Ajattelin, että haluatte nähdä tämän. Aika usein näytöksien kiitoskierrokselta otetut videot on vähintäänkin epämääräisiä. Tämä Ida Sjöstedtin näytöksestä filmaamani tuo aika ihanasti koko näytöksen fiiliksen esiin.
En ihmettele yhtään, että Ida Sjöstedt on, monen vuoden kovan työn jälkeen, päätynyt yhdeksi kuningasperheen, huippupoliitikkojen ja täkäläisen viihdemaailman starojen suosioon.
Mitkä mahtaakaan olla ne seuraavat vahvat trendit? Maailman suurilla muotiviikoilla kuullaan yhdenlainen totuus, mutta se, mitä nähdään Tukholman muotiviikolla on usein kuitenkin paljon lähempänä sitä todelllisuutta, missä useimmat meistä täällä Pohjoismaissa elää.
Perinteiseen tapaan kirjoitin koosteen tärkeimmistä trendeistä Indiedaysin toimituksen sivuille. Tsekkaa koko juttu täältä: Ensi syksyn muoti esittelyssä Tukholman muotiviikoilla.
Kuvat: Kristian Löveborg
En mitenkään malttanut vielä jättää Tukholman muotiviikkoja taakseni. Tuntuu, että muutaman päivän aikana tuli taas koettua ja nähtyä niin paljon kaikenlaista, että suorastaan pakko purkaa vielä ajatuksia tänne blogiin. Vaikka siis muotiviikkomaanantain päällimmäiset fiilikset tulikin jo pikaisesti kerrottua.
Ensimmäisenä catwalkille asteli Whyred. On aika suuri kunnia saada avata muotiviikko. Yleensä silloin on paikalla kaikenlaisia tärkeitä yhteiskunnallisia vaikuttajia, kulttuurin- ja kaupan alan järjestöpamppuja, poliitikkoja yms. Lehdistöä on toki paikalla koko ajan, mutta varsinkin avajaisissa on myös niitä, jotka eivät muuten muodista niin syvällisesti raportoi. Eli kunnian lisäksi on mahdollisuus saada varsin laajaa julkisuutta.
Tällä kertaa oli sekä oma nimeni että Indiedays kirjoitettu joka kerta seatingissä oikein! Todella poikkeuksellista! Varsinkin sukunimeni tuottaa yleensä kovasti päänvaivaa, samoin on uskomatonta, miten monella tavalla Indiedays voidaan kirjoittaa väärin. Pitää siis muistaa, että tapahtumiin kuitenkin ilmoittaudutaan aina kirjallisesti, eli PR-toimistoilla olisi kyllä ollut ennenkin kirjoitusmalli käytettävissä.
Tässä kuvaamani laadukas video Whyredin näytöksen loppukiitoksista:
Itse näytösten lisäksi muotiviikoilla on käynnissä varsinainen mediasirkus. Pihalla on päällä sen päiväinen katumuotikuvien näpsiminen, että välillä tuntuu, ettei sellaista paikkaa olekaan, missä ei joutuisi kameroiden ristituleen. Siis en tarkoita, että kukaan varsinaisesti olisi kiinnostunut asuistani, vaan kun yrittää siirtyä paikasta a paikkaan b, tuhoamatta jonkun kuvaussessiota.
Lisäksi paikalla on lukuisia kameratiimejä, jotka haastattelevat väliajoilla paikalle saapuneita fashion-profiileja. Harva kai päätyy oikeasti telkkariin, mutta lehtien, radio- ja tv-kanavien verkkolähetyksissä näkyy milloin kenenkäkin kertovan mielipiteensä kulloisestakin näytöksestä ja muodista noin ylipäätään.
Muotiviikon yhteydessä on yleensä myös kaikenlaisia näyttelyitä. Yksi hauskimmista oli tänä vuonna amerikkalainen Snoopy goes fashion -muotinallenäyttely. Lukuisat muotitalot olivat saaneet tehtäväkseen tulkita ja toteuttaa Snoopylle ja Bellelle signature-tyyppiset asukokonaisuudet.
