Huomiseksi on tänne luvattu täyttä auringonpaistetta ja +13 astetta lämmintä. Aivan hillittömän upeaa – kevät on niin kovin tervetullut! Ihan minipikkusen harmittaa, että en ehtinyt ulkoiluttaa lumilautaani tuossa vieressä sijaitsevassa mäessä tänä talvena lainkaan. Ei siellä kyllä tainnut hissit ehtiä kovin monena viikonloppuna auki olemaankaan, mutta silti tuntuu vähän tuhlaukselta, etten päässyt kertaakaan kotirinteeseen.
Kevät tuo tullessaan uusia haasteita pukeutumiseen. Talvitakki – se kevyempikin – oli aivan liikaa, kun tänään pyörin kaupungilla ystäväni Suvin kanssa. Jotain kevyempää päällystakkia pitäisi nyt olla, mutta omista varastoista sellaista ei löydy. Yleensä olen kitkutellut välikaudet hikoillen/palellen joko edellisen tai seuraavaan sesongin takissa.
Nyt ajattelin, että voisi olla vihdoinkin aika investoida kunnolliseen välikausitakkiin. Tässä on viimeiseen karsintaan päässeet suosikkini:

 
Rodebjerin vilttitakki on ehkä se, mitä kaikkein eniten himoan. Liuhumaisen leikkauksen ansiosta takin avulla voisi napata kiinni myös poncho/viltti-harteilla -trendin.
Minimarketin harmaa trenssi olisi järkiostos, sillä se toimisi täydellisesti myös syksyllä. Tykkään kovasti epäperinteisestä leikkauksesta ja super-trendikkäästä polven alle ulottuvasta pituudesta.
Acnen kevyt kristallinharmaa villakangastakki olisi aivan unelma. Tässä on nyt vain se ongelma, että voipi olla, että budjetin rajoitteet tulevat vastaan (lue: tulevat) – muuten se olisi tämä. No questions.
Dagmarin hiekanvalkoinen trenssi olisi varmasti kanssa erinomainen – ja vuosikausia käytössä kestävä hyvä investointi. Toisaalta olin ehkä etsimässä jotain aavistuksen lämpimämpää, mutta toisaalta sitten taas trenssin alle ei tarvita kuin hyvä merinovillaneule ja sitten sillä kyllä tarkenee melkein nollakeleihin asti.
Tuskin raatsin huomisia aurinkoisia “hellekelejä” kuluttaa shoppailemalla, mutta pikapuoliin on kyllä välttämättä virallisen välikausitakin aika!
Kuvat: Style.com, Aplace, Grandpa, Acne & Dagmar

Huippulahjakas ja täkäläisen muotipressin maasta taivaaseen ylistämä nuori ruotsalainen sunnittelija Ida Klamborn avaa lauantaina ja sunnuntaina 11 – 17 auki olevan pop up -myymälän. Shop löytyy aivan keskustan kuumimmasta ytimestä Norrmalmstorgetin ja Birger Jarlsgatanin välillä kulkevasta Birger Jarlspassagesta.
Sinne!

Hoksasin juuri, että en ole kertonut mitään Tukholman muotiviikon viimeisestä päivästä, joten tässä tulee.
Näytöksiä ei ollut kovin montaa enää keskiviikkona – Kööpenhaminan muotiviikko alkoi illalla ja varmaan siksi viimeinen ilta Tukholmassa oli poikkeuksellisen hiljainen. Siitä huolimatta päivä oli todella antoisa. Etabloituneista brandeistä vain Diana Orving esitteli AW15 -mallistonsa viimeisenä muotiviikkopäivänä ja painopiste tuntui olevan ennemminkin tulevissa lupauksissa ja muodin suunnannäyttäjien luomuksissa ja ajatuksissa.
Keskiviikon ensimmäinen näytös oli Beckmans College of Designin viimeisen vuoden muotisuunnittelun opiskelijoiden toteuttama.

Olen aina tykännyt todella paljon Beckmansin näytöksistä. Tuntuu, että taso on lähes poikkeuksetta todella korkea, eikä katsojana tarvitse tuntea minkäänlaisia “kotiompelijat vauhdissa” -myötähäpeän tuntemuksia. Pari viime näytöstä on kaiken lisäksi tehty yhteistyössä johtavien ruotsalaisten muotimerkkien kanssa (Filippa K, Dagmar, Carin Wester, Cheap Monday, Whyred etc) ja se todella näkyy toteutuksessa.
Oppilasnäytösten tuotokset eivät ehkä koskaan ole ajateltu päätyvän sellaisenaan tuotantoon ja tavisten käyttöön – ja hyvä niin – mutta harvinaisen viimeisteltyjä minimallistoja nähtiin kuitenkin useammaltakin Beckmans-kasvatilta. Lisää tietoa ja hienoja kuvia yhteistyömallistoista löytyy täältä.

