Bernsissä avattiin tänään mielenkiintoinen lukuisia muotipiirroksia ja -videoesityksiä käsittävä näyttely. Minttu kävi avajaisissa ihmettelemässä sekä esillä olevia teoksia että hämmästyttävän ranskankielistä osanottajaporukkaa.

Kuvat ovat esillä 20.syyskuuta asti – videoesityksistä en ole varma, sillä niitä näytettiin yökerhon puolella. Voihan se kuitenkin olla, että pitävät ovia auki myös alakerrassa näyttelypäivien ajan.

Näyttely oli Mintun mielestä ihan kiva ja voin suositella lämpimästi Bernsissä poikkeamista, jos satut olemaan kulmilla! Etenkin, jos paikka ei ole aiemmin tuttu kannattaa ehdottomasti tsekata samalla Bernsin mahtavat kattokruunut ja historialliset lasimaalaukset.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Ranskan instituutin kanssa.

Ja kiillotuksen jälkeen:

Levitä pieni määrä hammastahnaa hopeakorulle, hiero sormilla niin, että mustuneet alueet kirkastuvat ja huuhtele huolellisesti. Kuivaa lopuksi pehmeällä pyyhkeellä.

Lopputulos on tosi kirkas, kuten kuvasta (ellei ole liian rakeinen – haha) näkyy. Tällä helpolla keinolla pystyy puhdistamaan ihanat perintökorut ja mahtavat kirppislöydöt.

Varoitus: Hammastahna kirkastaa myös ne tummat kohdat ja patinoinnit, joiden ei olisi tarkoitus puhdistua. Esim. kuvan korviksissa yritin välttää kieputettujen varsien (hmmm… voiko korviksilla olla varsi???) hinkkaamista, ettei kierteiden tummuus häviäisi kokonaan.

Ennen viime lauantain kirpparikeikkaa käänsin kaikki kaapit ja varastot ympäri etsiessäni myytäväksi joutavaa kamaa. Paljon sitä löytyikin, mutta lisäksi muutama unohdettu – hyljeksittykin – ihanuus, jotka pääsevät takaisin täysipäiväiseen palvelukseen!

Palmrothin nauhakengät. Sopivat erinmaisesti syksyn garcon-lookiin suorien housujen tai kapean hameen kanssa. Minttu tykkää myös tosi paljon kiiltonahkatyyppisestä liskokuvioidusta materiaalista (joka on siis sitä Palmrothien “joka sään nahkaa”). Aikanaan saatu lahjaksi äidiltä.

Uniikit hopeiset pallokorvakorut, jotka on valmistanut kultaseppä Franco Caterini. Franco teki pienen valikoiman hopeakoruja Go 4 it -putiikkiini. Näihin rakastuin aikoinaan ensi silmäyksellä huolimatta pienistä joulupallo-viboista (tai ehkä juuri siksi!)! Ovat yksi harvoista asioista, mitä on Mintulla on jäljellä putiikinpitoajoista… Onneksi isot korvikset ovat tekemässä come backiä, niin saan taas testailla korvalehtieni kestävyyttä näiden kanssa.
Äidiltä saatu ihana hopeinen rannekoru. Tätä käytin aikoinaan niin paljon, että se oli kasvaa kiinni ranteeseeni… Nyt se saa tehdä paluun aktiivikäyttöön 10 vuoden tauon jälkeen.

Äiskän neuloma ihana muhkea pitkä neuletakki 100% villaa. Täydellinen syystakki ennenkuin todella kylmät kelit saapuvat. On vuosien saatossa palvellut niin torkkupeittona kuin kotitakkinakin…
Tässä vielä yksityiskohta villatakkia peittävistä erilaisista palmikoista ja pompuloista.

Yuniya Kawamuran kirja, Fashion-ology – An introduction to Fashion Studies, saa luvan aloittaa muodin teoria –aiheisten kirjakatsauksien sarjan. Katsauksien tarkoituksena ei ole olla syvällisiä referaatteja tahi pohdiskelevia artikkeleita, vaan aikomuksenani on tehdä lyhyitä juttuja lukemistani kirjoista, jotta muutkin aiheesta kiinnostuneet löytäisivät kyseiset teokset ja ehkä inspiroituisivat lukemaankin.

Muodin teoria on niin uusi asia, että jos onnistun innostamaan edes jonkun lukemaan aiheesta lisää, on se mielestäni edistysaskel koko tieteenalalle!

Fashion-ology on loistava ”ensimmäinen kirja” johdatukseksi muodin teorian ihmeelliseen maailmaan. Kawamura kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti, joten teksti on nopealukuista eikä tolkuttoman akateemista sananvääntöä. Kirjassa käydään läpi merkittävimmät muodin teoriat alkaen luokkayhteiskuntaan perustuvasta trickle-down –teoriasta aina tähän päivään asti. Kawamura toteaa myös, että kulutusyhteiskunnan syntyminen on ollut edellytys muodin olemassaololle. Siis yksinkertaistaen: ilman shoppailua ei ole muotia.

Kawamuran pointti on se, että muodin tuotanto ja vaatteiden tuotanto ovat eri asia. Vaatteiden tuotannon lopputuloksena on – yllätys yllätys – vaatteita (huolimatta siis siitä onko kysymyksessä tehdastuotanto, Haute Couture tai jotain siltä väliltä). Muodin tuotanto taas on eri asia, sillä muoti on abstrakti asia tai idea joka liitetään tuotteisiin (usein kylläkin vaatteisiin). Muodin tuotantoon osallistuvat mm. Muotitoimittajat, valokuvaajat, celebrityt jne. Yhdessä he muodostavat järjestelmän, jota Kawamura kutsuu nimellä The Fashion System.

Kuten sanottu, kirja on helppolukuinen perusteos, jota suosittelen kaikille vähääkään kiinnostuneille! Ainoa miinuspuoli omasta mielestäni on se, että muotia käsitellään varsin yksipuolisesti high fashionin näkökulmasta. Se toki tekee asioiden hahmottamisen helpommaksi, mutta mielestäni katumuodin sivuuttaminen vain lyhyellä maininnalla ei anna ilmiölle sen ansaitsemaa arvoa.

Kawamuraa ei kaiketi vielä lasketa ns. Painavien Teoreetikoiden joukkoon, mutta niinkuin viime syksynä professorina meillä vieraillut Rebecca Arnold sanoi: On niin väsyttävää, että pitää olla mies ja kuollut ennekuin saa kunnolla arvostusta!

Kuva: www.amazon.co.uk

Kirpparin jälkeen käytiin syömässä mainiossa ja edullisessa italialaisessa ravintolassa Vasastanissa. Paikan nimi on aika epämyyvästi Haga Restaurang Delikatesser, mutta ruoka on tosi hyvää ja sijainti keskeinen vain korttelin päässä Odenplanista. Lisäksi hinnat ovat, kuten sanottu, varsin edulliset ja palvelu aidon ystävällistä, ripeää ja välitöntä. Suosittelen lämpimästi!

Haga Deli on näyttänyt ihan samalta ainakin viimeiset 7 vuotta, jotka Minttu on asunut Tukholmassa.
Mintun Carpaccio lähikuvassa – mmm.. Haga Deli sopii myös kasvissyöjille, sillä paikan mm. kruunuartisokkaa ja kanttarelleja sisältävät kasvispizzat ovat ihan mielttömän hyviä.

Haga Delin löytää Odenplanin läheltä osoitteesta Hagagatan 18 Hagagatan 18.