En nyt tiedä mikä näyttelyn anti noin niinkuin muodin näkökulmasta on, mutta kyllähän sitä tällainen ex-ompelija, joka on viettänyt koko nuoruutensa väsäten Barbie-nukelle kopioita omista vaatteistaan, ihastui totaalisesti. Vasemmalla ylhäällä Diane von Furstenbergin Snoopyt. Farkkutakki kuuluu Isabel Marantin luomukselle ja lähikuva on siitä syystä, että kuulemma yrittivät saada jopa tuon farkkukankaan kudonnan olevan skaalassa mahdollisimman luonnollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Alhaalla vasemmalla Rodarte ja oikealla Dries van Noten.
Ida Sjöstedtin näytöstä tulikin jo kehuttua, mutta halusin vielä laittaa yhden kuvan, missä näkyy upeat puitteet. Yksi Bernsin ison salongin mielettömistä kristallikruunuista oli laskettu ihan alas ja voimakkaat spotit loivat maagiset varjot catwalkin perukoille. En olisi voinut kuvitella paremmin malliston fiilikseen sopivaa miljöötä!
Oscar Jacobsoniakin tuli jo kehuttua, mutta täytyy sanoa, että vielä näin jälkikäteenkin heidän intiimi, klassinen näytöksensä, missä suunnittelija itse kuvailee jokaisen asun, kertoo materiaalit ja ajatukset kokonaisuuden takana, mallin kävellessä rauhallisesti yleisön välissä, jäi kyllä mieleen yhtenä koko muotiviikon highlightseista! Ja olihan siellä aivan ihanat tarjoilutkin.
Maanantain päätti Filippa K, joka näytti jälleen kerran, että on paikkansa muotitaivaan kiintotähtenä todellakin ansainnut.
Yllättävänkin 70-lukuhenkisen – mutta onneksi varsin sofistikoituneella tavalla – malliston parasta antia olivat laajapunttiset housut, elegantit tekoturkikset, kauniisti leikatut jakku-housupuvut ja tietenkin se pakottamaton rennon elegantti tyylikkyys, joka on yksi Filippa K:n ehdottomista vahvuuksista.
Ensi kevään suosikkitrendini on löytynyt! Vihdoinkin kaiken sen tunkkaisen ja raskaan 70-lukutyylin seasta on siilautunut esiin vuosikymmenen paras anti: naiselliset, räätälöidyt linjat, käyttökelpoiset pituudet, imartelevat mittasuhteet ja lämpimänkauniit sävyt. Osuvimmin ja ihanimmmin trendin toteuttaa Gucci, mutta myös kotoiselta Lindexiltä löytyy samaa fiilistä – huomattavasti budjettiystävällisempään hintaan.
70’s Chic peruspalikat:
Ensimmäisenä taidan painua kellariin ja katsoa vieläkö äidiltä aikoinaan konfiskeeraamani metsänvihreä mokkanahkatakki on hengissä. Seuraavaksi voisi ehkä tehdä toivioretken vapaavalintaiselle kirpparille.
Kuvista kiitos: Style.com
Omatunnollani on pari juttua. Tai taitaa niitä olla kyllä useampiakin, mutta liittyen viime perjantaina julistamaani 15 ostoksen haasteeseen – ja etenkin sen jälkeen käytyy kommenttiboksikeskusteluun liittyen – haluan nyt tunnustaa vielä muutaman viime vuoden lopulla tekemäni ostoksen. Ettei tule sitten juttua jälkikäteen.
Vähän ennen joulua yksi suosikeistani, indie-merkki Black Book, avasi Pop Up storen Söderillä. Avajaisiltana vieraat saivat kaiken lisäksi – 30 % alennusta kaikista ostoksista, joten oli ihan pakko hankkia suloisencool baby-pink paita, jota olin ihastellut jo useaan kertaan Swedish Fashion Talent -näytöksissä. (Black Book oli ehdolla, mutta ei valitettavasti voittanut)
En kai kasva koskaa vakavaksi ja hillityksi aikuiseksi, jos yhä vieläkin villiinnyn mm. siitä, että jonkun logo on lepardikuvioinen possu!
