Uutuustuotteiden aleviikko jatkuu vielä lauantaihin asti! Tsekkaa kaikki uutuudet täältä: Uutta !!
Viime viikonloppuna maailmanlaajuinen Earth Hour kannusti sammuttamaan sähköt ja pyrki sen avulla herättämään ihmiset ajattelemaan ympäristöä, kulutusta ja ylipäätään tarkkailemaan omaa käyttäytymistään kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tapahtuma sai täällä blogosfäärissäkin melkoisesti huomiota ja facebookissa yksi jos toinenkin mainosti tunnelmoivansa kynttilän valossa. Innokkaimmat inspiroituivat jopa soimaamaan puolivillaisesti kampanjaan suhtautuvia.
En ole ihan vakuuttunut siitä, olenko Earth Hour -tyyppisten megalomaanisten mediahässäköitten kannattaja. Toisaalta on ihan hyvä, mikäli tempausten avulla pystytään herättämään ihmisiä ajattelemaan kulutustottumuksiaan. Toisaalta taas massahysterialla on sisäänrakennettu taipumus aiheuttaa vastareaktioita ja jos häppening vielä kaiken lisäksi antaa mahdollisuuden osoitella sormella “huonoja kansalaisia” ollaan vaarallisilla vesillä.
Paatosta tihkuvat kertatempaukset kääntyvät helposti itse asiaa vastaan – tai parhaimmillaankin vaikuttavat vain sen pienen hetken. Itse en pitänyt tarpeellisena sammuttaa valoja vain siksi, että kaikki muutkin sen tekevät. Pidän huomattavasti tärkeämpänä sammuttaa valot ihan aina, kun en niitä tarvitse. Jotenkin ärsyttää, että julkisella valojen sammuttelulla saadaan syy paukutella henkseleitä katsokaa nyt, miten trendikkään tiedostava olenkaan!
90-luvun ekoajatteluboomi on ehkä jättänyt pysyvät arvet tiedostavaan tajuntaani? Silloin tärkeintä oli näyttää maailmalle ekologinen asenteensa – mieluiten hamppuisiin kaurapuuronvärisiin muodottomiin vetimiin verhoutuneena. Ettei kenellekään vain jäänyt epäselväksi, että täällä sitä ollaan varsinaisia ympäristöihmisiä.
Onneksi nykyään tilanne on täysin toinen. Omat ekologiset, ihmiset ja ympäristön huomioon ottavat valintansa voi tehdä ilman, että niitä täytyy tunkea jokaisen vastaantulijan kurkusta alas. Ekotuotteita voi ostaa tavallisesta ruokakaupasta eikä tiedostavan pukeutumisen tarvitse erottua epäekologisesta sen enempää kuin itse haluaa.
Aika jännittävä ilmiö silti, että orgaanisista materiaaleista ja ihmisystävällisin menetelmin valmistettuja vaatteita on pääosin saatavissa kolmesta eri kategoriasta. Ilmeisimpiä ovat ns. eko-merkit, kuten rock-mastodontti Bonon perustama Edun, orgaanisen muodin uranuurtaja Katharine Hamnetin Katharine E Hamnet ja lukuisat muut asialle vihkiytyneet tuottajat. Toisena ovat suhteellisen pienet suunnittelijavetoiset merkit, kuten suosikkilempparini Camilla Norrback, joiden ambitiot luoda ekologista, mutta samalla suunnittelultaan kunnianhimoista muotia, ansaitsee kunniamaininnan. Kolmantena ekokelkkaan ovat hypänneet halppisketjut, H&M etunenässä, erityisine organic-mallistoineen. Vielä kun mukaan saisi keskihintakategorian käyttövaatteet voitaisiin puhua todellisesta muutoksesta!
Ei ole aivan yksinkertaista päätellä kuinka ekologinen tai fair trade kyseisillä merkinnöillä varustettu vaate lopulta on. Onko käytetty puuvilla orgaanista? Entä muut materiaalit, langat, napit, vetoketjut, värjäysmenetelmät? Millaisissa olosuhteissa tuote valmistetaan? Onko kuljetusmenetelmät sertifioitu? Kuinka helppoa ja ympärisöystävällistä on vaatteen hoito? Miten pitkään tuote säilyy käyttökelpoisena? Elinkaaren loppupää, uusiokäyttö ja hävittäminen – miten ne on otettu huomioon?
Selvittämättömien detaljien tulva ei saisi haudata alleen hyviä aikeita. Siksi noudatan omassa kuluttamisessa muutamaa periaatetta:
Peetun uusin ihastus on Monkin Betty -shortsit. Onneksi paikalliset kelit komppasivat ja uudet lempparivetimet pääsivät heti tänään käyttöön. Muikean auringonpaisteen ja melkein kymmenen lämpöasteen rohkaisemana ballerinatkin saivat uuden kevät-premiärin pienen takatalvi-takaiskun jälkeen.