Swedish Fashion Talents -näytös oli jo muotiviikkomaanantaina, mutta keskiviikkona aukesi heidän näyttelynsä Bukowskilla. Ehdokkaiden taso on tyypillisen vaihteleva, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että on aivan mahtavaa, että tuntemattomampia suunnittelijoita nostetaan näin esiin. Esimerkiksi nyt jo kansainväliseksi menestykseksi noussut Dagmar oli aikoinaan samaisen, silloin Rookies -nimellä tunnetun tunnustuksen saaja. Kaikki vuosien aikana nimityksen saaneet eivät tietenkään onnistu – ja yleensä sillä ei ole mitään tekemistä lahjakkuuden tai omaperäisyyden kanssa. Muotibisnes nyt vain on niin hurjan epävakaista ja menestys on myös paljon monista sattumista kiinni.
Oma suosikkini, WDEE, tulee tuskin voittamaan, mutta miten hienot pinkit LED-korvikset!?
Näytösten ja näyttelyiden välissä kävimme Fashion Talks -seminaarissa. Aiheena oli “The Future of Fashion” ja keskustelunaiheet liikkuivat ympäristöstä uudistuviin materiaaleihin, päälle puettavaan teknologiaan (wearable technology, sorry könkkö suomennos!) ja 3D-tulostukseen. Seminaarihetken jälkeen olin ihan mielettömän inspiroitunut, toiveikas tulevaisuuden suhteen ja hiukan haikea. Haikea erityisesti siksi, että vuonna 2006 olin kirjoittamassa muotitieteen maisterilopputyötäni aiheesta “Techno Fashion”, mutta silloin se oli ihan liian futuristinen aihe. Rahkeeni ei riittänyt ruoppaamaan niin tuntematonta aluetta, mutta nythän tuo vaikuttaa olevan cooleinta, mitä on. Koko Fashion Talks löytyy videona täältä.

Tukholman muotiviikon päätöspäivän varma kortti oli Diana Orving, joka esitteli itsensä näköisen, kauniin, eteerisen, mutta vahvan AW15 malliston. Tykkäsin erityisesti vesivärimäisistä printeistä ja valuvista linjoista. Mallisto on varsin helppo ja siksi tietty myös kaupallinen. Tavallaan sitä aina kaipaa tiettyjä WAU-fiiliksiä näytöksiä katsoessaan, mutta onhan se ymmärrettävää, että suunnittelijoiden pitää myös elää ja näillä leveysasteilla ei kovin kummallisilla virityksillä leipää hankita.
Muotiviikon päätösnäytöksestä vastasi uusi tulokas Lamija.

 
Laserleikattua nahkaa, couture-tasoista koristekirjailua, mustaa, valkoista, paljasta pintaa ja kunnon älä-mulle-ala -asennetta. Edelleenkin olen hiukan ymmälläni, mistä tällainen lahjakkuus pärähti suoraan päätösnäytöstä pitämään. Lamijan AW15 -mallisto on yksinkertaisesti upea. Ei mitään tyyliin haluaisin-kaiken-omaan-garderobiini -ihkutusta, vaan ihan silkkaa hämmennyksen sekaista ihailua tyylin ja toteutuksen suhteen.
Todella täydellinen päätös tämänkertaiselle Tukholman muotiviikolle!
Beckmans ja Lamija kuvat: Kristian Löveborg

Olin suunnitellut kirjoittelevani tänään tänne blogiin ihan muusta asiasta. Illalla kotimatkalla, työpäivän ja treenien jälkeen, satuin kuitenkin bongaamaan Instagramista useammastakin eri lähteestä kuvia ja filminpätkiä Pradan tänä iltana pidetystä AW15 näytöksestä. Sen jälkeen en pystynyt enää ajattelemaan paljon muuta.
Tiedän ylikäyttäväni mahtipontisia adjektiiveja ja siksi onkin hankalaa, kun eteen osuu jotain, mikä ansaitsisi kaikki sanakirjojen tuntemat ylistävät superlatiivit. Niin ainutkertaisen oivaltavan elegantti, tyylikkään leikkisä ja himottavan maukas Pradan AW15 mallisto on.

Tyylivaikutteita on täälläkin saatu 70-luvulta, mutta futuristinen edge, materiaali- ja kuosivalinnat sekä silhuetti täysin tätä päivää. Tai oikeastaan huomista. Miuccia Prada on aina askeleen edellä, tyylisuunnannäyttäjä, josta monet puolinimekkäätkin suunnittelijat imevät inspiraatiota.
Style.com ei ollut vielä saanut eetteriin virallisia teräviä kuvia, eikä yksityiskohtia etc. mutta näkeehän tärkeimmän jo näistä. Vajaamittaiset trumpettihousut, sarjakuvavärit, kaksiremmiset mary-janet (Vagabond – haloo!!), super-elegantisti Audrey Hepburn -henkeen leikatut mekot, upeat jakut ja jakkupuvut, laukut…

 
Can I haz everything? PLZ?
Kuvat: Style.com

Menovinkki Tukholman kulmilla tänään ja huomenna shoppaileville: fantastinen AltewaiSaome avaa kahdeksi päiväksi pop up storen Kungsträdgårdeniin. Hinnat alkaen n. 20 euroa, sekä käteinen että kortit käy. Sinne!

