Ihan ensimmäiseksi pitää vähän taivastella, miten nopeasti aika menee. Ei ollut tarkoitus olla kahta päivää “blogilomalla”, mutta perjantaina ajattelin kerrankin tehdä ensin kotihommat ja ryhtyä vasta sitten postaushommiin. Kun palasin puoli yhdeltätoista illalla/yöllä pesutuvalta kuivien pyykkien kanssa tuumasin, että nyt kyllä on aika mennä nukkumaan ja blogi saa odottaa.
Lauantaina leikittiin Karkin kanssa, löydettiin mm. tytölle aivan ihana talvitakki! Ei ollut kamera mukana, mutta pitää kyllä ehdottomasti esitellä se teillekin. Shoppailujen jälkeen käveltiin koko matka keskustasta kotiin leudonkosteassa marraskuun illassa ja parannettiin maailmaa. Aktiivisen päivän jälkeen oltiin niin nälkäisiä, että päätettin skipata ruuanlaitto ja illalliseksi ajateltu terveellinen linssikeitto ja tilattiin pitsat! Pahistelun kruunasi True Bloodin viimeisen sesongin neljä viimeistä jaksoa. (Sori Peetu, me katsottiin se nyt sitten loppuun… Lupaan, että en spoilaa!)
Tänään olen reippaillut hiukan ulkona, mutta pääasiassa aika on kuitenkin mennyt keittiössä. En olisi tätäkään uskonut kokevani – puoli sunnuntaita häviää kokkailuhommiin! No, nyt on pakastin taas täynnä lounaslaatikoita, mikä kyllä helpottaa arkea ja taloudenpitoa huomattavasti. Yhden ruokalajin, Peetun loistavan kaaliwokin, kuvasin myös blogijuttua varten. Toivottavasti syyspimeässä otetut kuvat onnistuivat edes jotenkin, että voin julkaista ohjeen blogissa. Nopeampaa, herkullisempaa ja kukkarolle hellävaraisempaa reseptiä tuskin on keksittykään.
Mutta tarkoitus ei nyt ollut höpistä viikonlopun edesottamuksista, vaan kertoa ihanasta illallisesta, jolle sain osallistua viime tiistaina.

Illallinen järjestettiin upean tunnelmallisessa Rosendals Trädgårdin ravintolassa (tai café se taitaa virallisesti olla…) ja kutsujana toimi Esprit. Illan teema oli “Everyday Amazing” ja ennen ruokailua yksi Espritin muusista Ella Woodward demonstroi sokerittomien vegaani-herkkujen tekemistä. Mukaan saamassani pressipaketissa on muutama resepti ja aion ehdottomasti testata ainakin energiapalluroiden tekemistä. Ovat kuulemma aivan täydellisiä nautittavaksi, kun iltapäivän sokeri-himotus-musta-aukko iskee. Huomattavasti kevyempiä ja sata kertaa terveellisempiä kuin ne Ballerina-keksit, joita tavallisesti on pakko tankata, ettei aivan putoaisi kesken iltapäivän.

Selfie-moment. Viime tiistain asu tulikin jo esiteltyä – eli Viktor & Rolfin H&M-malliston silkkineuletakki pääsi edustamaan illalliselle.

Rosendals Trädgådenissa tarjottu illallinen oli alusta loppuun täysin vegaani. Valitettavasti olen sen verran noviisi edelleenkin näissä ruokahommissa, että en ihan tarkalleen osaa kertoa, mitä meille tarjoiltiin. Mustajuurta, kurpitsaa, artisokkaa, pinaattia, bataattia, oliiveja ja punakaalia nyt ainakin. Kaikki oli aivan järkyttävän herkullista eikä edes vastapäätä istunut vannoutunut lihansyöjä(mies) keksinyt mitään valittamista. Upeita, monimuotoisia ja vivahteikkaita makuja ja kaunista visuaalista harmoniaa koko illallinen alusta loppuun.
Tuossa vasemmalla alhaalla näkyy se Ella Woodwardin “energiapallura”. Toimii siis erinomaisesti myös jälkkärinä kaffen kanssa. Sen sijaan tuo hyvin sievästi minikokoisesta hillopurkista tarjoiltu suklaamousse ei ihan kolahtanut – mutta se johtuu ehkä siitä, että pääraaka-aine on banaani ja itselläni se maku assosioituu aina johonkin puoliksi epämiellyttävään nyt-äkkiä-energiaa-tai-pyörryn -tilanteeseen.

Vasemmalla alhaalla olevasta illalliskuvasta voi bongata myös nutturapäisen Mintun. (Valitettavasti en tiedä pressikuvaajan nimeä, mutta tuo ja kaikki Ella Woodward -kuvat on hänen ottamiaan.) Hurjan kaunista ja tunnelmallista istua lämpimässä kasvihuoneessa kauniisti katetun pöydän ympärillä pimeässä marraskuun illassa. Ravintola sijaitsee tosiaan kasvihuoneessa ja “lattia”, joka näkyy kuvissakin, on ihan soraa.

My plate! Tilli-sweetchili kurkut maistuivat myös aivan taivaalliselle – raikkaalle ja ruokaisalle samanaikaisesti. Niitä voisi ehkä uskaltaa kokeilla itsekin jopa ilman ohjetta. Tuoretta kurkkua lohkoina, pari ruokalusikallista sweet chili -kastiketta, loraus valkoviinietikkaa ja runsaasti tuoretta tilliä. Ei kai tuo voi mennä vikaan?

Illallisen jälkeen odotti yllätys! Kaikki vieraat saivat käydä valitsemassa yhden vaatteen “ruokasalin” seinustalla sijaitsevasta vaaterekistä. Olin jo melkein valitsemassa kuvassa näkyvää camo-kuvioista pidemmän mallista neuletakkia, mutta sitten päädyin ihanaan klassiseen violettiin palmikkoneuleeseen. Vasta jälkeenpäin näitä kuvia tsekkaillessani tajusin, että neule on tismalleen sama, joka Ella Woodwardilla oli päällänsä illallisilla!

Rosendals Trädgård on klassinen kesäkohde, joka näin pimeään vuodenaikaan saattaa tuntua ihan epärelevantilta paikalta. Suosittelen kuitenkin miettimään toisenkin kerran. Puutarha on ehkä talviunisena vähän tylsä, mutta kahvila/ravintola ja putiikki ovat avoimena ja kahvila varsinkin on erittäin tunnelmallinen. Ihanaa ekologista, biodynamista lounasta voi tosiaan käydä nauttimassa ympäri vuoden ja ruokalista on aina sovitettu kulloiseenkin vuodenaikaan.

En osaa sanoa, onko se esihistoriallinen luolanainen minussa vai aavistuksen tuoreempi partiomenneisyys, mutta kyllä oikea tuli tuntuu hyvältä – ja saa aina jotenkin hiljaiseksi.