Olen ollut tänään tosi reipas ja raivannut koko pihan syyskuntoon! Tuli niin sievän näköistä, että tiedä vaikka hankkisin pari syyskukkasta “ruukkupuutarhaani”. Pihahommat saivat kynnet sen verran roisiin kuntoon, että palkitsin itseni perusteellisella huollolla ja uudella kynsilakalla. Essien Downtown Brown sointuu täydellisesti fiilikseen. Me so happy!

PS. Maanantai-arvonnan voittaja Peotra löytyi, joten uusinta-arvontaa ei tarvita. Huomenna aamulla on taas uusi arvonta. Tällä kertaa luvassa ei ole meikkipalkintoa vaan yksi juttu, joka on vilahdellut täällä blogissakin… ;D

Suomityttöjengi miehineen oli eilen kylässä. Tosi mahtavaa nähdä ihan koko porukalla ja kaikessa rauhassa! Tai no, nuorimmaiset suomitytöt aiheuttivat pikkuisen hässäkkää, mutta niinhän sen kuuluu mennä! ;D

Peetu kuvaa ja Minttu antaa ajo-ohjeita puhelimessa…

• mekko, Cheap Monday
• sukkikset, H&M
• kengät, Scorette
• kaulakoru, Pilgrim
• kynsilakka, Essie Bahama Mama

Peetu posettaa ja Minttu kuvaa…

• t-paita, Gina Tricot
• hame, H&M
• kirkkaanvihreät sukkikset (uudet!), H&M
• vyö, Mintun vanha
• kynsilakka, Essie Sole Mate

Hokasin justiinsa, että viime maanantain Maanantai-arvonnan voittaja ei ole ilmoittautunut. Eli huhuu nimimerkki

PEOTRA!!

Arvontatulokset tuli sattuneesta syystä ilmoitettua vähän epäkaupallisessa postauksessa, joten ei ihme, jos tuo on mennyt ohitse. Yhteystiedot voisi siis lähettää edelleen osoitteeseen go4itvol2@gmail.com.

Periaatteessa itse laatimieni erittäin tiukkojen sääntöjen mukaan uusi voittaja arvotaan, jos voittajasta ei ole kuulunut torstai-iltaan mennessä. Tänään Mintulle tulee vieraita, joten uusinta-arvontaa ei ehtisi kuitenkaan järjestää. Varmasti on ihan ookoo, jos Peotra saa huomiseen sunnuntaihin klo 15.00 asti aikaa ilmoittautua? Sitten arvon uuden voittajan ja ilmoitan sen sunnuntai-iltana. Ok?

Tänään alkaa kaikkien muotiviikkojen äiti, Paris Fashion Week. Näytöskuvia odotellessa on hyvä hetki listata juuri päättyneen Milanon muotiviikon parhaimmisto. Milanon yleisilme jatkoi samoilla linjoilla New Yorkin ja Lontoon kanssa – eli varsin käyttökelpoista, turvallista ja varman päälle ajateltuja kokonaisuuksia. Sirkustunnelman ja uskaliaiden vetojen puuttuminen on toisaalta harmillista, mutta toisaalta äärimmäisen tervettä. Hengästyttävän nopeatahtiseksi muuttuneen muotimaailman sisäsyntyinen vastaveto tuo markkinoille ajattoman oloisia asuja ja sävyjä, jotka eivät ole riippuvaisia sesongista ja jotka elävät helposti pidempään kuin vain yhden tai kaksi kautta.

Mintun suosikkimallistojen Milanon TOP 5 löytyi aika helposti, vaikka mikään kokonaisuus ei ollut täydellisesti jokaista asua myöten täysosuma. Parhaiten onnistuivat mielestäni Burberry Prorsum, Dolce & Gabbana, Versace, Jil Sander ja tietenkin jo moneen kertaan hehkuttamani Prada.

