Odd Molly esitteli viime viikolla ensi kesä-/kevätsesongin mallistonsa. Tapahtuman aurinkoisen rento, suolaisille surffilaineille tuoksuva henki huokui jo polaroid-kuvin koristellusta kutsusta. Kysymyksessä oli vanhaan ihanaan viime vuosisadan vaihteen talossa Östermalmilla sijaitsevaan asuntoon pystytetty näyttely perinteisen muotinäytöksen sijaan.
Suuri Odd Molly -uutuus SS15 -sesongille on uima- ja ranta-asujen sekä sisustustekstiilien lanseeraus.

Tapahtuman aluksi tarjottiin ihana, salaatti- ja dippikasvispainotteinen lounasbuffét. Siinä tuorepuristettua vihermehua maistellessani en voinut olla ajattelematta, että varmaankin jossain Kaliforniassa on juuri tällaista. Elegantti, perinteikäs asunto oli sisustettu boheemin tyylikkäästi; etno- ja retrohenkiset tekstiilit toimivat vastakohtana rennoille sisustuselementeille, kupariputkille, paljaille hehkulampuille, suurille viherkasveille, 2nd hand huonekaluille, kitaroille, skeitti- ja surffilaudoille.
Orgaaninen, suurimmalta osalta vegaani, luomulounas tuoreine kasviksineen vahvisti mielikuvaani kaliforniamaisesta terveyshippimeiningistä.

Jotenkin olen aina ajatellut, että en ole varsinaisesti Odd Molly -tyyppi. Tuntuu, että heidän koristeellinen ja folkloristinen tyyli jakaa porukan todella selkeästi kyllä tai ei -leireihin. Periaatteessa olen aina tykännyt Odd Mollyn tatuointimaisesta logosta ja kivasti käsintehdyn oloisista neuleista. Joitakin (valtavan ihania) silkkisiä alusvaatteita lukuunottamatta en ole kuitenkaan koskaan omistanut mitään ko. merkiltä, enkä varsinaisesti ole ollut kiinnostunutkaan. Vaikken mikään virtaviivaisen tai progressiivisen skandinaavisen suunnittelun lähettiläs olekaan, Odd Molly on tuntunut aina turhan näperrellyltä ja koristeelliselta.
En voi väittää, että vieläkään lämpenisin kaikille Odd Molly -luomuksille, mutta pressitilaisuus aukasi kieltämättä silmäni näkemään monia ihanuuksia, jotka aikaisemmin on korvieni välissä hautautunut kaikkien folklore-paituleitten alle. Rakastuin yli kaiken erityisesti sisustustekstiileihin ja koko tyyliin, miten ne oli pressitilaisuudessa stailattu. Tuon ylläolevan kuvan lisäksi napsin noin ziljoona fiiliskuvaa vain sisustuksesta – jotain tuon tapaista haluaisin toteuttaa myös meillä kotona…

Odd Mollyn toinen uusi aluevaltaus, sisustustekstiilien lisäksi, on uima-asut. Ei kovin yllättäen täälläkin voimakkaimpana nousee esiin bohochic-henkiset surffihippivibat. Ja kyllä, mielestäni sekä bikinit, uikkarit ja muutkin ranta-asut ovat todella ihania!
Oma bikinivarastoni kaipaa kipeästi päivitystä ja tällä hetkellä tuntuu varsin todennäköiseltä, että nuo huippusuloiset korallinpunaiset biksut vasemmalla muuttavat luokseni heti, kun tulevat myyntiin.

Viimeisteltyjä yksityiskohtia myös uikkareissa. Me likes!

