Author: Minna Paakkulainen

Treeniohjelmassa on tällä hetkellä lähinnä lepoa. Huomenna ja ylihuomenna tulee käytyä pienillä – noin puolen tunnin lenkeillä, mutta muuten tämän viikon tavoitteena on saada esiin paras hyöty kevään treenistä. Lauantaina oli viimeinen pitkä lenkki 25 km, joka onneksi meni tosi kevyesti ja ihan pinnertämättä noin 15 min parempaan aikaan kuin tavallisesti.

Paljon en ole täällä tilittänyt treenaamisen aiheuttamia tuntoja, mutta yhteenvetona voin kertoa, että lenkkien sujumisessa tai fiiliksessä ei ole mitään logiikkaa. Olen treenannut suunnilleen suunnitelmani mukaisesti ja kaikki on sujunut ilman suurempia ongelmia. Välillä pitkä lenkki sujuu aivan leikiten – jaloissa tietty tuntuu, että on juossut, mutta tunne aika sama kuin esim. kun on ravannut kolmisen tuntia kaupungilla alennusmyyntiaikaan. Välillä taas lenkki ei kulje sitten millään.

Loogisesti voisi kuvitella, että noin tunnin treenin heittää ihan kevyesti, jos kerran 25 km ei tunnu juuri miltään. Mutta näin ei todellakaan ole. En tiedä johtuuko se sitten siitä, että lyhyen matkan kuvittelee juoksevansa jotenkin ”jossain välissä” liian kiireellä ja kovaa, vatsa tyhjänä jne. Onneksi välillä on ollut tosi hyviä ja kevyesti kulkevia lenkkejäkin. Eihän tätä muuten jaksaisi!

No, joka tapauksessa lähden ihan hyvillä mielin lauantaina maratonille. Tavoitteena on juosta maaliin määräajassa (6 tuntia) ja olla ”iloisella mielellä” – eli siis: ei liikaa reuhtomista, että jää hyvät vibat. Saa nähdä miten käy Mintun piilokilpailuvietin kanssa…

Ostin hienot Adidaksen juoksupöksyt juhlan kunniaksi Runner’s Storesta. Voin muuten suositella erittäin lämpimästi Runner’s Storea kaikille, jotka harrastavat juoksemista edes jonkun verran ja haluavat erinomaista palvelua ja hyviä vinkkejä! Sekä palvelu että valikoima on mahtavasti parempi kuin Löplabbetissa, joka toki on perinteinen juoksijoitten mekka, mutta ainakin Mintulle on muutamankin kerran tullut siellä olo, että ihan vallan häiritsee myyjiä heidän työssään ja ettei Minttu taida oikein olla juoksijana Löplabbetin vaatimalla tasolla…

Täällä blogosfäärissä on korkeavyötäröisistä hameista, housuista ja shortseista kuhistu koko kevät. Jotkut tykkäävät, jotkut eivät – ainoastaan paperbag waist tuntuu saavan varsin varauksettoman ja yksimielisen hyväksynnän. Ja mikäs siinä. Olisi silti hauska osata ennustaa, kuinka kauan trendi jatkaa vahvistumistaan..

Lisää Mintun Elleihin kirjoittamassa jutussa: Korkean vyötärön paluu

Kuva: Biba A/W 2007.
style.com

Nyt on kyllä ihan pakko päästä eteenpäin lopputyö kanssa. En tajua, miten päivät vaan hupenee jonnekin – yhtäkkiä on taas ilta ja mitään ei ole tullut tehtyä…

Olin maanantaina tapaamassa lopputyöni ohjaajaa, Patrik Steornia. Olin vähän toiveikas, että saisin positiivista palautetta tekemistäni kuva-analyyseistä jne. No, kyllähän hän tsemppasi omaan iki-positiiviseen tyyliinsä, mutta sain samalla aika ankaraa kritiikkiä. Teksti ei kuulemma vastaa kysymyksenastettelua ja kysymyksenasettelu on epäselvä (mikä ehkä selittää sen, miksi teksti ei vastaa sitä…). Lisäksi olen sotkenut tutkimusmateriaalin ja analyysin…

Lopputyöni perushypoteesi on, että uudet teknologiat ja materiaalit tulevat käyttömuotiin sporttimuodin kautta (työotsikko tällä hetkellä: Sportswear – The Link Between Fashion and Technology..). Eli ensin kehitetään teknisiä materiaaleja ja muita ratkaisuja (vempaimia tyyliin ”wearable computing”) vaativiin tarpeisiin (armeija, avaruusvarusteet, poliisien ym. suojavarusteet sekä lääketieteelliset ratkaisut) ja sitten vähitellen niistä kehitetään kuluttajamarkkinoille sopivia versioita. Useimmiten sisääntuloväylä kuluttajamarkkinoille on – ainakin tämän mun teoriani mukaan – urheiluvaatesegmentin kautta.

