Ensi tiistaina 22. toukokuuta olisi tarjolla ilmainen seminaari, jonka aiheena on: Vihreää vaatteissa – kestävä kehitys muotibisneksessä.

Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Miten usein meitä bloggareita syytetään siitä, että syyllistymme massiiviseen ökykuluttamiseen ja mikä pahinta yllytämme siihen myös viattomat lukijammekin. Toisaalta yksi muodin olennaisimmista tunnuspiirteistä on se, että se, mikä koetaan tyylikkäänä muuttuu – halusimme tai emme. Siksi onkin mielenkiintoista miettiä, onko täysin tekopyhää ja teennäistä yrittää väittää olevansa kestävän kehityksen kannattaja, turhan kuluttamisen vastustaja ja tiedostava kuluttaja, jos samalla myöntää, että muoti on rakas harrastus? Onko täysin ristiriitaista edes olettaa, että muotibisnes – joka lähtökohtaisesti haluaa meidät saamaan kuluttamaan – voisi olla mitenkään vihreää?

Näistä ja monista muista muotibisnekseen ja pukeutumiseen liittyvistä kysymyksistä voi tulla kuuntelemaan asiantuntijoiden mielipiteitä ja keskustelemaan ensi tiistaina Hanasaaren kulttuurikeskukseen. Tapahtuma on tosiaan avoin ihan kaikille asiasta kiinnostuneille ja kaikenlisäksi maksuton (!!!) ilmeisesti, koska se on osa World Design Capital 2012 -ohjelmaa. Seminaari edellyttää kuitenkin ennakkoilmoittautumista 21.5. mennessä. Ilmoittautumiset osoitteeseen: silja.hakulinen@hanaholmen.fi.

Seminaarin ohjelma on varsin vaikuttava ja paikalla on hyvä joukko muotibisneksen asiantuntijoita. Tapahtuman isäntänä toimii idolini Jaakko Selin. Jos Selin ei olisi aikoinaan kasarilla kirjoittanut niitä täydellisen toisenlaisia, aidosti muodista (ei siis shoppailusta tai mitä-nyt-on-pakko-saada tyyppisiä “muoti”juttuja) kiinnostuneita artikkeleitaan Hesarin Kuukausiliitteeseen, en ehkä ikinä olisi päätynyt tälle alalle. Lisäksi puhumassa on  LustWear -merkin suunnittelija Hammi Mettinen, Beckmans Designhögskola & Sustainable Fashion Academyn professori Mathilda Tham ja yours truly elikkä allekirjoittanut on myöskin paikalla kertomassa napakoita mielipiteitään aiheesta.

Itseasiassa minulla on tuliaisina tapahtumaan ihan uunituoretta tutkimustietoa. Hyvä ystäväni Camilla on juuri tänä keväänä tehnyt oppilaidensa kanssa varsin kattavan Tukholmalaisten putiikkien ekologista ajattelua koskevan tutkimuksen.

Lisätietoa ja koko seminaariohjelma löytyy täältä: Seminaari: Vihreää vaatteissa – kestävä kehitys muotibisneksessä. Tapahtumalla on myös facebook-sivut, jotka löytyvät täältä: Klä mig grönt – Vihreää vaatteissa

Tässä on vielä muutama päivä aikaa ilmoittautua ja tosiaan, tilaisuus on maksuton, joten nyt todella kannattaa lähteä mukaan! Erityisesti toivoisin, että yleisöön eksyisi joitakin bloggarikollegoita antamaan taustatukea… Miten olis Moksu, Stella, Irene, Jenni??

Saan varsin usein kysymyksen, että osaisinko suositella jotain halpaa ja kivaa hotellia, suht hyvällä paikalla Tukholmassa. Tavallaan ihan luonnollinen kysymys, annanhan paljon muitakin vinkkejä Tukholmaan liittyen. Mutta toisaalta sitten kuitenkin aika hassua tiedustella yöpymisvinkkejä joltakulta sellaiselta, joka asuu itse kaupungissa. Harvoinhan sitä omassa kotikaupungissaan yöpyy hotellissa. Nyt on tilanteeseen tullut muutos – ja osaan antaa ainakin yhden vinkin! Tukholmaan on nimittäin avattu oma Omenahotelli.

