Author: Minna Paakkulainen

Perjantaista sunnuntaihin on täällä Tukholmassa laukkumessut, jotka on suunnattu pääasiassa sisäänostajille ja muulle ammattiväelle. Koska Mintun yksi kaveri on putiikin pitäjä, pääsin eilen tutustumaan syksyksi tarjolla oleviin laukkumalleihin, vaikka messut eivät olekaan suurelle yleisölle avoimet.

Paikalla oli näytteilleasettajina pääasiassa tavaratalojen laukkuosastoilta tuttuja merkkejä mm. Mexx, Marc O’Polo, Bozzini, Fiorella ja Björn Borg olivat mukana. Sen sijaan luksus-brändejä ei ollut havaittavissa. Esillä oli siis laukkumalleja, jotka ovat putiikeissa ensi syksynä.
Kiiltonahkaa ja kirkkaita värejä on tarjolla paljon myös ensi syksynä. Bozzinin mustassa kiiltonahkasetissä on syvän violetit nauhat kanteissa. Mexxin mansikkasorbetin värinen laukku on vähän yllättävän värinen syksyyn, mutta tosi namu.
Laukkumessujen perusteella syksyn sadosta on tulossa varsin asiallinen ja käyttökelpoinen. Käteviä tilavia laukkuja oli paljon, mutta jättikokoiset skolioosinaiheuttajat loistivat poissaolollaan.
Mikäli messujen tarjontaan on uskominen, saamme nauttia coolista tähtikuviosta vielä syksylläkin (laukku Bozzini). Mexxin hauskat pussukkalaukut ja hillityn murretut nuden, malvan ja grafiitin väriset nahkalaukut miellyttivät kovasti Mintun silmää!
Chloé, Prada ja Miu Miu olivat selkeästi “inspiroineet” muutamaakin teollista suunnittelijaa…
Tyylikkäät Man Bagit ovat ilmestyneet useampaankin laukkumallistoon. Tässä Mexxin, Marc O’Polon ja Hangoverin versiot.Joko pehmeä tai kova clucth on edelleen ensi syksynä juhlalaukkujen ykkönen. Strassit, niitit, metallivärit, kiiltonahka ja sametti ovat party party (as always).

Viime viikolla oli Bossin mallikappaleiden poistomyyntitilaisuus. Yhteen Östermalmin ziljoonasta showroomista oli kasattu kaikki parin viime sesongin vaatteiden, kenkien ja asusteiden mallikappaleet ja esittely-yksilöt. Aika suuri osa myytävänä olevista tuotteista oli sellaisia, jotka olivat olleet käytössä kuvauksissa ja näytöksissä, mutta yllättävän paljon oli myös ihan iskemätöntä kamaa.

Edulliset hinnat olivat houkutelleet paikanpäälle järjettömän määrän ihmisiä ja tungos ja herkkupaloista tappeleminen sai välillä suorastaan farssimaisia piirteitä. Mitä ei ihminen olisi valmis tekemään, jos kerrankin on mahdollisuus hankkia aito Bossin puku 250 eurolla?
Kaaosmaiset poistomyyntitilaisuudet ovat mahdollisimman vähän minttumainen tapa shoppailla. Tykkään punnita päätöksiä, nukkua yön yli ja muutenkin harkita valintoja perusteellisesti. Poistomyynnissä tähän ei tietenkään ole mahdollisuutta, vaan tarjolla on mitä on ja kaikki vähänkään järkevä viedään käsistä saman tien.
Koska olen juurikin havainnut kenkävarastoni rajallisuuden, päätin jo etukäteen keskittyä löytämään “jotkut kivat kengät”.

