Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on tuuheat, kaartuvat, tummat ripset. Itse kuulun siihen porukkaan, jolla on luonnostaan aikas harvat, melko tönköt ja suorana pojottavat, haalean ruskeat karvat silmien ympärillä. Sikäli varsin epäreilua, että karvankasvuni on kyllä sekä pontevaa, että tuuheaa ihan missä tahansa muualla kropassani.
En tiedä johtuuko lapsuudessa ja nuoruudessa podetuista noin ziljoonista silmätulehduksista vai mistä, mutta suhtaudun varsin epäilevästi kaikenlaisiin silmiin ja ripsiin suuntautuviin toimenpiteisiin. Sen lisäksi olen ihan superherkkä monille kosmetiikka- ja meikkiaineille, joita on tarkoitus käyttää juuri silmien alueella. Varsinkin ripset ovat herkkä alue, enkä ole ikinä pystynyt oikein käyttämään edes ripsientaivutinta.
Sikäli ei kai ole mikään ihme, että olen perunut jo varmaan kolmesti tai neljästi eri paikkoihin varaamani ripsienpidennysajan. Se vain tuntuu niin kovin pelottavalta ja epämukavalta ajatukselta – vaikka varmasti rakastaisin lopputulosta…

Siksi olinkin aivan superonnessani, että pääsin testaamaan Indiedaysin ja SwissClinicin yhteistyön myötä SwissLashes -ripsiseerumia.
Seerumin luvataan vahvistavan, pidentävän ja jopa tummentavan ripsiä. Koostumus sopii hyvin myös superherkille silmille, tuote sisältää vain luonnollisia ainesosia, vitamiineja, proteiinia ja mineraaleja (koko tuoteseloste löytyy täältä) eikä sitä ole testattu eläimillä. Tuloksien pitäisi näkyä noin 3 – 6 viikon säännöllisen käytön jälkeen.
Katsotaanpas, kuinka kävi!

Tässä tilanne ennen seerumin käytön aloittamista. Kuten näkyy, sen paremmin tuuheudessa kuin pituudessakaan ei ole paljoa hurraamista.

Ripsarihylsyä muistuttava putkilo pitää sisällään läpinäkyvää seerumia, jota sivellään ohuen siveltimen avulla ripsien tyveen aamuin illoin. En ole ihan varma olisiko tuota pitänyt laittaa ennen silmänympärysvoidetta, mutta itse laitoin aina ensin voiteen ja sitten vasta seerumin. Meikkaus onnistuu parin minuutin päästä, kun aine on ehtinyt kuivahtaa.

Tässä alakuvassa näkyy tilanne reilun kuuden viikon jälkeen! Yläkuvassa vertailun vuoksi vielä lähtötilanne. Mielestäni ero on aivan huikea!
Jotkut saavat tosiaan näkyviä tuloksia ihan parin viikon jälkeen. Itse en huomannut heti mitään suurempaa eroa, mutta jossain vaiheessa tajusin, että ripsiä ei irtoile meikin poiston yhteydessä enää juuri lainkaan. Varmasti teho perustuukin osittain siihen, että ripset pysyvät paikoillaan niin pitkään, että ehtivät venähtää täyteen pituuteensa.
Neljän viikon jälkeen huomasin itse jo selkeän eron ja lopulta Karkkikin myönsi, että ripseni ovat aivan silminnähden pidemmät ja tuuheammat.

Hurjan vaikea ottaa kuvia omista ripsistään, mutta tässä nyt vielä tällainen hieno alaviistokuva.
Harmittaa hiukan, etten tajunnut ottaa “ennen” kuvaa ripsivärin kanssa. Ehkä ripseni ovat myös aavistuksen tummentuneet, mutta vasta ripsarin kanssa ero näkyy todella selvästi!

 
SwissLashes-seerumi on todella riittoisaa. Nyt olen käyttänyt tuota jo reilut pari kuukautta ja mitään loppumisen merkkejä ei ole havaittavissa. Ja tosiaan, vaikka silmäni ovat hirmu herkät, en ole havainnut minkäänlaista ärsytystä tai punoitusta.
Yhteistyön kunniaksi tarjolla on alekoodi: BLOGINDIE10 , jolla saa tämän kuun ajan 10 euron alennuksen kaikista SwissClinic-verkkokaupasta tehdyistä yli 40 euron ostoksista. Alennus koskee siis kaikkia tilauksia eikä vain ripsiseerumia. Toinen tuote, mitä voin suositella, on Swiss Whitening -hampaidenvalkaisu.

