Nousevatko uudet trendit katumuodista vai määrääkö catwalkeilla nähtävä high fashion trendien suunnan? Aiheesta on monia teorioita (mm. Frei ja Silver ovat esitelleet kansantajuisia versioita klassisista trickle-down ja bubble-up -teorioista) ja varmasti suurimmalla osalla niistä, jotka muotia seuraavat, on oma mielipide siitä, kumpi on merkittävämpi ja ovatko katumuoti ja high fashion toistensa ”vastavoimia” vai onko kaikki vaan markkinamiesten huijausta…
Sharon Graubard, trendianalyytikko New Yorkissa sijaitsevasta ESP Trendlab –nimisestä trendi- ja konsulttitoimistosta on hämmästyksekseen havainnut, että erittäin usein uusi trendi alkaa nousta samanaikaisesti sekä katumuodissa että catwalkeilla. Sharon Graubard kävi Tukholmassa kertomassa näkemyksiään nousevista trendeistä alan ammattilaisille ja lehdistölle. Tässä yhteenveto hänen näkemyksistään:
Viisi nousevaa muotitrendiä Sharon Graubardin mukaan
1. Plain Jane
Hillitty ja diskreetti yleisilme – vastakohta logojen näkyvälle esittelylle ja muulle leveilylle. Asut ovat yksinkertaisia ja pelkistettyjä, mutta toisin kuin 90-luvun minimalistisessa muodissa, kokonaisilme on räätälöity ja viimeistelty. Esimerkit Dries Van Notenilta (vas.) ja Hussein Chalayanilta.
2. Passing Parade
Sharon Graubard on sitä mieltä, että on erityisen merkittävää, kun joku etabloitunut lahjakas suunnittelija tekee hyvin erilaisen malliston kuin mitä hänen edellinen mallistonsa oli. Esim. Nicholas Ghesquièren kevään 07 mallisto oli futuristinen ja täynnä metallisia robottivaikutteita, mutta syksyn 07 mallisto on rentoa ja mukavan värikästä kaupunkifolklorea. ”Passing Parade” –linjan Sharon Graubard on omistanut Balenciagalle – niin tärkeänä hän pitää Nicholas Ghesquièren vaikutusta. Molemmat esimerkit Balenciagalta.
3. Chic Illustrated
Voimakkaita värejä ja paljon mustaa. Yleisilme muistuttaa muotipiirroksia. Esimerkit Alexander McQueenin (vas.) ja Lanvinin syksyn 07 mallistosta.
4. Samurai Spirit
Itämaisia vaikutteita erityisesti Japanista. Kimonotyyppisiä leikkauksia ja jykeviä kenkiä. Esimerkit Burberry Prorsum (vas.) ja Marni.
5. Haute Craft
Vaatteita, joissa näkyy aidon käsityön jälki. Suuret halpisketjut kuten H&M ovat tulleet yhä nopeammiksi ja taitavammiksi tuomaan catwalk-trendit salamannopeasti kaikkien saataville edulliseen hintaan. Tämä on ehkä yksi syy, miksi muotitalot ovat alkaneet käyttää materiaaleja ja tekniikoita, joiden kopioiminen on lähes mahdotonta. Höyhenistä toteutetut asut Pradan mallistossa (kuva vas.) tai monimutkaiset neuleyksityiskohdat, kuten Louis Vuittonilla ovat esimerkkejä Haute Craft –linjasta.
Sharon Graubardin mukaan parhaiten ajan hermolla olevat designerit ovat:
Miuccia Prada
Nicholas Ghesquière (Balenciaga)
Dries Van Noten
Alber Elbaz (Lanvin)
Raf Simmons
Martin Margiela
Alexander McQueen
Rei Kawakubu (Comme des Garcons)
Postauksen lähteenä on käytetty Susanna Strömquistin kirjoittamaa erinomaista artikkelia, joka julkaistiin SvD:ssä sunnuntaina 24.kesäkuuta.
Kaikki kuvat: Style.com
6 Comments
Lontoon matkallani, kun tapasin Trendstopin edustajan, keskustelimme tästä kyseisestä aiheesta paljon.