Aika suuri osa tarjolla (jäljellä?) olevista popoista oli kokoa 40 ja 41, joten monet mielettömän kivan näköiset kengät jäivät sovittamatta. Parhaimmillaan kanniskelin sylissäni kahdeksaa paria kenkiä, kun en osannut päättää, mitkä haluaisin. Kovin monen parin hankkiminen ei valitettavasti tullut kysymykseen, sillä ihan ilmaisia kengät eivät poisomyynnistä huolimatta olleet. Saapikkaista sai pulittaa 100 euroa, avokkaista ja ballerinoista 70 euroa – tosin sandaalit olisivat irronneet 25 eurolla. Hikipäässä yritinkin etsiä sopivia sandaaleita, mutta mikään ei tuntunut vaistomaisesti oikealta ja paha jahkaaminen esti päätöksenteon…
Kuvan todella upeat avokkaat jäivät kaivelemaan mieltäni… Kuljeskelin varmasti 10 minuuttia ympäriinsä nuo jalassa, mutta ne ei vaan kertakaikkiaan pysyneet jalassa. Kävelytekniikassani on varmasti jotain vikaa, sillä avokkaat olivat tismalleen oikean kokoiset, mutta silti varsinkin oikea kenkä lonksui kävellessä tosi kiusallisesti. Mietin jo kaikkia suutarilta saatavia kantapään taakse laitettavia lisäosia, mutta ei sellaiset ole ikinä aikaisemminkaan auttaneet samassa vaivassa, niin miksi sitten nytkään.

Hikisenä ja väsyneenä päädyin todella järkevään ratkaisuun. Jätin kaikki tummanpunaiset samettiavokkaat ja muut juhlahärpäkkeet muiden saalistettavaksi ja valitsin siniset söpöt, hopeanvärisin metalliyksityiskohdin koristetut nahkaiset ballerinat:

Olen tosi tyytyväinen ostokseeni, mutta nyt on vain älytön pohdinta, minkä kanssa ne sopivat yhdistettäväksi…

Mikä mahtavan ihana ylläri odottikaan tänään postilaatikossa!! Kutsu Suomen Ellen lanseerausbileisiin!! Iiih ja Oooh!!

Koska kutsu tipahti Mintulle, varmasti muitakin muotibloggareita on kutsuttu tapahtumaan. Olisi kiva tietää, keitä kaikkia on tulossa… treffataanhan paikanpäällä!?

Lentoliput on jo varattu. Jäljellä on enää se vaikein: MITÄ IHMETTÄ MÄ LAITAN PÄÄLLENI????

Kutsukortissa on dresscode: smokki tai tumma puku. Oman tietämykseni mukaan se tarjoaa naiselle kaikkein suurimman vapauden pukeutua juuri niinkuin haluaa – siis tietysti juhlavasti mutta… ihana vapaus = ihana vaikeus.

Jos nyt joku ei ole vielä saanut tietoonsa, niin eilen julkistettiin H&M:n tämän vuoden designer-yhteistyöpartneri. Lehdistötiedotteen mukaan H&M riiasi pitkään Comme des Garcons’in taiteellista johtajaa ja pääsuunnittelijaa Rei Kawakuboa ennenkuin yhteistyö vihdoin tänä vuonna varmistui.