Innostus viimeisimpään manikyyritestailuun lähti jostain karamellivärisestä, keväisen suloisesta inspiraatiosta. Aivan varmasti testaan vielä joskus karamellipinkkiä, baby-vaaleansinistä ja piparmintun vihreää “polka dot” -kynsilakkausta, mutta tällä kertaa halusin jotain asteen elegantimpaa.
Ihan älyttömän aikuismainen polka dot mani ei varmasti ole milloinkaan, mutta mustan, harmaan ja valkoisen yhdistelmä on kuitenkin ison askeleen klassisempi kuin pastellinmakea serkkunsa – tai perinteinen puna-valkoinen versio.

Kaivelin siis kynsilakkahyllystäni esiin harmaaskaalaisen kolmikon. Essien musta ja Yves Rocherin valkoinen* ovat vanhoja tuttavuuksia. Lumenen harmaa* on tämän kevään sävyvalikoimasta. Valitsin tuon Lumenen harmaan, hiukan kultaisen kiiltävää hohtoa sisältävän lakan manikyyrin pohjaksi, vaikka varastoistani olisi kyllä löytynyt Ciatén ihan perusharmaakin. Jotenkin nuo hohtelevat lakat ovat taas alkaneet kiinnostelemaan, vaikka pitkään olen ollut sitä mieltä, että vain kunnon glitteri on se, mikä toimii.

Manikyyrissä käytetyt lakat: harmaa Lumene Gel Effect, sävy 56, Aamun tuoksua, musta Essie sävy Licorice, valkoinen Yves Rocher, sävy 03, Blanc perlé. Pilkutustyökaluna Body Shopista hankittu kaksipäinen koristelupuikko.

Pohjaksi kaksi kerrosta harmaata. Lakan kuivahdettua kunnolla (kerrankin jaksoin odotella tarpeeksi kauan!) piirtelin puikolla mustat pallot. Tarkoitus oli, että pallurat olisi hauskasti vähän eri kokoisia, mutta siinä taidan tarvita vielä hiukan harjoitusta. Maybellinen kynsilakanpoistoainepurkki on aivan ykkönen koristelupuikon putsaamisen. Työvaiheessa olevat kynsilakat pysyvät siistinä, kun puikon voi vain tuikata purkkiin puhdistumaan!

Valmis manikyyri! Sopii mielestäni mainiosti juuri tuollaisiin nysäkynsiin. Lopputulos on hauska ja suht näyttävä, mutta ei käy liiaksi päälle.
* = “saatu blogin kautta”

Millainen on hyvä arkimeikki? Nopea tehdä, antaa freesin ja raikkaan ilmeen, ei ole liian räikeä, peittää väsymyksen, antaa hyvän fiiliksen aina peiliin katsoessa. Vaikka en juurikaan varsinaisesti meikkaa arkisin, huomaan, että vaatimuslista on siitä huolimatta aikas pitkä.
Tavoitteeni ei ole näyttää töissä siltä, että olisin lähtenyt liikkeelle täysin ilman meikkiä, mutta toisaalta en todellakaan halua, että ehostukseni herättää varsinaisesti mitään erityistä huomiota. Viimeisen noin ziljoonan vuoden aikana toimistoehostukseni on hioutunut aika tarkkaan 4 minuutissa ja 27 sekunnissa toteutettavaksi pikarituaaliksi.

Periaatteessa olen ollut todella tyytyväinen aikaisemminkin käyttämiini tuotteisiin. Nyt viimeaikoina olen kuitenkin testannut muutamia uutuuksia, joista osa on päätynyt samantien suosikkituotelistalleni
Talvisen arkimeikin perustana on hyvä meikkivoide, voidemainen poskipuna ja, jos aikaa on käytettävissä 13 sekunttia enemmän, saatan myös sipaista valoalueille vanhaa palvelijaani, YSL:n valokynää.