Pressitilaisuudessa ei ollut varsinaista näytöstä, mutta paikalla oli liuta Odd Mollyihin puettuja malleja, jotka hengailivat tunnelmaan sopivasti korttia pelaten, kirjoja lueskellen ja polaroid-kuvia toisistaan näpsien. Mielestäni tosi ihastuttava – ja erittäin tehokas – tapa kommunikoida brändin syvin olemus vierailijoille. Kuvassa mallin päällä silkkinen rantaponcho, johon rakastuin ihan täysillä. Ensi kevään ostoslistalla alkaa olla jo tungosta…

Kaikkein eniten viehätyin tosiaan Odd Mollyn uusista aluevaltauksiin, sisustustekstiileihin ja ranta-asuihin, mutta muutakin kivaa löytyi. Kuvan niiten koristeltu nahkatakki sopisi täydellisesti toimistokäyttöön. Siro leikkaus ja unelmanpehmeä nappanahka pehmentää perinteistä rotsi-fiilistä. Kävisi oikein mainiosti osaksi Mintun työpukeutumispalapeliä. Oikealla jälleen unelmien silkkiponcho.



Tähän loppuun vielä ihan ammattilaisen (Mattias Nordgren) ottama kuva inspiroivasta Odd Molly -makuuhuoneesta. Täytyy tunnustaa, että vaikka vähän itsellenikin yllätykseksi ihastuin tulisesti useampaankin vaatteeseen, sisustus teki kaikkein suurimman vaikutuksen. Ihan sormia syyhyttää ainakin pienten muutosten tekeminen kotiin. Tekstiilien avulla tekee jo ihmeitä… Matonkin voisi uusia.

Viimeinen kuva: Mattias Nordgren – muut Mintun omia

Syyspukeutumisinspiraatiota netistä kalastellessani törmäsin ikiaikaiseen girl crush -kohteeseeni: Kate Mossiin. Tajusin, että tarvitsen poolokauluksellisen jättineuleen, jonka hihat on niin pitkät, että hanskoja ei tarvita. Paidan kaveriksi vielä pari kauniisti kulunueita farkkuja ja elegantit aurinkolasit. Paritkin teknisistä syistä varsin vähälle käytölle jääneet korkonilkkurit varastoista kyllä jo löytyykin.

 
Pikaisen tutkimuksen jälkeen löysin ainakin Zaralta vastaavan neuleen. Materiaali vain on tuossa hiukan akryylinen, joten taidan vielä jatkaa haravointia.
Mistä tuli mieleen, että Shopbop.comissa on nyt kolmen päivän ajan kaikki – 25 % alessa. En taida uskaltaa klikata itseäni mestoille – palkkapäivä kun on vasta reilun viikon päästä…
Kuvat: Style.com & Zara

Satuin hankkimaan itselleni uuden turvavaatteen ihan vahingossa. Parisen viikkoa sitten oltiin Karkin kanssa TopShopissa ja tarkoitus oli vain vähän tutkia tarjontaa ja kenties tehdä löytöjä viime keväisen Kate Moss -malliston loppualeista. Shoppailuillan kunniaksi kaikesta sai -20% alennusta, mikä tietty kannusti vähän tarkempaan vaatetankojen tonkimiseen. Jossain vaiheessa Karkki kysyi, että olen oikeasti etsimässä jotain ja siihen vastasin, että sellainen vähän pidempi musta vekkihame, mielellään jostain hauskasta materiaalista olisi tosi nasta. Karkki osoitti juuri sillä hetkellä ohitse pyyhältävää myyjää ja sanoi, että ai tollanen vai?
No juuri sellaista olin enemmän tai vähemmän aktiivisesti etsinyt koko alkusyksyn. Onneksi myyjän hame oli TopShopista eikä jostain muualta – ja tuplaonneksi niitä oli vielä jäljellä! Pikaisen sovituksen jälkeen hankintaa ei tarvinnut kauaa miettiä, vekkihame oli ihan pakko saada!