Olen ajatellut perustella hypoteesin siten, että kuvia, webbisivuja ja urheiluvaateputiikkeja analysoimalla osoitan, että urheiluvaatetuksessa – ja vielä tarkemmin sanottuna juoksuvaatteissa – on löydettävissä samoja muotimekanismeja (the Fashion System) kuin muussakin muodissa. Jotta voisin perustella, miten juoksumuoti puolestaan vaikuttaa normaaliin käyttömuotiin, olen kehittämässä ”terveyspyramidia” Georg Simmelin luokkayhteiskuntaan perustuvan trickle-down –teorian pohjalta…

Mitä hyötyä tästä kaikesta olisi tarkoitus olla? Alunperin kunnianhimoinen ajatukseni oli, että jos ja kun voidaan löytää syitä/perusteita siihen, miten teknologisesta näkökulmasta katsoen uudet ratkaisut ”vuotavat” käyttömuotiin päästään askel lähemmäksi viisastenkiveä ”miten muoti syntyy”. Ei ihme, jos kuullostaa vähän himmeältä.

Lisäksi Patrik mainitsi moneen kertaan, että tekstin englanninkieli on …hmh… surkeaa. Tarvitsisin siis ilmeisesti jonkun englantia taitavan haamukirjoittajan.
– Onko vapaaehtoisia???

Kuva: Adidas

Tuntuu, että vähän joka toista julkkista ylistetään milloin milläkin perusteella tyyli-ikoniksi. Useimmat tietty päätyvät lehtien juorupalstoille ja paparazzi-kuviin upeasti stailattuina riippumatta siitä ovatko matkalla shoppailemaan vai kutsuuko red carpet. Jotekin kuitenkin tuntuu, että useiden kohdalla oikeampi tyylipalvonnan kohde olisi tähden stylisti (mm. Rachel Zoe on monen julkkiksen ihannoidun tyylin luoja) eikä tähti itse. Tästä syystä en kyllä jaksa kovinkaan montaa celebrityä laskea omaksi tyyli-ikonikseni, vaikka tietty katselen paljon kaikenlaisia kuvia ja haen niistä sekä inspiraatiota että merkkejä nousevista trendeistä.

Gwen Stefani on kuitenkin yksi Mintun ehdottomia tyyli-ikoneita! Gwenillä on aivan käsittämättömän hyvä tyylitaju ja hän onnistuu näyttämään arkisissakin vaatteissa tyylikkäältä, klassisissa asuissa coolilta ja räväköissäkin yhdistelmissä on mukana iloa ja jopa itseironiaa. Eikä Gwen Stefanin karismaa tietenkään mitenkään vähennä se, että hän on erinomaisen hyvin menestynyt omilla avuillaan sekä musiikki- että muotibisneksessä.

Kuva: Harmaa jakkupuku, joka on kaikkea muuta kuin tätimäinen tai tylsä. Avara pääntie, ruskeat verkkosukkahousut, musta kynsilakka ja jo signatureksi muodostuneet aurinkolasit ja voimakkaan punaiset huulet – this rocks!

Kuva: Chanel Couturen pikkumusta ja klassiset Louboutinit… mistä ihmeestä johtuu, että Gwen Stefani näyttää silti niin coolilta? Johtuukohan se niittirannkorusta? Vai onko se sittenkin vain tuo ilme??

Kuva: Arkisempi pose aikaisemmalta keväältä. (Mintun vinkki ensi sesongille: erilaisia isoja ruutukuoseja on näkynyt aika paljon trendsettereiden päällä, joten niitä tullaan varmasti näkemään vielä paljon!)

Kuva: Klassinen Gwen Stefani -look. Kuva on Gwen Stefanin L.A.M.B.-malliston 2006 back stagelta.

Ekan kerran Gwen Stefani hyppäsi Mintun tajuntaan No Doubtin Dont’ Speak -videolla joskus noin ziljoona vuotta sitten. Jos todellisen tyyli-ikonin tunnusmerkki on se, että tyyli kestää myös aikaa, niin eihän tuota pilkkumekossa paljain jaloin laulavaa blondia voi muuta kuin ihailla:

vai kuinka?

Voi aaaargh, että olenkin mennyt tuhlaamaan kaikki rahani!! Luin justiinsa Modettesta, että tänään alkaa kevään muodin loppuunmyynti Streetissä Södermalmilla!

Tarjolla on kevään mallistoja puoleen hintaan sellaisilta aivan mahtavilta merkeiltä kuin Minimarket, Nudie ja Rodebjer. Ainakin Minimarketin ihana kukallinen silkkisifonkipaita olisi tervetullut lisä Mintun vaatekaappiin – ja toimisi erinomaisesti myös syksyllä… Samoin on ollut jo jonkun aikaa hakusessa kunnon lökäfarkut (“hängit” – vai miksikä niitä nyt Suomessa sitten kutsutaankaan…) ja ne löytyisi ihan varmasti Nudielta

Äh – ehkä mun on ihan pakko käydä pyörähtämässä siellä!


Kuva: Minimarketin kevään mallistoa (kuva: Minimarket)

Loppuunmyynti on avoinna: 31.5. – 1.6. klo 15.00 – 21.00 ja 2.6. – 3.6. klo 12-18

Osoite: Hornstulls strand 4 (ja kartta)

Old stuff