Suunnilleen tasan vuosi sitten löysimme takapihaltamme surkeasti maukuvan pikkuisen kissanpennun. Kisuparka oli kuumissaan, hirmuisen janoinen ja selvästi totaalisen eksyksissä. Kävimme soittamassa kaikkien naapureittemme ovikelloa, mutta kukaan koko rivitaloalueella ei tunnustanut hukanneensa pentua. Se oli kuitenkin selvästi kotikissa ja tottunut ihmisiin, sillä saatuaan vähän vettä, ruokaa (naksuja kissanomistajanaapurin varastoista) ja unta, oli otus iloinen ja reipas.
Väsäsimme pinon lappuja, jotka Peetu kävi teippaamassa lähialueen lyhtypylväisiin ja aidanpätkiin. Sydämessä tiesimme, että niin oli parasta tehdä, vaikka sen reilun vuorokauden aikana, jonka Vilpertti (Karkin antama nimi) eli Einstein (pentu oli niiiiin fiksu…) meillä viipyi, käytiin muutamakin vakava keskustelu, jotka alkoivat tyyliin voisihan meille ottaa kissan – voisihan…
Yksi yö ja pari päivää ehti kulua, ennenkuin puhelimeni soi ja huolestunut ääni naapuritaloyhtiöstä kertoi, että heillä hoidossa ollut kisu oli karannut lauantain rapujuhlien aikana. Joku vieraista oli kuulemma jättänyt terassin oven auki.
Yksi niistä noin ziljoonasta kuvasta, jotka ehdin elämäämme tupsahtaneesta ihanasta kisuliinista ottaa, on siitä lähtien sulostuttanut tietokoneeni desktopia. Sen lisäksi, että otus on ihan käsittämättömän viehättävä pilkullisine masuineen ja kissanvirnistyksineen, antaa se uskoa siihen, että ihmeitä tapahtuu. Crazy catwoman (that’s me!) sai pariksi päiväksi “oman” kisun, vaikka onkin periaatteessa tuomittu elämään naapureitten kissojen armollisuuden varassa. Ja toisaalta voin myös kuvitella, että huojennus oli valtava myös Maja-kissan hoitopaikassa, kun katti löytyi iloisena ja hyvinvoivana.
Miracles do happend!!
Valitsetko sinä desktopillesi kuvan jollakin erityisellä perusteella? Antamaan toivoa, kannustamaan, auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa, muistuttamaan elämän tärkeistä asioista? Vai riittääkö, että kuvaa on kiva katsella eikä se häiritse työntekoa?
10 Comments
Minulla kuva on usein vain joku kaunis kuva, jonka olen löytänyt jostain tiedon valtaväylältä. Mutta nyt koneeni näyttöä on jo yli vuoden verran sulostuttanut kuva entiseltä kotikadultani Brysselistä. Kuvassa näkyy graffitein maalattu talo, jonka seinää koristavat ylöspäin osoittavat nuolet. Kuvassa on kivaa symboliikkaa, karua kauneutta ja lämpimiä muistoja. 🙂
Kyllä, edesmenneet koirani näytössä, saavat minut hymyilemään päivittäin.
Ihanaa kuulla joskus tuollaisiakin kissatarinoita, joissa se omistaja löytyy. Liian usein kun tuntuu, että juurikin tuollaisissa tapauksissa se kissanpentu on sinne pihalle jätetty ihan tietoisesti.
ooohhh, very beatiful cat, yes i like¡¡ grettings froms spain, pedro
Kunhan kuva on kiva 🙂
Meillä on taustakuvana viime kesänä otettu kuva tuolloin 2 -vuotiaasta tyttärestämme. Tyttö virnistää siinä niin vastustamattomasti, että aina tulee hyvälle tuulelle kun avaa tietokoneen! Vaikka eikös kaikilla vanhemmilla ole vastustamattomat lapset…:)
Voi miten ihana juttu 🙂 Itsekin olisin kamalan huolestunut jos kahdeksan vuotiaasta asti minulla ollut kisuli katoaisi. Onneksi on tuollaisia ihmisiä jotka pitävät huolta eksyneistä eläimistä!
Niin, ja mulla on taustakuvana ystävien kanssa otettu kuva, joka muistuttaa hyvistä kavereista, sillä aikaa kun olen toisessa kaupungissa opiskelemassa 🙂
Äärettömän söpö miiru!
Itselläni on taustakuvana yleensä ihan vaan joku kaunis kuva, yleensä mustala taustalla. Aika usein, ja tälläkin hetkellä, se on joku Katinka Mattsonin kukka-kuvista.
Jenni: Kuullostaapa kauniilta kuvalta! Etkö laittaisi screen shotia meidän kaikkien ihailtavaksi? 🙂
Kirsi: Mulle on myös tärkeää, että kuva saa hyvälle tuulelle! Ihana aloittaa (työ)päivä hymyillen. 🙂
Sofi: Kyllä meilläkin kävi mielessä, että mitä, jos ei omistajaa löydykään. Se olisi ollut vielä kamalampaa – vaikka kurjalta tuntui erokin pikku kisuliinista.
Pedro: Sure! ;D
Anonymous: Aika monet varmaan valitsevat tuolla periaatteella!
Anonymous: Mulla oli kanssa pitkään ihana kuva Karkista ja Peetusta yltä päältä lumisena laskettelurinteessä onnellinen virne kasvoilla… Se kyllä myös sai hyvälle tuulelle aina.
Chica: Ystävät, lemmikit ja perhe… nehän ne ovat tärkeintä elämässä. 🙂
Seeds: Kyllä kuvan tietysti pitää olla myös sellainen, että siitä erottuu kaikki tärkeät ikonit… Sikäli esim. rauhalliset taidekuvat olisivat hyvä vaihtoehto.
Meiltä katosi kissa n. viikko sitten rapujuhlien yhteydessä kun yksi vieraista jätti terassin oven auki. Ei ole kissaa näkynyt :< Tulisipa jo kotiin…