Joku viisas (pessimisti?) väitti, että vielä tulee vähintään kerran lunta ennen juhannusta. Minä kieltäydyn uskomasta!
Kun mustanpuhuvasta rokkityttösuunnitelustaan tunnettu muotibloggarisuosikki Alexander Wang marssitti catwalkille makeita kevätvärejä, piintyneinkin musta-valko -lookin kannattaja alkaa pehmentyä. Turkoosi väri tuo mieleen meren, uima-altaan ja pikkuisen liian kuuman kesäpäivän – kaikki täydellisiä mielleyhtymiä pitkittyneen talven väsyttämille naisihmisille.
Erityisesti pidän Wangin tavasta yhdistää melkein jo liian imelät sorbettisävyt mustan kanssa. Rokut kengät ja mustat yksityiskohdat tuovat kokonaisuuteen särmää ja ajankohtaisuutta ja vaikka tyyli flirttaileekin 80-luvun tyylien kanssa, on ilme selvästi tätä päivää.
Vaikka teoriassa ja väriopillisesti turkoosi yhdistyykin kauniisti valkoiseen, on vaikutelma helposti stereotyyppisen so last season – paitsi ehkä korkeintaan jossain raitapaitatyyppisessä ratkaisussa.
Mikäli musta tuntuu liian rajulta turkoosin kanssa, sointuu myös hiekka ja khaki kauniisti hehkuvan meren sävyn kanssa.
Alexander Wangin tapaan turkoosissa shortsi-jakkupuvussa esiintyminen voi olla monille liikaa. Turkoosiin on onneksi ihastunut myös tavalliset vaateketjut. H&M:n hamosen kanssa yhdistetään wangilaisittain musta kiiltonahkavyö. Lindexin jäisen turkoosin neuletakin voin jo nähdä mustien farkkujen tai hiekan väristen chinojen kaverina. Turkooseja kiviä kivan hippihenkisessä KappAhlin rannekorussa.
Vaikka turkoosi onkin kevät- ja kesäväri vailla vertaa, sen sävyisiä ranta-asuja en käsitä ollenkaan. Turkoosit uikkarit yhdistettynä suomalaisen valkeaan ihoon ei näytä hyvältä mielestäni oikeastaan koskaan.
Toki turkoosit biksut mätsäävät kauniisti uima-altaan veden väriin… Suosittelen kuitenkin valitsemaan kuviolliset uikkarit, mikäli haluaa välttämättä pukeutua kyseiseen sävyyn heti alkukesästä.
Mitä mieltä olet – turkoosi hot or not??
Muotiblogosfäärissä on ollut havaittavissa keskimääräistä vakavampaa yleistä addiktoitumista asuihin, joita koristaa rouhea metallinen vetoketju. Simppeli pikkumusta, perusminari tai jopa harmaasta college-kankaasta kyhätty viritys saa aimo ropauksen katu-uskottavuutta, kunhan näkösältä löytyy ärtsy vetskari.
Mitä enempi sen parempi -periaatteella kokonaan vetkoketjuista kasattu hame/mekko/toppi -yhdistelmä on unelmien täyttymys.
Mekko, kaikkine variaatioineen, näyttää itseasiassa tosi hyvältä. Eri asia sitten onkin, miltä karkeat metalliketjut tuntuvat ihoa vasten. Ongelma on tietty täysin teoreettinen. Tuskinpa vastaavaa vetskarihässäkkää löytyy lähimmästä henkkamaukasta…
Eipähän tarvitse paljoa istua tai nojailla tässä mekossa – vetoketjujen lukot painavat todennäköisesti sen verran ikävästi. Toisaalta idea on kieltämättä ihan erinomainen ja en yhtään panisi vastaan, mikäli tuollainen tulisi vastaan irl. Valitettavasti Mintun pitkäjännitteisyys ei moisen rakentamiseen riittäisi, vaikkataidot ehkä juuri ja juuri saattaisivatkin riittää.
Lisää aiheesta täältä!
Ihana Heaven Devil enkulipaita on mun, MUN!! En tiedä johtuuko lapussa mainitusta Sea Wash -pesusta vai mistä, mutta teeppari on pehmoisin ja ihanin, mitä ikinä. Ja tuo värikin on aivan meren sininen… Vaikuttaa toisin sanoen pakolliselta matkakumppanilta Iltalian reissulle.
Enkelin sarviin on ommeltu pienet kivet aitoa vuorikristallia. Kristallien tarkoitus on muistuttaa, että enkelinkin kannattaa ja pitää löytää sarvensa, kun niitä tarvitaan.
Tässä samalla päivän asu, joka kuvastaa hyvin päivän aktiviteetteja – elikkä tietokoneen äärellä kököttämistä ja inspiraation pusertamista on kuulunut Mintun maanantaihin… I say no more!
Päivän soundtrack (oh yes!):
