Upean voimanaisen, Minna Canthin, kunniaksi vietettävä tasa-arvon päivä on jo päättymässä. Tasa-arvon ajatuksia sietää silti levitellä ihan kaikkina vuoden päivinä. Jotenkin tuntuu, että juuri tämän merkkipäivän soisi kokevan samanlaisen kohtalon kuin Halloweenit ja muut tuontijuhlat, mutta toisin päin – voisimme viedä maailmalle selkeästi tasa-arvoa korostavan ja siitä muistuttavan tapahtuman. Periaatteessahan sellainen toki on jo olemassa. Vastikää vietetyn naisten päivän perimmäinen tarkoitus ei todellakaan ollut olla mikään kakkosystävänpäivä, jolloin naisia hellitään ja paapotaan spa-hoidoin, suklaarasioin ja muilla perinteisiä sukupuolirooleja vahvistavilla rituaaleilla, vaan taistella epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan.
No, tarkoitus ei ollut taas ryhtyä paasaamaan. Ajattelin laittaa tähän kaimani merkkipäivän kunniaksi muutamia hänen ajatuksiaan, otsikon lisäksi.
”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.”
“Minä vähät välitän siitä, mitä ihmiset sanovat!“

“Hullu työtä tekee, viisas elää vähemmälläkin. Mutta työ se sentään on hauskinta elämässä – ei siitä mihinkään pääse.”
” Elämä on taistelua, ihanaa taistelua!“
Tiesittekö muuten, että Minna Canth on ainoa nainen, jolle on omistettu Suomessa oma liputuspäivä? Täällä meillä sitä ei tietty näkynyt ja muutenkin ruotsalaisten liputustavat ovat varsin erilaiset ihan historiallisista syistä. Kuitenkin tuo tosiasia mielestäni sekä alleviivaa päivän tärkeyttä että Minna Canthin merkitystä naisen aseman kehitykselle Suomessa.

Tasa-arvon päivän toimistoasu koostui synttärilahjaksi itselleni hankkimastani Asoksen kashmir-neuletakista, pitkästä kynähameesta ja kevätfiilisväriä on tuomassa Acnen nasta t-paita. Tykkään tosi paljon tuosta teepparista, mutta niin monet on onnistunut tulkitsemaan sen printin niin totaalisen väärin (“ai, milloin olet ollut Nevadassa”, vaikka paidassa lukee selkeästi “Nevada Sweden”), että lopulta olen käyttänyt sitä aika harvoin.

 

• t-paita, Acne
• neuletakki, Asos
• hame, H&M
• kengät, Acne

Yksi aurinkoisten päivien lukuisista ihanuuksista on se, että voi käyttää aurinkolaseja ilman idiotiksi leimaantumisen vaaraa. Silmäni ovat aika arat, minkä vuoksi ne alkavat punoittaa ja vuotaa tosi helposti, jos vähänkään tulee, häikii tai mitä nyt näitä sääilmiöitä onkaan. Arskat lennähtää nenälleni, jos vähänkään aurinko pilkahtelee esiin – ja se johtaa helposti siihen, että liikuskelen puolipilvisellä tummissa laseissa kuin paraskin Anna Wintour.
Viime päivinä ei tosin ole ollut sitä ongelmaa, vaan paistetta on riittänyt niin, ettei ollenkaan voisi uskoa, että on vasta maaliskuun puoliväli. Aurinkolasit on siitäkin kätsyt, että ne suojaa edes hiukan tuulessa pölisevältä hiekalta. Meidän omalta kotikadulta on onneksi jo harjattu tänä talvena vaaditut vaatimattomat hiekoituksen jäljet pois, mutta monessa paikassa taidetaan odotella vielä takatalvea.

Matsasin tänään BOSSin roosapokaiset aurinkolasit saman värisen liuhuneuleen ja Snoopy-printtipaidan kanssa. Paidassakin on samaa sävyä, mutta kukkaprintin värit eivät nyt näköjään halunneet oikein toistua kuvassa.
Joskus maailmassa olin aivan vannoutunut Snoopy-fani – tai silloin sen fiksuja pohtivan koiran nimi oli kyllä Ressu. Hyllystä löytyy vieläkin vino pino Tenavat-sarjakuvia. Fanitus jäi jonnekin matkan varrelle, mutta ihastuin silti tuohon Vero Modan paitaan, joka on peräisin Tukholman muotiviikoilta saadusta pressipaketista.