Tukholman Omppu sijaitsee kätevän kävelymatkan päässä ydinkeskustasta osoitteessa Torsgatan 10. Lähin T-bana-asema on Hötorget, josta hotellille kävelee reilut viisi minuuttia. Hotellin alakerrassa (varsinaista aulaa tai respaa Omenahotelleilla ei taida olla missään) pitää majaansa sporttihenkinen, mutta yllättävänkin viihtyisän oloinen Allstar-ravintola.

Sekä hotelli ja ravintola ovat olleet toiminnassa jo joitakin viikkoja, mutta eilen juhlittiin varsinaisia avajaisia. Ja mehän olimme Peetun kanssa tietysti paikanpäällä todistamassa menoa.

Paikalla oli ihan kunnioitettava määrä kaikenlaisia ruotsijulkkiksia. Peetu alkoi heti epäillä, että mahtaakohan ravintolan omistaja olla itsekin joku julkkis tai ex-urheilija, kun on saanut niin paljon paikallisia celebrityjä liikkeelle. Hollywoodissahan tuntuu olevan melkein sääntö, että jokainen vähänkään itseään kunnioittava stara on ainakin jollain pikkusormenpuolikkaalla mukana ravintolabisneksessä.

Nyt täytyy tunnustaa, että me ollaan kyllä sen verran urpoja, että ei tunnistettu sen paremmin ravintoloitsijaa kuin suurta osaa vieraistakaan. Aika paljon oli sellaisia tv:stä/lehdestä tutut kasvot -tyyppisiä ahaa-elämyksiä, mutta ihan oikeasti taisin tunnistaa vain kauniisti raskaana olevan Carolina Gynningin.

Sporttibaarin tyyliin sopivasti oltiin käyty Peetun kanssa treenaamassa ennen avajaisia. (Treenikassin mukana raahaaminen oli ehkä vähän vähemmän glamouria, mutta mitäs pienistä…) Treenin jälkeen oli tietty ihan jäätävä nälkä. Onneksi iloiset tarjoilijapojat ja -tytöt lennättivät eteen superherkullisia minihampurilaisia ja suupalan kokoisia club sandwichejä. Napsimme alkupaloja sellaisella vauhdilla, että siinä vaiheessa, kun about kilometrin pituinen jono barbecue buffetiin alkoi vähän hälventyä, oltiinkin jo ihan kylläisiä.

Ruokatrendeistä hyvin perillä oleva Peetu valisti, että minihampurilainen on tällä hetkellä aivan kuumintahottia sormisyötävätarjoilurintamalla. Ei mikään ihme siis, että trendiherkät tukholmalaiset ovat tämän bonganneet. Itseasiassa olemme taineet saada muutamassakin viime tapahtumassa juuri samantyylisiä minihampurilaisia. Paitsi, että niiden nimi ei kuulemma ole ollenkaan mikään hampurilainen vaan slider. Aina sitä oppii jotain uutta. 😀

Kun on julkkiksia, pitää olla myös julkkistenkuvausseinä. Varsinaiset ja viralliset kuvaussessiot ovat tässä vaiheessa jo ohi, mutta Peetu poussaa kiltisti Mintulle. Ihan hyviä päivänasukuvia tuolla iPhonellakin näköjään saa.

• takki, vintage (Americana)
• farkut, Cheap Monday
• tennarit, Marimekko <3 Converse
• treenikassi, Lindex

Taisin vähän innostua tuosta glitterilakasta… Hupsista! Sini-vihreiden merenneitokynsien jälkeen halusin jotain vähän – tai aika paljonkin – hillitympää. Kimalluksesta en vaan voinut luopua. 🙂 Tietääkseni glitterit ovat kaikkea muuta kuin trendikkäitä just nyt ja aivan vitivarmasti ne on todella uncool.