Aivan uusi suosikki on Lumenen Blur-foundation (saatu testiin blogin kautta). Upeasti pohjaa tasoittava, kestävä ja silti luonnollisen tuntuinen Blur-meikivoide on jo ehtinyt voittaa suosikkiäänestyksiä ja vaikka mitä, vaikka se tuli markkinoille vasta viime syksynä. Yhtään en kyllä ihmettele, sillä vaikka en todellakaan ollut epätyytyväinen edelliseen meikkivoiteeseeni, olen ollut ihan älyttömän tyytyväinen tuohon Lumenen uutukaiseen.
YSL:n valokynä on vanha tuttavuus, mutta poskipuna on tuoreempi tulokas meikkiarsenaalissani. Varsinkin nyt talven kuivimpaan aikaan olen ollut niin todella iloinen siitä, että käytössäni on voidemainen poskipuna. Talvikalpealle iholle täydellinen, luonnollinen ollaan-tässä-oltu-vähän-pulkkamäessä -tyyppinen sävy tulee kuin itsestään Lumenen Rasberry Miracle poskipunalla sävy 1: Aamun kajo (saatu blogin kautta).
Huulissa olen käyttänyt viime aikoina vain aavistuksen omien huulteni ihonväriä intensiivisempää Make Up Storen huultenrajauskynää ja Maybellinen Baby Lips Dr. Rescue -sarjan miedosti persikankiiltävää huulirasvaa (saatu blogin kautta).

Aamuinen nopea silmämeikki – samoin kuin aikaa ja tuherrusta vaativa iltameikkikin – syntyy todella helposti ihanalla Bobbi Brownin luomiväripaletilla. Peruspohjan teen haalean hohtavalla beigellä (alarivi, oikea yläkulma) ja arkisin varjostan silmien ulkonurkkia vain luonnollisen harmaalla mattasävyllä (yläkerroksen oikea yläkulma).
Hiukan tavallista toimistopäivää vaativampiin edustustilaisuuksiin laitan varjostusta alakerran oikean alakulman tumman suklaan värisellä luomivärillä. Korostusta lisään kapealla pikkuisella pensselillä kulmakarvojen alle, silmien sisänurkkaan ja joskus jopa sutaisun amorin kaarelle. Korostussävynä käytän vasemman yläkulman pellavanvalkoista mattaväriä. Kiiltävänglitterisiä sävyjä en ole vielä paljoa testaillut, mutta eiköhän niillekin käyttöä tule, kun kesän ulkoilusesonki pyörähtää käyntiin.

Käytän myös oikean yläkulman mattaa perusharmaata siihen, kun häivyttelen eri sävyt sulautuman pehmeästi toisiinsa. Korostusväriä voi sipaista ohuen pehmeän viivan keskelle silmäluomea, juuri iiriksen kohdalle, heti rajauksen yläpuolelle. Se antaa valoa katseeseen ja feikkaa helposti astetta reippaamman ja tehokkaamman ilmeen.

Muuten arkisilmämeikissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia sitten edellisten tutoriaalien. Tai kulmakarvojen merkitys on kasvanut sikäli, että olen muuttunut tyypistä, joka fiksaa kulmansa bileisiin, sellaiseksi, joka mielummin markkeeraa kulmat kuin rajaa silmät. Ja tämä tulee kuitenkin ihmiseltä, joka aikaisemmin piirsi eye-linerit ennenkuin oli kunnolla edes herännyt.
Lumenen kevyen neutraalisti väritetty kulmavaha (saatu blogin kautta) ja Face Stockholmin väri ovat nykyään about tärkein osa meikkiäni heti pohjan jälkeen. Ikisuosikkeja ovat myös MACin ihon värinen kapea peitepuikko ja Chanelin kakkumainen eye-liner. Peitepuikolla (tai -kynällä paremminkin) peitän väsymyksen jäljet silmistä – yksi vetäisy alaripsien sisäpuolelle vastaa ainakin puolentoistatunnin yöunta.

Meikkipussini tuorein tulokas on Lancômen huikea uutuusripsari Grandiôse. Olen todella pitkään vannonut Max Factorin mascaroitten nimeen – ja niihin olen aina palannut, vaikka välillä on tullut muutakin testattua. Nyt olen kuitenkin löytänyt niin mahtavan ripsivärin, että tästä ei ole enää paluuta!
Grandiôse on aivan täydellinen “aikuisen” meikkaajan mascara, sillä sen avulla saa joustavat ja kaarevat ripset, jotka tuntuvat tuuheentuvan ja pidentyvän aivan silmissä, mutta ilman rasittavaa ja vähemmän sofistikoitunutta “liikaa ripsaria” -efektiä. Lisäksi se pysyy siellä, missä sen on tarkoituskin – eli ripsissä – eikä varise pitkin poskia. 