Rei Kawakubo tunnetaan muotimaailman intellektuellien lemmikkinä ja taiteilijoiden sekä arkkitehtien lempparisuunnittelijana, jota myös vaikeasti viihdytettävät muotitoimittajat rakastavat. Mm. japanilaisten suunnittelijoiden asemasta ja vaikutuksesta luennoinut Yuniya Kawamura puuskahti kesken esityksen: Everybody just loves Kawakubo!
Rei Kawakubon työskentelyä läheltä seurannut Kawamura kertoi myös hauskoja ykstyiskohtia Comme des Garcons’in mallistojen syntymisestä. Kawakubo ei piirrä tai muutenkaan konkretisoi yhtään viivaa itse, vaan antaa lahjakkaiden assistenttien laumalle inspiraation lähteen, joka voi olla esimerkiksi vaikka vain yksi sana, väri tai ääni. Assitentit työstävät tämän jälkeen kasan luonnoksia, joista Kawakubo valitsee parhaiten visiotaan vastaavat, esittää niihin tehtävät muutokset jne. Näin työ etenee valmiiseen mallistoon asti. H&M:n ja taiteellisen Rei Kawakubon yhteistyö on erinomainen vastaveto viime syksyn sexylle ja kaupalliselle Cavalli-yhteityölle. Tyyliltään nämä suunnittelijat edustavat ihan totaalisesti erilaista muotiyleisöä. Tällä tietysti saavutetaan se, että jännitys ja kiinnostus H&M:n yhteistyöprojekteja kohtaan pysyy huipussaan. (Mikä onni muuten, että ovat lopettaneet pateettiset celebrity-yhteistöt tyyliin Madonna ja Kylie Minoque…).
Ihan pelkästään hypen ja kiinnostuksen vuoksi valinnat eivät ole näin erilaisiin suunnittelijoihin osunut. H&M aloitti strategisen satsauksen vaikeille Pohjois-Amerikan markkinoille jo Viktor&Rolf -yhteistyön aikaan. Tuolloin malliston maailman ensi-ilta oli jenkeissä kunnon Hollywood-celebrity kaartin voimin, jos nyt vielä semmoisia joku muistelee. Glamour-muodin kuningas, Cavalli, taas on nimenomaan jenkkimarkkinoilla kuuma nimi, joten hänen valintansa suunnittelupartneriksi oli selkeästi jatkumoa Ameriikan valloitukselle. Tällä hetkellä H&M:n strateginen painopiste on Japanin markkinoilla ja mallisto lanseerataan Tokion toisen putiikin avajaisten yhteydessä. Japanilaisen suunnittelijan valinta yhteistyökumppaniksi juuri tänä vuonna on tuskin sattumaa…Sitäpaljon mielenkiintoinen tämä(kin) yhteistyö on, että pitänee varmasti käyttää tämä jäljellä oleva puolivuotiskausi perusteelliseen valmistautumiseen. Tietääkö joku hyviä amerikkalaisen jalkapallon seuroja Tukholman alueella?

Kaikki jutun kuvat ovat Comme des Garcons’in syksyn 2008 mallistosta ja tulevat style.comista (kuinkas muutenkaan…)
Tänään aamulla oli Lindexin pressiaamiainen. Aamiainen ei ollut kovin glamoröösi – kelmuun pakattu juustosämpylä ja tuoremehu lyötiin paperipussissa käteen ja kaffetta sai pahvimukista… Tilaisuuden varsinainen aihe oli sitäkin kiinnostavampi. Hinta-laatusuhteeltaan mainioiden (arki)alusasujen jälleenmyyjänä kunnostautunut Lindex on tuonut markkinoille Playtex-merkkiset MySize rintsikat. MySize:n erikoisuutena on, että niistä löytyy myös puolikkaat kuppikoot.

Playtexin mukavat esittelijät selostivat, että naisten yleinen virhe rintsikoitten ostossa on, että ostetaan ympärysmitalta liian isot liivit, jotta kuppikoko olisi oikea. Ainakin Mintulla tämä piti paikkansa sillä sovitettuani MySize rintsikoita oli paras koko ympärysmitaltaan kokoa pienempi, mutta kuppikoko puolikkaan isompi kuin tavallisesti. Liivit tuntuivat itseasiassa oikein hyvältä, mutta vasta käytössähän sen todella huomaa kummoiset ne ovat.

Lindexiin myyntiin tulleet mallit ovat sileitä kevyesti pehmustettuja t-paitaliivejä. Värivalikoimaa on musta valkoinen ja mokka. Valitettavasti MySize valikoima tulee ainakin nyt alkuun myyntiin vain Ruotsin ja Norjan Lindex-myymälöihin.
Playtex on kuulemma yksi maailman isoimmista rintsikkavalmistajista ja markkinajohtaja amerikassa, vaikka onkin täällä käytännöllisesti katsoen tuntematon.
Tuntuuko puolikkaat kuppikoot sinusta tarpeellisilta vai tehdäänkö tässä taas yksinkertaisesta asiasta turhan monimutkainen?
Old stuff