Nyt en kuitenkaan jaksa piitata trendikkyydestä tai muistakaan yliarvostetuista tyylikkyyskäsityksistä. Riittää, että tunnen kuinka ilo kuplii sisälläni, kun kesken työpäivän silmäni osuu sattumalta näppiksellä hyppiviin kivasti kimalteleviin kynsiin.

Itseasiassa suunnitelmissani on jo kokonainen glitterilakalla kuorrutettujen “lapsuuden sankarit” -kynsien sarja. Mereneito- ja keijukaiskynnet saavat seurakseen ainakin My Little Pony-, prinsessa- ja hää-Barbie-kynnet… Haha!

Keijukaiskynnet syntyivät Essien klassikkosävyllä 162 Ballet Slippers ja Lumenen Natural Code -sarjan sävyllä 16 Go Glittery. Tykkään kovasti siitä, että tuo Lumenen glitterilakka on hyvin hyvin hienojakoista, eli siitä ei tule ollenkaan mitään kiusallisia joulukorttiaskarteluviboja. Lisäksi se kimaltelee pikkuisen eri sävyissä niinkuin kunnon prinsessaglitterin kuuluukin!

Pienoisen jankutuksen jälkeen meille hankittiin jäätelökone! (Peetu: kyllä, me tarvitaan jätskikone – ajattele, mitä kaikkea hyvää sillä vois tehdä! Minttu: meille ei mahdu enää yhtään vekotinta kaappiin käyttämättömänä pölyttymään…). Nyt parin viikon kokeilujen jälkeen täytyy sanoa, että hetkeäkään en ole ostosta katunut. Peetu on loihtinut toinen toistaan ihanampia jäätelöherkkuja ja kone on hurissut keittiön nurkassa melkein päivittäin.

Yksi mahtavimmista kokeiluista on ollut Peetun kinuskijäätelö. Tässä on resepti teillekin testattavaksi. Peetun mukaan sen pystyy valmistamaan myös ilman konetta, kunhan muistaa sekoittaa säännöllisesti pakkasessa tekeytyvää herkkua.

MAAILMAN PARAS KINUSKIJÄÄTELÖ

 Ainekset (perusohje vaniljajäätelölle)

2,5 dl kuohukermaa

2 dl sokeria

2 dl maitoa (Peetu käytti tuota purkkimaitoa, joka on itsessään hiukan makeaa, myös punainen täysmaito käy hyvin)

2 munankeltuaista

1 kokonainen vaniljatanko

 Valmistus

Erottele munankeltuaiset ja laita kulhoon. Vatkaa keltuaiset, kerma ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Halkaise vaniljatanko ja laita sisukset massan sekaan. Lisää maito ja vatkaa vielä pikkuisen niin, että kaikki ainekset on sekaisin. Kaada massa jäätelökoneeseen tai laakeaan astiaan ja aloita jäähdytys.

 Sillä aikaa, kun jäätelö tekeytyy, valmistetaan kinuskikastike.

Tuo meidän jätskikone on suunnilleen halvin, mitä nettikaupoista löydettiin, mutta se toimii silti aivan mainiosti!

 Kinuskikastike – ainekset ja valmistus

1 dl vettä

50 g voita

1,5 dl sokeria

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä kunnes seos alkaa vähän sitkistyä ja väri muuttuu kullanruskeaksi. HUOM! Kinuski palaa todella helposti pohjaan, joten kattilaa ei tule päästää hetkeksikään silmistään. HUOM. 2: Seosta ei saa keittää liian kauaa, sillä silloin kinuski kovettuu liikaa, eikä enää sekoitu kivasti jäätelöön. Tavoitteena on saada mukavia pieniä kinuskikokkareita jätskin sekaan…

Kun jätski alkaa osoittaa selkeitä kohmettumisen merkkejä, kaadetaan kinuski jäätelön sekaan. Ei haittaa, vaikka kastike olisi pikkuisen lämmintä, jäätekone on muutenkin hyvä pitää käynnissä koko ajan. Kun kinuski on saatu onnellisesti jätskin sekaan, annetaan jäätelön kylmettyä kunnolla.