En sitten kuitenkaan valvonut koko viimeyötä Oscarseja vahdaten. Ensi vuonna pitää muistaa ja ottaa maanantaille vapaapäivä. Sitten voi pitää hyvillä mielin kunnon Oscars-valvojaiset!
Tämän vuoden juhlamuodissa oli selkeästi havaittavissa muutama trendi. Ensinnäkin valkoinen oli yksi ehdottomasti suosituimmista väreistä, joko glitterillä tai ilman. Toinen superlemppari vaikutti olevan elegantit nude-sävyt – tai ihan vain beessi, jos puhutaan asioista niiden oikealla nimellä. Kirkkaammista väreistä suosituimmaksi nousi näyttävä punainen. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että hyvin monien kampaus oli varsin huoleton ja rennosti itsetehdyn näköinen, vaikka varmasti kampaajalla oli käyty.
Tässä on omat suosikkini ei missään erityisessä järjestyksessä. Inhokkeja en tälläkään kertaa viitsi listata, mutta sen nyt vain sanon, että eräs Laura Dern olisi kyllä voinut edes kammata tukkansa ennen juhliin lähtöä ja mummolan verhoista tehdyt asut eivät yleensä ole mikään hitti.

Kaikista punaisista juhlamekoista Dakota Johnsonin hehkuva Saint Laurent on ehdottomasti upein. Huolettomasti ponnarille sitaistut suklaanruskeat hiukset, tarkoin valitut dimangit ja mustat kynnet täydentävät kokonaisuuden onnistuneesti. Elegantti ja nuorekas!

Olen vähän heikkona Nicole Kidmaniin. Hänen ominaisväreillään ja säteilyllään on helppo kantaa asuja, jotka muiden päällä olisivat ihan täysi katastrofi. Louis Vuittonin malliltaan superklassinen puku saa ajankohtaista – jopa hiukan futuristista – twistiä reptiililäikikkäästä kimalluksesta ja tosi mageesta kirkkaanpunaisesta vyöstä.

Melkein jätin upean Cate Blanchetin pois koko listalta ihan vain siksi, että en ole vielä oikein päässyt yli siitä, että Maison Margielan uudeksi pääsuunnittelijaksi palkattiin täysmulkero John Galliano. Mutta minkä sille voi – puku on upea ja Cate Blanchet kantaa sen sillä säteilevällä ja varmalla tyylillä, mikä on hänelle ominaista. Tiffanyn turkoosi kaulakoru toimii kirjaimellisesti statementinä. Mitään muita yksityiskohtia tähän ei sitten kaivatakaan.

Emma Stone on yksi upeista punapäistä. Elie Saabin keväänvihreä (selästä täysin avoin!) puku on juuri niin suloinen ja elegantti kuin vain voi kuvitella. Voimakkaan oranssinpunaiset huulet toimivat melkein kuin asusteena ja hiuksissakin on trendistä poiketen hiukan aitoa Hollywood-glamouria, tosin hyvin raikkaalla tavalla.

Jo toinen Saint Laurentin puku top-listallani! Margot Robbien asu henkii autenttista 70-luvun filmitähtityyliä tähän päivään päivitettynä. Myös tässä asussa huulet ovat paljon enemmän kuin vain punatut huulet.

Upea ja säihkyvä Meryl Streep voimanaiselle täydellisesti sopivassa Lanvin-asussa. Juuri tismalleen tuollaisessa haluaisin nähdä itsenikin, jos joskus saan kutsun pitkän iltapuvun juhliin.
Upein kaikista oli kuitenkin – ja tälläkin kertaa – Lupita Nyong’o!!

Calvin Kleinin 6000 helmellä käsin kirjaillen koristeltu puku oli aivan henkeäsalpaavan hieno! Malli, värisävy, tyyli, käsityö -aivan täydellisiä kaikki!

Huokaus! <3

Kyllä mun täytyy tänne laittaa kuva myös tästä Julianne Mooren huikeasta Chanelin haute couture -puvusta. Ensin olin ihan myyty – ja onhan tuo hieno – mutta sitten näin kuvia, joissa mekon helmikirjailut eivät näkyneet niin selkeästi ja yhtäkkiä “kukkaraidat” alkoivatkin näyttää silmissäni aivan joltain mäkäräisiltä. Ja sitten en enää pystynytkään karistamaan sitä mielikuvaa pois päästäni. Eli periaattessa olen sitä mieltä, että upea kokonaisuus tässäkin, mutta henkilökohtaisten ongelmieni vuoksi se ei nyt oikein tiedä paikkaansa top-listalla.
Loppuun vielä virallinen “proud mama moment”.

Melanie Griffith katselee äidin ylpeyttä hehkuen tytärtään Dakota Johnsonia.
Kuvat: All Over Press