Siitä, kun ostin tuon hameen ei ole kuin tosiaan noin reilu pari viikkoa, mutta jo nyt tuntuu, että pitäisi varmaan laittaa merkintä kalenteriin aina, kun se on päällä. Pysyisi vähän paremmin jyvällä siitä, että miten usein se on käytössä. Mieluiten pukeutuisin vekkariini vaikka joka päivä!
Vekkihameen materiaali on ihan kohtuullisen mukavasti aidolta nahalta tuntuvaa jotain keinoainetta. Sisäpuolelta se on pehmoinen vähän samaan tapaan kuin hyvät college-neuleet. Tykkään raskaasti laskeutuvista laskoksista aivan hurjasti ja jotenkin liikkeessä helman heilahtelu antaa positiivisessa mielessä emäntämäistä pondusta.

Tässä myös ensimmäinen in action -esittely uusista Niken Air Force 1 -tennareistani. Nekin on olleet ihan luottamuksen arvoiset, pientä sadettakin kestävät, syyskaverit. Yllättävän lämpimät tosin. Siinä missä Vansit, Karhut ja Conssit voi pitää jalassa koko päivän toimistolla – jos muuten siltä tuntuu – Niket on ihan pakko vaihtaa kevyempiin sisäkenkiin. Toisaalta se on vain hyvä uutinen, viileämpiä ilmoja kohtihan tässä ollaan menossa.
Nahkavekkihameen ja tennareitten rouheutta tasapainottamaan piti laittaa pehmoisin omistamani paita, Arelalizzan 100 % kashmiria oleva neule (saatu blogin kautta) ja taiteellishenkinen kaulakoru. Näin maanantaiset haasteet tuli vastaanotettua kovaa ja pehmeää yhdistelevässä asukokonaisuudessa.

 

• neule, Arelalizza
• hame, TopShop
• tennarit, Nike

Tämän päiväisellä todo-listalla luki kaiken muun säätämisen lisäksi: “käy kaupassa”. Aamu(päiväisen) lenkin aikana oli vielä suht kiva ilma, mutta sitten alkoi taukoamaton sade, joka jatkuu yhä. Ei yhtään huvittanut lähteä sateeseen tarpomaan, joten päätin, että väsään jotain illallistyyppistä lähes tyhjän jääkaappini antimista.
Olen koko syksyn syönyt ihan älyttömästi valkokaalia – niin herkullista juuri tähän aikaan vuodesta! Sitä oli onneksi vielä pala jäljellä, samoin pikkutonkka Turkki-jogurttia. Tuumasin, että tästähän sitä syntyy helposti kesän suosikkilisukkeemme, alunperin luonnollisesti Peetun kehittämä kevytversio perinteisestä coleslaw-kaalisalaatista.
Salaatti on huikeasti majoneesista esikuvaansa kevyempi ja omasta mielestäni myös huomattavasti raikkaampi. Se sopii erinomaisesti lisukkeeksi grilli- ja hampurilaistyyppisille ruuille, mutta meillä sitä on syöty myös ihan sellaisenaan ja varsinkin leivän päällä. Saalaatti säilyy hyvin jääkaapissa pari-kolme päivää, joten sitä kannattaa tehdä kerralla vähän isompi satsi.

KEVYT COLESLAW
Ainekset:

• puolikas pieni valkokaali, mieluiten luomu
• 1/2 – 1 sitruunan mehu
• puolikas sipuli, mieluiten punasipulia, mutta sitä ei nyt sattunut olemaan jääkaapissa
• 1 – 1 1/2 dl Turkki-jogurttia
• 2 tl Dijon-sinappia
• runsaasti tuoretta tai pakastettua tilliä (eipä ollut nyt meillä kumpaakaan, vaikka hommaan ryhtyessäni olin aivan varma, että pakkasessa on vielä paketti – joten se jäi nyt tämäniltaisesta versiosta pois; hyvää oli silti!)

Valmistus:
Hakkaa sipuli tosi pieneksi ja pilko kaali. Saksi päälle runsaasti tuoretta tilliä. Purista sitruunasta mehu, sekoita mukaan Turkki-jogurtti ja Dijon-sinappi. Kastikeessa saa olla hiukan potkua, mutta sinapin kanssa ei silti kannata liioitella. Sekoita kaikki ja nauti!
Kevyt coleslaw sopii erinomaisesti myös syksyn kuntokuurilaisten herkuksi.