Joutsenkaulaksi nimitetty mutkalla oleva varsi on uutukaisen yksi erikoisuus. Ennen testausta ajattelin, että tuo on hiukan hassu, mutta jo ensimmäisellä käyttökerralla havaitsin, miten kätevä se on. Ripsivärin levittäminen sujuu näppärästi harjaa kääntelemällä myös kaikkein hentoisimpiin ripsiin. Kasvoja ei tarvitse väännellä (tai suuta pitää auki), koska varsi hoitaa sen puolen. Vierastin hiukan aluksi myös pullukkaa muotoa, mutta koska tykästyin joutsenkaulaan, menee sekin siinä sivussa. Läpinäkyvän pään ruusuyksityiskohta on niin ihana, että se tasapainottaa kyllä kaikki muut muotoseikat.

 
Arkimeikki kunnossa!
Ehkä sitä sitten kesemmällä voi innostua käyttämään vähän enemmän värejä, mutta näin kevättalvella luonnolliset ja lempeät värisävyt ovat ainakin itselleni se ainoa oikea ratkaisu.

Tällä viikolla Mintun ohjelmassa on pääasiassa messuemäntä-tyyppistä toimintaa. Mietiskelin, että minkähänlainen kynsilakkaus olisi sellainen, joka kestäisi, olisi siistin ja kivan näköinen ja vielä kaikenlisäksi helposti korjailtavissa tarvittaessa.
Totesin heti, että mitään tummaa tai kirkasta väriä ei voi laittaa – niissä kun näkyy heti pienimmätkin lohkeamat. Edustustehtävissä, missä kädetkin ovat koko ajan ihmisten silmien alla, sellainen ei tule kysymykseenkään. Eli vaalea kestävä lakka sen olla pitää.

Päädyin vielä tekemään pienet liukukimalteet kynsien kärkiin, sillä hilelakka, jos mikä, pysyy kuin tauti kynsissä. Ja toisaalta, jos hile hiukan lohkeaakin, se on helppo paikata ilman, että lopputuloksesta tulee suttuisen näköinen.

Valinta osui Lumenen superkestävään Gel Effect -lakkaan, sävy 1 “Huurreharso” (saatu blogin kautta) ja Ciatén monivärisenä kimalteleva varsin pienihileinen kultaglitterilakka sävy 109 “party shoes”.

 
Varsin hillitty ja elegantti lakkaus (vaikkei nyt ehkä ihan superkonservatiivinen sitten kuitenkaan… haha!) – ja toivottavasti hyvin koko viikon menoissa pysyvä!

Muotiviikkoon valmistautuminen on täällä täydessä vauhdissa. Eilen ruodittiin Peetun kanssa puhelimessa eri asuvaihtoehtoja ja nyt alkaa olla garderobi suht mietittynä. Kynnet piti tietty saada myös edustuskuntoon. Ensin olin vähän sitä mieltä, että haluan klassisen näyttävät mustat simppelit lakat, mutta sitten päädyinkin hiukan värikkäämpään vaihtoehtoon.
Jossain vaiheessa olin jo hiukan kyllästymässä kimaltaviin aksenttikynsiin, mutta viikon-parin vieroituksen jälkeen tyyli tuntuu jälleen freesiltä. Eli näillä mennään muotiviikoille:

Tumma violetti, melkein musta, lakka on OPIn ja sävyn nimi “Eiffel for this colour”. Aksenttikynnessä ensin pohjalla Lumenen kynnen luonnollista sävyä korjaava CC Nail Concealer (saatun blogin kautta) ja kimalteena Ciatén ihana diskopallohileinen glitterilakka, sävy “Confetti”.

 
Jee, jee – huominen, tule jo!!

Tässä esittelyssä vuoden 2015 ensimmäinen ostos – liittyen haasteeseen: 15 muotiostosta vuonna 2015.
Ajattelin, että tämä haaste jotenkin erityisesti kultivoisi muotishoppailujani, mutta tämän ensimmäisen kanssa en ole enää niinkään varma.

 
Alunperin olin sitä mieltä, että en, juuri nyt, tarvitse mitään uutta. Menomatkalla koulutusreissulle Müncheniin tsiigailin Bobbi Brownin ihanaa hiekkaisen nudeja sävyjä sisältävää luomiväriboksia, mutta kotimatkalla en enää – jostain syystä – kyennyt vastustamaan ostosimpulssia.
Bobbi Brown Sandy Nude Eye Palette muutti siis meille ja oli ensimmäinen tämän vuoden viidestätoista muotiostoksesta. Päätin luoda uuden 15/2015 -tägin, jonka alta kaikki tämän vuoden ostokset sitten löytyy.