Tuo meidän kone on ainoa, mistä meillä on kokemusta, joten en tiedä, miten muut laitteet käyttäytyvät. Tuosta saatava jäätelö on kovuusasteeltaan sellaista pehmiksen luokkaa. Eli jos haluaa pyöritellä jäätelöstä kauniita palloja, se kannattaa siirtää johonkin hyvään astiaan ja laittaa vielä hetkeksi pakkaseen kovettumaan.

Ja sit ei muuta kuin herkuttelemaan!!

Tuolla vaniljajäätelön perusohjeella on tosi helppo valmistaa melkein minkä tahansa makuisia jätskejä. Meillä on kokeiltu jo ainakin suklaa-, kirsikka, rocky road -jäätelöitä ja turkkilaisesta jogurtista valmistettua vadelmaherkkua!

Viides The Artis Way -kurssiviikko on mielestäni yksi koko kirjan tärkeimpiä. Viime syksynä, kun osallistuin kurssille, oli juuri tämä viikko täysin käänteentekevä itselleni. Tajusin, että vaikka olenkin aina uskonut, että jokainen on “oman onnensa seppä”, suhtautumalla oikein, uskomalla omaan itseensä ja katsomalla avoimin silmin eteen tupsahtavia mahdollisuuksia, elämästä tulee paljon hauskempaa ja sen onnenkin takominen kaikkea muuta kuin lohdutonta puurtamista.

Viikon 5 tärkeimmät opetukset:

• Onni ja onnistuminen eivät ole mikään niukkuustavara – sitä riittää kaikille, eikä sinun onnesi ole keneltäkään muulta pois.
• Maailmankaikkeus/kohtalo/jumala kuuntelee ja vastaa toivomuksiin, yleensä “sitä saa mitä tilaa”. Paitsi, että “kun ravistaa omenapuuta, syli tupsahtaa täyteen appelsiineja” – eli vastaukset toivomuksiin ei aina tule ihan siinä muodossa, mitä haluamme tai toivomme.
• Ulkoisten vaatimusten ja sääntöjen mukaan eläminen voi johtaa todelliseen pahoinvointiin. Eli on täysin välttämätöntä antaa tilaa ja aikaa sisäiselle lapselleen säännöllisesti ihan oman hyvinvoinnin takia. Vaikka olisikin suurimman osan ajasta kunnollinen aikuinen, vastuuntuntoinen vanhempi, luotettava työntekijä ja vakava ystävä, on todella tärkeää säännöllisesti olla myös vähän itsekäs, varata omaa aikaa, hassutella ja leikkiä juuri siten kuin itsestä tuntuu hyvältä.

Ennen tämän viikon tehtäviin siirtymistä tsekataan, miten viime viikko meni.

Aamusivut

Monenako päivänä kirjoitit? Miltä tuntui? Alkaako puolentoistasivun “totuuspiste” löytyä? (Useimmat kirjoittavat ensimmäiset 1,5 sivua enemmän tai vähemmän “poliittisesti korrektia” tekstiä, mutta sitten alkaa jutunaiheet vähentyä ja “totuus” pyrkii esiin…)