Edustaja oli erittäin paljon sitä mieltä, että street-fashion on inspiraationa high-fashionin suunnittelijoille.
Historissa luokkaerottelun aikana nykyinen high-fashion oli silloin yläluokkien tapa pukeutua. Muoti liikkui näin alemmas alaluokkiin. Ja kun karkeasti kääntää tämän nykypäivään, on tulos päinvastainen.
Nykypäivänä kysymys kuuluukin, kuka on muodin huipulla? Katutyylin edustajat vai ihmiset, jotka pukeutuvat esimerkiksi Pradaan?
Silver: Tuo on yksi vallalla olevista näkemyksistä – eli että muodin “huippua” on katumuoti joka inspiroi suunnittelijoita ja siten päätyy catwalkeille.
Itse olen taipuvainen uskomaan, että kysymyksessä on hiukan monimutkaisempi prosessi, eikä näitä trickle-down tai bubble-up (olen törmännyt myös trickle-across -teoriaan…) voi soveltaa sellaisenaan. Trickle-down sopi varmasti erinomaisen hyvin siihen viitekehykseen, jossa se on kehitetty (luokkayhteiskunta, jossa on selkeät luokkarajat) ja tietty kuvaamisvoima sillä on yhä. Muoti-ilmiöt syntyvät ja elävät kuitenkin vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kehityksen kanssa ja siksi tuntuu jotenkin yksinkertaistavalta tuumata, että high-fashion syntyy katumuodista. Katumuodin synty ja mekanismit eivät kuitenkaan ole samat (eikä yhtä yhteneväiset) kuin luokkayhteiskunnassa. Vaikka osa suunnittelijoista saa katumuodista tosi paljon vaikutteita, on high-fashion – ainakin mun mielestäni – huomattavasti laajempi ja monipuolisempi ilmiö. Onneksi!
Olen samaa mieltä Minttu kanssasi siitä, että yhteiskunta vaikuttaa muotiin! Eikä se todellakaan ole niin yksiselitteistä, että katumuoti vaikuttaa hig-fashioniin.
Olen vaan paljon tutkinut erilaisia trenditoimistoja ja niiden käytäntöjä lähteä luomaan tulevaisuuskuvia. Suurin osa näistä trendistoimistoista kuvaavat kaduilta mitä mielenkiintoisempia ihmisiä, esineitä, maisemia jne. Näiden kuvien myötä (karkeasti sanottuna) lähdetään miettimään mitkä värit, muodot jne tulevat olemaan “kovaa tavaraa” tulevaisuudessa. Yhteiskunnalliset ongelmat ja positiiviset asiat vaikuttavat siihe mitä milloinkin voi olla.
Kun yhteiskunnalla menee huonosti, on tapana pukeutua väreihin. Kun taas yhteiskunnalla menee hyvin, pyrimme minimaalisuuteen ja pukeudumme hillittyihin väreihin. Se on kuin itsetunnon pönkitystä. heh
btw. Olen etsinyt Yuniya Kawamura Fashion-ology kirjaa Suomesta. Stockmannilta sen saisi, mutta hinta oli jotenkin päätä huimaava! Yli 100 €. Oletko hommannut itsellesi kirjan? Haluaisin kirjan omakseni jostain. Nettikaupatkin eivät tunnu myyvän tätä kyseistä kirjaa!
Silver: Aika mielenkiintoinen juttu tuo väreihin liittyvä… Mitähän se kertoo meidän ajastamme ja siitä, että mm. Baleciagan syksyn mallisto on yhtäkkiä yllättävän värikylläinen…
Fashion-ology maksaa täällä Adlibriksessä 207,- kr eli noin 22 euroa. Voin kyllä tilata sen sulle ja laittaa postiin, jos maksat kirjan & postikulut. Voidaan sopia tarkemmin meilillä, jos haluat… 🙂 100 euroa on kyllä ihan ryöstöä!
Aivan loistava ja mielenkiintoinen juttu. 🙂
Desthea: Kiitos kiitos!