Pari juttua olisi vielä viikonlopun tehtävälistalta ruksimatta ylitse, mutta taidan silti pahistella ja katsoa vielä pari jaksoa “How I met your mother”ia. Olen ollut niin ahkera, että olen päässyt jo viimeiselle tuotantokaudelle ja nyt on kyllä siis Aivan Pakko saada tietää, että meneekö se Robin ihan oikeasti Barneyn kanssa naimisiin (en voi uskoa todeksi!!) ja löytääkö Ted nyt tosiaankin jonkun uuden tytön, josta on koko ajan vihjailtu… Olin niiin varma, että Ted sitten lopulta kuitenkin saa Robinin, mutta nyt ei näytä kyllä kovin lupaavalta.
Sellaista sunnuntai-iltaa täällä. Haha!
Ainiin, sen verran olen jyvällä Suomen tärkeistä tapahtumista, että piti vielä lisätä tänne loppuun yksi asia: VISKI!

Tässä nyt vihdoin eilisen “pukeudu pinkkiin” -päivän asuni. Tavoitteena oli postata kuvat jo eilen, mutta sitten kävi klassisesti. Ajattelin nauttia iltapalan kanssa jakson “How I met your mother” -sarjaa ja ryhtyä sen jälkeen tietsahommiin. Yhtäkkiä hoksasin, että kello käy jo puoliyötä ja on ihan pakko painua pehkuihin… Toimistolla viime viikko oli aika haastava työsuhdeilmapiirillisessä mielessä ja tunsin, että tarvitsen jotain kevyttä hömppää, joka vie ajatukset muualle. Varsinaisesti en kyllä ole mitenkään hurjan ylpeä taipumuksestani unohtua tuntikausiksi Netflixiin (enkä kyllä siitäkään, että yksin ollessani useimmiten syön tietokone kaverinani…), mutta voisihan sitä olla huonompiakin tapoja rentoutua.
Tänään olen sitten ollut vähän reippaampi ja etsinyt tasapainoa sekä liikkumalla mielettömän ihanassa aurinkoisen kirpeässä syyssäässä ja tekemällä kotihommia. Arki-illat on niin lyhyitä, että en enää edes unelmoi, että ehtisin pyykätä, siivota tai edes tiskata. Kunhan nyt jonkunlainen kauhun (järjestyksen) tasapaino pysyy, olen tyytyväinen. Viikonloppuisin tulee jotenkin puhdistava ja hyvä olo, kun on saanut kaiken taas puhtaaksi ja paikoilleen. Aika villiä elämää täällä Tukholmassa – haha!

Seuraavaksi pitäisi vielä laittaa parveke syyskuntoon. Syksy on ollut tähän asti niin lämmin ja aurinkoinen, että kesäkukat ovat voineet varsin hyvin. Löysin jopa pari kypsää metsämansikkaa tänään! Nyt tuntuu kuitenkin, että olisi korkea aika kerätä aikansa eläneet kasvit pois ja valmistautua talven tuloon. Olisi vielä hyvää aikaa nauttia syyskukkien väriloistosta – ainakin mikäli säätiedotuksiin on luottaminen.
Eilisen toimistoasun pinkistä osuudesta vastasi kynsien lisäksi vain By Malene Birgerin huivi. Toisaalta se on niin näyttävä, että enempi vaaleanpunainen olisi kyllä omaan makuuni ollut aivan too much. Hame on ensimmäistä kertaa esittelyssä täällä blogissa. Ostin sen Nelly.comin kesäalesta ja jo silloin ajattelin, että se muodostaisi hauskan kuosiharmonian tuon ihanan huivini kanssa. Kuvio ei toki ole ihan samanlainen, mutta jotenkin nuo vain rimmaa kivasti keskenään.

 

• t-paita, H&M
• jakku, H&M
• hame, Vero Moda
• kengät, Vagabond
• huivi, By Malene Birger