Putosin jälleen kirjoittamisen “viikonloppukuoppaan”. Karkki oli kotona viikonlopun ja lauantaina Peetu laittoi meille ihanan aamiaisen. Istuimme pitkään keittiön pöydän ympärillä jutellen ja nautiskellen. Sen jälkeen ei aamusivujen kirjoittaminen tullut enää mieleen. Sunnuntaina olinkin sitten aamiaisella Grand Hotellissa. Treffasimme Camillan kanssa jo kasilta aamulla cityssä – jotenkin en raatsinut herätä aikaisemmin kirjoittamaan sivuja… oli sentään sunnuntai. Muina päivinä sivujen kirjoittaminen sujui jo ihan rutiinilla. Mitään truth point -ilmiötä en kyllä ole havainnut, vaan ihan samaa puppua tuntuvat sivut tulevan täyteen. 🙂

Taiteilijatreffit 

Kävitkö treffeillä? Mitä teit? Oliko kivaa? Oletko vielä kertaakaan pitänyt treffejä, joissa olisi vähän seikkailun maku?

Treffirintamalla oli aika laihaa tällä viikolla… Suunnittelin suuria, mutta sitten päätinkin lähteä pienelle lyhytlomalle. Olen jo jonkin aikaa unelmoinut pienestä lomasta Lapissa, Alpeilla, Himalajalla tai miksei vaikka Norjan vuonomaisemissa. Jossain kuitenkin, missä voisi trekkailla luonnossa, kiivetä korkeille paikoille ja ihailla maisemia. Päätin leikkiä keskenäni vuoren herraa ja kiipesin parinakin päivänä tuon meidän lähellä olevan laskettelurinteen päälle. Eihän tuo nyt ihan Alpeille vedä vertoja, mutta yllättävän upeat näköalat Tukholman yli kuitenkin.

Mediapaasto

Pystyitkö paastoamaan? Miltä se tuntui? Saitko ahaa-elämyksiä?

Mediapaaston kanssa oli vähän niin ja näin. Ei tietysti ole mikään kovin hedelmällinen lähtökohta, kun jo alunperin suhtauduin tähän hiukan vastahankaisesti. “Turhanaikaista” mediamässäilyä yritin kuitenkin välttää ja esim. haahuilu kaikenmaailman nettisivuilla ja facebookissa jäi kyllä vähäisemmälle. Sen sijaan en voinut luopua viikonloppuisesta leffaillastamme Karkin ja Peetun kanssa – ja taisi sitä tulla luettua lehtiäkin.

Tämän viikon tehtävien tavoitteena on luoda uskoa siihen, että sitä voi, pystyy ja kykenee toteuttamaan kaikki unelmansa! Ja mikä parasta – sitä ei tarvitse tehdä yksin. Ottamalla itse yhden askeleen oikeaan suuntaan antaa maailmankaikkeus/kohtalo/jumala vetoapua viiteen seuraavaan. Ensimmäinen tehtävä on oikeastaan harjoitus: Mieti joka ilta ennen nukkumaan menoa jokin toive, jonka haluaisit toteutuvan, elämänalue, jolle tarvitset opastusta tai kysymys, johon tarvitset vastauksen. Havainnoi seuraavana päivänä avoimin silmin vastausta. Mutta muista – toive/kysymys ei saa sisältää vastausta (“haluan rikastua” on toive, “haluan lottovoiton” on vastaus/ratkaisu – ei toive), koska sen verran täytyy olla höveli, että maailmankaikkeus saa itse valita, miten haluaa toiveeseesi vastata (“no mä laitan sit tän rahasäkin pois, kun toi toivookin vaan lottovoittoa…”). Ja koska vastaus saattaa tulla odottamattoman oloisessa paketissa, pitää olla silmät auki, ettei vaan lähetä saamaansa lahjaa takaisin.