Burberry Prorsum
Ärtsy rokkimimmi on kesyyntynyt merkittävästi Burberry Prorsumin kevääseen. Mallisto ei kolahtanut ihan kertaheitolla, kuten edeltäjänsä ja mm. liukuvärjäykset tuntuivat aluksi jotenkin tunkkaisilta. Hetken maisteltuani huomasin jumittuneeni kokonaisuuden rennon hippimäiseen tunnelmaan. Murretun sävyiset neuletakit, huolettomat jakut ja kevyesti tulppaanin malliset hameenhelmat yhdessä hallitun siluetin kanssa tekevät mallistosta nautittavan. “Garden Girls” -nimeä kantava mallisto on, nimestään huolimatta, mielestäni hyvin kaupunkilainen. Ehkä Burberry Prorsum -tyttö kuitenkin saa oikein hankittua kukkia parvekkeensa ruukkupuutarhaan. Toisin kuin eräät…

Dolce & Gabbana
Ehkä on hiukan (muoti)poliittisesti epäkorrektia olla kovin ihastunut Dolce & Gabbanan pyjamaestetiikasta ammentavaan mallistoon. Sarjakuvamaiset tulppaanihelmat, Minni Hiiren korvia muistuttavat hihaleikkaukset ja miesten silkkipyjamista inspiroituneet housuasut ovat tuskin sitä avantgardia uuttaluovaa designia, jota muotieliitti palvoo. Puhumattakaan kukkasin kuorrutetuista barbie-mekoista. Mutta minkäs teet. Dolce & Gabbana onnistuu tuomaan mieleen lapsuuden pukeutumisleikkien ihanan tunnelman, jota on ihan mahdoton vastustaa!

Versace
Jollain kierolla tavalla Versacen mallisto on oikeastaan hienoinen pettymys. Missä ovat kaikki vulgaarit pääntiet, dekadentit iltapuvut ja alleviivaava seksikkyys? Perinteisten määreiden sijaan Versacea voi kuvailla naiselliseksi, käyttökepoiseksi ja linjoiltaan hillityksi. Jo on aikoihin eletty! Catwalkilla esiteltiin lukuisia elegantteja pikkumekkoja, jakkupukuja ja hiukan tuttua kullankimalletta. Ehdottomasti parasta antia ovat Julie Verhoevenin printit. Sen sijaan suurin osa vetoketjuhärpäkkeistä tuntui vain ja ainoastaan teennäiseltä liikaa yrittämiseltä.

Jil Sander
Raf Simmons on luonut Jil Sanderille nautittavan puhdaslinjaisen malliston. Minimalististen jakkujen, mekkojen ja shortsiasujen lisukkeena nähtiin joitakin huikentelevaisia hapsu-asuja. Tosin Raf Simmonsin hapsut ovat hyvin hyvin kaukana sekä charleston- että etnovaikutteista ja yleisvaikutelma on dynaamisen arkkitehtooninen. Sarjassamme asuja, jotka toimivat sesongista toiseen.

Prada
Pradan mallistoa täällä on puitu jo kerran jos toisenkin. Olen edelleen sitä mieltä, että mallisto on ehdottomasti yksi kevät/kesä 2009 sesongin parhaista!

Bubbling under -listalle oli montakin ehdokasta. Esimerkiksi tälle syksylle erittäin vahvan malliston esitellyt Bottega Veneta oli hillitystä erinomaisuudestaan huolimatta hienoinen pettymys. Toki asut henkivät merkille ominaista pröystäilemätöntä eksklusiivisuutta ja charmia. Jotenkin kuitenkin ylellisyys ei välittynyt ihan täysillä ja monet kokonaisuudet olivat upeista materiaaleistaan huolimatta suorastaan arkisia.

Noniin, nyt olen kotiutunut Bakåt : Framåt -nimisiltä vintage-messuilta. Ilmeisesti aika monet suomalaisetkin olivat joko matkustaneet ihan varta vasten Tukholmaan tai sovittaneet messut päiväohjelmaansa, sen verran runsaasti rakas äidinkieli kaikui käytävillä.