Pinkki college oli oikeasti ihan suunniteltu juttu, ja sen olin päättänyt hankkia jo ennen kuin menin pop up storen avajaisiin. Harmaa printtipaita sen sijaan on, noh, heräteostos ihan kirjaimellisesti. Kyllä sille varmasti käyttöä tulee, onhan t-paita yksi pukeutumiseni kulmakiviä. En kyllä voi silti väittää, että varsinaisesti olisin tarvinnut vielä yhden printtipaidan…
Vähän aikaisemmin ennen joulua oli jälleen minimarketin ystikset. Musta, osittain sifonkinen, kietaisutoppi on mielestäni tosi nätti, mutta kertaakaan en ole sitä käyttänyt. Tuntuu melkein siltä, että se oli pakko ostaa, koska edellisistä ystiksistä löysin niin paljon kaikkea kivaa ja hyödyllistä, mutta nyt en oikein mitään. Luotan kuitenkin siihen, että tuollekin vielä löytyy käyttöä…
Oh well. Kukkakaulakoru on myös Henkalta. Sitä olen sentään käyttänyt kerran.
Nyt ei pitäisi olla enempää mitään isompia shoppailuluurankoja kaapissa. Ryhtiliike tulee kyllä tarpeeseen ja lupaus, että esittelen jokaisen ostoksen täällä, auttaa varmasti osaltaan kaidalla tiellä pysymisessä. 🙂
Voi mieletön, mistä kuninkaallisesta loistosta saatiinkaan nauttia toissailtana Nobel 2014 juhlallisuuksissa! Ihan yhtä silmä kovana en tätä televisiointia seurannut kuin Linnan juhlien vastaavaa, mutta sisääntulon katsoin tietenkin ja muutenkin lähetys pyöri taustalla koko illan.
Kaikenlaista juhlapukeutumishärveliä tuollakin nähtiin. Itseasiassa skaala on vielä laajempi kuin Linnan juhlissa – osalla ei vaikuttanut olevan minkäänlaista tajua siitä, millaiseen tilaisuuteen olivat tulossa. Suurin osa oli toki pukeutunut kivasti ja tyylikkäästi, tapahtuman arvokkaan luonteen huomioiden.
Häikäisevimmät kaikista olivat tällä(kin) kertaa nykyiset ja tulevat prinsessat – kaikki ruotsalaisten suunnittelijoiden upeissa luomuksissa.
Prinssi Carl Philipin kihlattu Sofia Hellqvist on mielestäni ollut tähän asti aivan kertakaikkiaan järkyttävän tylsä pukeutuja. Superhoikka ja suloinen nuori nainen on monesti näyttänyt aivan viisikymppiseltä tantalta. En tiedä johtuuko siviilisäädyn muuttumisesta tyttöystävästä kihlatuksi vai mistä, mutta tämä räväkkään huikean pinkkiin Ida Sjöstedtin luomukseen pukeutunut raikas leidi on ihan jotain muuta!
Väri, tyyli, paljettikirjailut, silkkinen miehusta ja laaja tyllihelma – aivan ihana kokonaisuus, joka sopii lumikkimaiselle Hellqvistille todella loistavasti. Ja täytyy myöntää, että ikuisena Ida Sjöstedt -fanina sydämeni ihan hypähti, kun näin komean parin sisääntulon!
Sofia Hellqvist oli Nobel-juhlissa ensimmäistä, mutta tuskin viimeistä kertaa. Aika hurjan suloista mielestäni, että etiketin mukaan kihloissa olevaa paria ei saa “erottaa”. Eli siksi he tulevat tässä yhdessä sisään ja lisäksi istuivat vierekkäin illallisella. Molemmat näyttivät vielä kaiken lisäksi aivan superonnellisilta yhdessä – niin ihanaa!
Prinsessa Madeleinen puku on haute couture -tyyppisen käsityötaiteen täkäläisen gurun Fadi el Kouryn käsialaa. Silkkiorganzasta ja pehmeästä silkkityllistä kerroksittain rakennettu mekko on kirjailtu kauttaaltaan käsin vanhan roosan ja tummemman ruusunpunaisilla lasihelmillä. Painoa sillä on kuulemma huikeat 15 kg!