 Tehtävä:

Oletko kiltin tytön/kunnon pojan ansassa? Jatka seuraavia lauseita:

1. Suurin puute elämässäni on….
2. Elämäni suurin ilonaihe on….
3. Käytän eniten aikaani…
4. Kun teen enemmän hauskoja asioita, työni…
5. Tunnen syyllisyyttä siitä, että olen…
6. Olen huolissani että…
7. Jos unelmani toteuttuvat, perheeni todennäköisesti…
8. Sabotoin omaa aikaani, koska ihmiset…
9. Jos oikein kuullostelen tunteitani, tunnustan, että olen vihainen, että…
10. Yksi syy, miksi olen silloin tällöin surullinen on…

Tehtäviä:

Kirjoita lista kymmenestä asiasta, joiden tekemistä rakastat, mutta jotka eivät syystä tai toisesta ole sinulle sallittuja juuri nyt. (Siis tyyliin: mennä tanssimaan, osallistua sukelluskurssille, värjätä hiukset punaisiksi, osallistua keramiikkakurssille…).

Kiinnitä lista jollekin paikalle, vaikka ilmoitustaululle, jossa voit nähdä sen kokoajan.

Toiveita tajunnanvirralla. Seuraava tehtävä on tarkoitus tehdä kirjoittamalla niin nopeasti kuin pystyt, mieluiten täysin ajattelematta. Kirjoita 20 lausetta, jotka jokainen, paitsi viimeinen, alkaa “Minä toivon…” Viimeinen lause alkaa “Ihan erityisen paljon toivon…”

Tehtäviä:

Miksi et luota siihen, että maailmankaikkeus/kohtalo/jumala haluaa auttaa sinua pyrkimyksissäsi? Kirjoita viisi surua tai pettymystä.

Ihan samoin kuin positiivisten asioiden ja haaveiden kirjoittaminen auttaa niitä saamaan muotoa ja sitä kautta toteutumaan, negatiivisten asioiden kirjoittaminen auttaa pääsemään niistä lopullisesti eroon.

Kirjoita lista kymmenestä asiasta tai tavasta, miten olet ilkeä itsellesi.

Tehtävä:

Aloitetaan hahmotella millaiselta se unelmien elämä voisikaan maistua…

Listaa viisi haavetta, jotka haluaisit toteuttaa, jos sinulla olisi tarpeeksi joko uskoa itseesi tai rahaa. Kerää koko ensi viikon ajan kuvia, juttuja, itse otettuja kuvia aiheista tai teemoista, jotka liittyvät niihin.

Jälleen kerran – kirjoita lista viidestä unelma-ammatista/vaihtoehtoisesta elämästä. Onko listassasi tapahtunut muutoksia ensimmäisen kurssikerran jälkeen? Teetkö jo jotain elementtejä listasi ammattikuvista?

Kirjoita kymmenen asiaa, jotka haluaisit omistaa. Kerää kuvia ja kiinnitä ne johonkin, missä voit ne nähdä.

Tehtäviä:

Aikamatkaillaanpas jälleen kerran..

Mitä tekisit, jos olisit nyt 20-vuotias ja voisit tehdä mitä vaan – jos raha tai talouskaan ei olisi rajoite? Seikkailua kenties?

Mitä tekisit, jos olisit nyt 65-vuotias ja voisit tehdä mitä vaan – tälläkään kertaa raha tai talous ei olisi rajoite? Unelmien talo Italiassa ehkä?

Ensi viikolle on siis aika paljon melko paljon työtäkin sisältäviä tehtäviä. Itse muistan testanneeni tuota, että esitin kysymyksen/toiveen aina ennen nukkumaanmenoa ja jotenkin käsittämättömällä tavalla monet asiat alkoivat ratketa “kuin itsestään”. Olisi hauska kuulla viikon päästä, miten tuo on toiminut muilla.

Jatketaan aamusivujen kirjoittamista ja taiteilijatreffien pitämistä. Olisi kyllä kiva saada vähän vinkkejä, mitä olette tehneet taiteilijatreffeilläni. Tuntuu, että olen aika surkea keksimään mitään kivaa sisäiselle lapselleni. (Tai että mun sisäinen lapseni on oikeasti ihan lapsi ja se haluaa aina karkkiostoksille…).

Muuten tsemppiä ensi viikolle ja tapaamisiin kommenttiboksissa! 🙂

Täältä löytyvät kaikki vanhemmat The Artist way -postaukset!