Messut olivat keränneet paikalle varsin runsaasti väkeä. Noin 20 minuuttia ovien avaamisen jälkeen jonoa oli jäljellä vielä ihan reilusti. Itse messupaikka on tuttu mm. progressiivisen skandinaavisen muodin tapahtuman +46:n virallisena kotopaikkana.
Näytteilleasettajia oli riittävästi. Noin 30 enemmän tai vähemmän etabloitunutta vintage-putiikkia oli varannut oman tilan Enskilda Gallerietista. Lisäksi paikalla oli hyväntekeväisyyskirppareista ainakin Myrorna (Pelastusarmeijan kirppis) ja Stadsmission (kaupunkilähetys). Muutamat yksityisetkin olivat tulleet myymään vintage-aarteitaan, mutta pääpaino oli selkeästi putiikeissa.
Mukana on myös vintagen tai paremminkin second handin rajamailla olevia ratkaisuja. Aika monella oli 2nd hand materiaalista ommeltuja uusia vaatteita ja muutamasta paikasta löytyi (varsin tyyriitä) aitoja vanhoja käyttämättömänä. Esim. kuvassa olevan käyttämättömän lilan jakkupuvun 40-luvulta olisi saanut omakseen noin 300 eurolla. Jos olisi kokoa 34…
Tiedän, että kun lähtee metsästämään vintagea ei pitäisi laatia liian täsmällistä ostoslistaa, koska silloin ei ehkä havaitse niitä todellisia löytöjä. Olin kuitenkin laittanut mieleeni pienen merkinnän, että kivasti räjähtänyt vintage-turkki voisi olla kiva, tai turkisliivi. No, Stadsmissionilta löytyi paras valikoima, mutta 300 eurosta alkavat hinnat eivät houkuttaneet edes sovittamaan…

Crazy catwoman (that’s me)!!
Ihan totaalisen pakko oli sen sijaan sovittaa Moschinon päälle ommelluin kukin koristeltua leopardijakkupukua. Aivan mielettömän sikaihana!! Jakkupuku istui kuin nakutettu ja tunsin itseni aivan ihanan kreisiksi se päälläni. Yritin hikipäässä keksiä missä voisin esiintyä leopardiunelmassani, mutta valitettavasti yritykset tyssäsivät alkuunsa. Lopulta päädyin aikuismaiseen päätökseen ja totesin, että 300 euroa on liikaa jakkupuvusta, jota todennäköisesti tulisi vain siliteltyä hellästi silloin tällöin.

Tein toisenkin löydön…
Musta-valkoinen Balenciaga-mekko. Balenciaga!! Istui täydellisesti ja oli kaunis kuin mikä. Hyvässä kunnossakin mokoma. Ja niin hienosti tehty, että vaivuin nirvanaan, kun kurkistin mekon nurjalle puolelle. Hintaa 200 euroa, josta yksityishenkilönä paikalla ollut nuori myyjäneito ei ollut valmis tinkimään (no kuka olisi – tapahtuman ensimmäisenä päivänä!). No, ostopäätös ei lopulta ollut hinnasta kiinni. Hihattomuus häiritsi ja ajatus kalkkuna-alleista tuhosi unelman täydellisestä mekosta.
Voin kertoa, että nyt jo kaduttaa…

Messut ovat avoinna vielä huomennakin ja ainakin Myrornasilla oli yksi mielettömän makea YSL-mekko “vain” 75 euroa. Kokolapussa lukee 40, mutta sen perusteella, miten pieni se oli päälläni (käytän kokoa 38 normaalisti), oikea koko on lähempänä 36 tai jopa 34.

Vintage-messut ovat iloinen yllätys monella tavalla. Myyjät ovat laittaneet tavarat suht kivasti esille eikä normaalista kirppiskaaoksesta ole jälkeäkään. Tarjonta on monipuolista, tosin hinnat tuntuvat varsin korkeilta. Lisäksi olen törmännyt jo useaan suomea puhuvaan porukkaan! Tulkaa moikkaamaan, jos tunnistatte!! (sent from my Nokia)