Hiukan tuntui jo tänään karva-Pistolit talvisilta. Kai tässä pitää alkaa raivata kevät- ja kesävaatteita esiin ja pakata nämäkin laatikkoonsa odottamaan seuraavaa sesonkia.

 

• t-paita, Vero Moda (saatu)
• neule, H&M
• farkut, Weekday
• kengät, Acne
• aurinkolasit, BOSS

Mikäli kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan, olen juuri tällä hetkellä Helsingissä – enkä suinkaan täällä ruudun toisella puolella. Torstain ohjelmassa on palaveerausta ja muuta meininkiä Indiedaysin porukoitten ja bloggarikollegoiden kanssa. Merkillisen asuvalinnan syynä on illalla Rekorderligin ja Indiedaysin järkkäämät bileet, joiden pukukoodi on: “I believe it’s summer”.
Torstai-aamun lentoni on (oli) sen verran aikaisin, että asu oli pakko testata etukäteen. Pikkutunneilla kun herää ehtiäkseen koneeseen ei todellakaan ole fiiliksissä alkaa säätään vaatevalintoja. Haha!

Kesäiseen teemaan käy mielestäni hyvin tropiikkihenkisesti kuvioitu paljettihame ja prittipaidastahan en luovu sen paremmin kesällä kuin talvellakaan. Kaivoin talvisäilöstä myös sävymaailmaan sopivat Vansit. Ohutpohjaiset tennarit tuntuvat aina kesältä!
Saa nähdä, onko illan kemuissa kuvausseinää – siinä tapauksessa saatan saada vertailun vuoksi myös kuvan lopullisesta kokonaisuudesta.

 

• t-paita, Marni for H&M
• neuletakki, COS
• hame, H&M
• tennarit, Vans

*sisältää mainoslinkkejä*

Koska tälle vuodelle on tosiaan luvassa vain 15 muotiostosta, jokainen niistä saakoon oman esittelypostauksensa. Tällä kertaa vuorossa on synttärilahjaksi itselleni Asokselta tilaamaani yönsininen kermaisen kuohkea ja kevyen pehmoinen kashmir-neuletakki, ASOS Premium Cashmere Rich Cardigan.
Peetulla oli tosiaan jo tuo samainen neule ja niiden suosituksien perusteella uskalsin laittaa tilauksen menemään. Aina kun noista netistä tilatuista kashmireista ei voi olla niin varma – laatu heittelee todella paljon. Peetu oli kuitenkin omaansa supertyytyväinen ja nopea puhelu Uumajaan ratkaisi asian. Toki tietty reilu alennuskin vaikutti asiaan. Harvoin sitä alle 100 euron saa reilua, puoleen reiteen ulottuvaa laatuneuletta.

 
Vähän kyllä ajattelin, että oliko nyt kaikkein viisain aika hankkia lämpöistä neuletakkia – talven kylmät kun taitaa onneksi olla jo takana. Mutta toisaalta ainahan sitä hyvää perusneuletta tarvitsee ja garderobissani ei ole ainoatakaan vähän pidempää takkimallista neuletta. Tuo käy hyvin yhteen vaikka kesäisten mekkojen kanssa viileitä piknik-iltoja sulostuttamaan.
Tsekkasin juuri ja näyttäisi siltä, että kokoa 14 näyttäisi vielä olevan varastossa, jos joku haluaa napata saman diilin!