Tässä lähikuvassa helmikirjailut näkyvät vähän paremmin – samoin kuin nuo ihanat ametisti-kruunujalokivet korvissa, ranteessa ja nauhaa kiinnittävänä solkena.
Lähikuva on sikäli tärkeä, että tunnustan ensimmäiseksi olleeni aika kysymysmerkkinä tämän puvun kanssa. Siis onhan se upea, mutta Madeleine? Jotenkin en tunnista tästä sitä iloista, kepeää pikkusiskoprinsessaa, johon on tottunut. Eikä se nyt johdu pelkästään siitä, että pääntie on harvinaisen tiukkis… Upean kaunishan hän on, mutta – äh – jotenkin kovin vakavan ja melkein masentuneen oloinen. Ehkä vauva valvottaa tai jotain.
Takaa Madeleinen mekko on ehkä kaikkein upeimmillaan. Näkymättömästi levenevä helma ja kaunis laahus yhdessä työstetyn pääntien kanssa antaa kuninkaallista asennetta pukuun. Pikku kulma vilahtaa myös vanhan roosan värisestä Bottega Venetan clutchista. Madeleinella on pakko olla tuo sama iltalaukku tasan kaikissa mahdollisissa väreissä…
Upea, upea, UPEA!! Voi olla, että unohdin hetkeksi hengittämisen, kun kruunuprinsessa Victoria purjehti sisään tässä Pär Engsheden järkyttävän hienossa, puhtaan punaisessa silkkiluomuksessa, sen verran nimittäin alkoi huimata. Jotain maagista täytyy kruunuprinsessan ja suunnittelijan yhteistyössä olla, sillä viimeksi koin samanlaista hengenahdistusta, kun näin Victorian ensimmäisen kerran niinikään Pär Engshedenin suunnittelemassa hääpuvussa.
Laaja, monenkertaisella tyllialushameella kohotettu helma, laahus, voimakkaasti drapeerattu miehusta – aivan kertakaikkiaan täydellinen kokonaisuus! Ihana nähdä myös tuollainen olkaimeton malli Victorialla – en nyt heti muista olisiko hän koskaan ollut virallisessa tilaisuudessa noin avoimessa asussa.
Tässä kuvassa helman ja miehustan drapeeraukset näkyvät vielä paremmin. Ristikaulakorusta luin sellaisen hauskan tiedon, että kuningatar Silvia käytti samaa, kun oli ensimmäistä kertaa Nobel-juhlissa.
Appropå Silvia..
Kuningatar Silvia näyttää kyllä niin kuningattarelta, että varmasti kaikki juhlia seuranneet pikkutytöt ovat tyytyväisiä. Pääntie antaa hyvin tilaa jalokiville ja väri pukee tummaa aikuista kaunotarta oikein hyvin. Siihen nähden, että Silvia kyllä osaa antaa myös vilpittömiä fashion-wau -elämyksiä, tämä on ehkä vähän laimea.
Vieraista, ja vieraiden puvuista, on yllättävän vähän mitään kuvakavalkadeja löydettävissä, vaikka haravoin interwebsiä ees taas pitkät pätkät. Muistan kyllä bonganneeni muutamankin tosi upean kokonaisuuden, mutta ne nyt jää esittelemättä.
Lääketieteen Nobel-palkinnon saajan May-Britt Moserin paksusta yönsinisestä silkkisatiinista valmistettua mekkoa koristaa hopealangoilla tehty kirjailu. Tyylikäs, epäsymmetrinen kokonaisuus ja kuviointi esittää kuulemma aivojen sähköimpulsseja (tai jotain sinnepäin…), mikä tietty tekee asiasta sitäkin hauskemman!
Kuningashuoneen juhlapukeutuminen voi olla hankala inspiraation lähde tavalliselle meikämintulle. Sen sijaan kampaukset ovat helposti sovellettavissa vaikka uuden vuoden bileisiin.
Mites ne sanookaan: three is a trend? Alas niskaan tehty nuttura on nyt näköjään Se Juttu. Täytyykin pitää mielessä.
Sitten vielä juhlien kohokohta…
Awww! <3
Kuvat: DN, SVT, SvD, Elle, Svenska Dambladet, Aftonbladet – TACK!!
