Unohdin ihan täysin vouhkata täällä blogissa yhtä vuoden tärkeimmistä merkkipäivistä! Viime torstaina oli vihdoin taas kevätpäiväntasaus – eli pitkä pimeä kausi on taas hetkeksi takana. Nyt voi hengittää hiukan kevyemmin ja antaa valon virrata sisuskaluihin asti. Ihanaa!
Kissakin on ollut ihan sekopäisenä. Täysin tolkkutomia säntäilykohtauksia se saa kyllä muulloinkin, mutta nyt tuntuu, että eläinparka on ihan riehaantunut keväästä, valosta ja pihapuissa sirkuttavista pikkulinnuista. Viisivuotias kissaneiti käyttäytyy kuin pahanteossa oleva pikkupentu.
Kissanpennuista puheen ollen – olen onnistunut hankkimaan pahanlaatuisen kissavauvakuumeen. Tekisi ihan älyttömästi mieleni hankkia Sunshinelle kaveri…. Toisaalta yritän puhua järkeä itselleni, että miksi ihmeessä pitäisi olla kaksi kissaa – eikö yksi ole ihan tarpeeksi? Eikä ole ollenkaan sanottu, että Sunshine edes ilahtuisi mitenkään, jos tänne sen reviirille ilmestyisi toinen mouruaja. Mutta sitten toisaalta. Olisihan niistä sitten seuraa toisilleen, kun olen pitkät päivät töissä. Ja kyllä kaksi kissaa menee siinä kuin yksikin – eikö? Yritän nyt pitää pääni kylmänä ja harkita vielä. Mutta olisihan se niin ihana…
Peetu läksi tänään päivällä käymään kylillä tapaamassa kaveriaan. Ulkoilutukseen päätyi pari viimeviikolla kotiutunutta hankintaa: Marc by Marc Jacobsin pikkulaukku ja H&M:n valkoiset kangaskengät. Puuteriset pastellisävyt sopivat sunnuntaiseen kevätkeliin aivan täydellisesti ja tummat sävyt antavat kontrastia ja raamittavat kokonaisuuden.
Laukkua Peetu kuolasi Shopbopissa vaikka miten pitkään. Lopulta positiivisten perustelujen määrä kasvoi niin pitkäksi, että tilaus lähti vetämään. Kaksivärinen pinkki-ruskea nahkalaukku on juuri sopivan kokoinen kaupunkihengailuun ja suloiset sävyt piristävät asun kuin asun.
- mekko, Forever21
- huivi, Primark
- takki, 2nd hand (Americana Classic Vintage)
- kengät, H&M
- laukku, Marc by Marc Jacobs
4 Comments
Peetu näyttää niin söpöltä!
Ja mitä kissoihin tulee..niin..kyllä sitä kaksi menee siinä missä yksikin..hih..hih..
hei on niistä sitten seuraa toisilleen..kyllä..hyvä perustelu!!
Mukavaa kevättä ja juosuintoa:)
Nimim.entinen himoliikkuja joka saanut taas juoksukärpäsen pureman!
Joo, kyllä tämä nyt vähän näyttää siltä, että kissatoiveen sanominen ääneen muutti tilanteen pohdiskelusta päätökseksi. Kesälomalla olisi hyvin aikaa tutustuttaa pentua ja Sunshinea toisiinsa.
Kivaa ja aurinkoista kevättä ja hyvää juoksuintoa sinullekin!
Heh, jostain syystä tää ysärimuodin uusi aalto (esim. juurikin tuollaiset “klohmo-korkkarit kuten äiti sanois) ei oo oikeen sytyttäny. Viimeks kun noi kengät oli kuuminta hottia Tampereella, meikäläinen oli muistaakseni viidennellä luokalla ja vasta vähitellen alkanut kiinnostua muodista (tai pikemminkin saanut sananvaltaa omiin vaatevalintoihin). Ja pakkohan tollaset oli sillon saada, mulla oli sekä valkoiset että oranssi-valkoiset versiot. Jotenkin noi kengät ja cropatut paidat (napapaita mulle, sanoo fashionistat mitä vaan) näyttää tosi typeriltä mun silmissä nyt, ihan ku osa ihmisistä olis tehny paluun ala-asteen vaatekaapille. Hiusdonitsien käyttöäkään en oikein tajua, kun nekin päässä on joskus tullut keikuttua 😀
…Toisaalta grunge-tyyli kyllä puree vieläkin vaikka sekin on jo tullut “kertaalleen koettua”.
Hauskoja nää vanhojen vuosikymmenten tyylien uudelleen tulemiset 🙂
Olen samaa mieltä, että muotikierrätys on hauska ja positiivinen ilmiö! Ihan tismalleen samanlaisena villitykset eivät kuitenkaan palaa. Itse huomaan innostuvani niistä jutuista, jotka aikoinaan jäi väliin… Esim huomaan himoavani ruutuflanellipaitoja ja printtipaitoja ihan grunge-tyyliin! 😀