Teen yleensä suursiivuoksen vaatekaapissani ja vaatehuoneessa aina kaksi kertaa vuodessa, sesongin vaihtuessa. Tavoitteena on luonnollisesti saada aikaan järjestystä ja heivata kierrätykseen ne vaatteet, joiden elinkaari on luonani tullut täyteen. Yleensä myös löydän unohtuneita, pinon alimmaiseksi päätyneitä vetimiä, jotka palautan riemuissani takaisin käyttöön. Kaapinsiivouspäivien tuloksena on usein olo, kuin olisi käynyt shoppailemassa – sen verran paljon aina löytyy jotain käyttökelpoista arkigarderobia piristämään.
Nyt en ole vielä ehtinyt tehdä varsinaista kevätsiivousta, mutta samalla, kun Karkki pakkasi kamojaan Berliinin vaihtoa varten, tuli kaiveltua omiakin kätköjä. Ja sieltä osui käteen vanha suosikkivaatteeni, MTWTFSS:n munakoison värinen jumpsuit!

Haalari piti tietty ottaa heti käyttöön ja keväisen ja kuivan sään kunniaksi ulkoilutin myös uusia hienoja New Balancejani. Aika huikea ero pistellä menemään melko ohutpohjaisilla tennareilla virallisten talvikenkien sijaan. Askel tuntuu niin kevyeltä ja olo suorastaan kevytmieliseltä.
Silläkin uhalla, että kuullostan siltä, kuin levy olisi jäänyt päälle: kyllä kevät, valo, aurinko ja lämpö ovat vaan ihan mielettömän upeita asioita!



 

• jumpsuit, MTWTFSS
• jakku, H&M
• tennarit, New Balance
• huivi, Alexander McQueen

Oi, mikä ihana kevätpäivä taas tänään!! Ihan ei eilisiin, yli viidessätoista huiteleviin lämpöasteisiin päästy, mutta silti on selkeästi kevät. Tuulikaan ei tunnu ollenkaan pistävältä, vain raikkaalta ja pehmeän lämpimältä. Miten paljon paremmin sitä jaksaakaan, kun on valoa ja lämpöä!? Kerrannaisvaikutuksena sitä jaksaa ja viitsii taas lähteä tekemään pienen kävelylenkin lounaalla ja jo pienikin happihyppely antaa kummasti virtaa iltapäiviin.
Ja hei – ensimmäinen talven hiekoitushiekkoja pois siivoava harjakone bongattu! Voiko city-lapselle olla selkeämpää kevään merkkiä?

Koko syyssesongin todellisessa tehokäytössä (ylikäytössä?) ollut nahkavekkari pääsi taas tänään pitkästä aikaa toimistolle. Hoksasin kaivanneeni sen pitkiä raskaasti laskeutuvia helmoja ja klassis-edgyä ilmettä. Nyt pitää kiireesti alkaa kehitellä keväisempiä yhdistelmiä suosikkihameen kanssa, ihan kesällä se on varmasti aivan liian paksu ja kuuma.
Kengiksi valkkasin H&M:n alesta joskus muinoin hankkimani keinonupukkinilkkurit. Useasti olen miettinyt niiden heivaamista kirppiskasaan, mutta harvat noinkin korkeat korot on niin tosi miellyttävät jalassa, että aina ne on palautunut takaisin käyttöön.

Paita on Peetun Dagmarin ystiksestä reilu vuosi sitten ostama ihanuus. Se jäi muutossa kotiin, koska olin luvannut pestä ja silittää sen korvaukseksi lainasta. Tänään himoitsin jotain syvän vihreää päälleni nahkavekkarin kaveriksi, joten lainapaita päätyi uudelleen käyttöön. Peetu on tulossa seuraavan kerran pääsiäisenä ja lupaan, että ihana Dagmar on silloin jälleen puhtaana valmiina oikean omistajansa käyttöön.
Mitoitukseltaan paita on varsin väljä. Periaatteessa se on parhaimmillaan joko housujen tai hameen vyötärön alle tungettuna tai hyvin kapean alaosan kanssa tunikamaisesti puettuna. Tänään päädyin kuitenkin solmiamaan etukappaleen liuhukkeet vyötärölle. (Ja ei, se ei ole paljas iho, mikä alta vilkkuu, varastoistani ei vain löytynyt sopivan vihreää toppia. Ehkä musta olisi ollut parempi vaihtoehto, mutta valkoisella mentiin.)

 

• paita, Dagmar
• hame, TopShop
• kengät, H&M