*Sisältää kaupallisia linkkejä*
Miten sitä ei ikinä muista, millainen hillitön prosessi Ikean kalusteiden kasaaminen on? Olen sitä mieltä, että olen keskivertoa näppärämpi kyseisessä puuhassa, koska a) ompelijana olen tottunut noudattamaan “kaavoja” ja b) en ikinä koskaan kuvittele tietäväni paremmin – vaan seuraan annettuja ohjeita aivan orjallisesti. Nytkin viikonlopun kestäneen urakan jäljiltä kasassa (ja osin paikoillaankin jopa!) on ihan odotuksia vastaavia, kivoja jopa, huonekaluja. Mutta olihan siinä aikamoinen duuni!
Siinä samalla, kun järkkäilin vaatteitani uusiin säilytysratkaisuihin, tuli tehtyä pientä syysvaateinventaariota. Neuletilanne vaikuttaa yllättävän hyvältä, vaikka ainahan sitä joku ihana helmenharmaa kashmir-asia tuntuu tarpeelliselta. Muutenkaan en nyt havainnut mitään superakuuttia puutetta – paitsi että garderobistani uupuu täysin ruskeat syys-/talvi-/office-/vapaa-aika -käyttöön sopivat ruskeat kengät.
Pikaisen nettikauppakierroksen jälkeen fiilis on se, että haluaisin paritkin vähän eri tyyliset – ja mieluiten nilkkurimittaisella varrella. Niitä voisi sitten yhdistellä klassisesti siniseen denimiin tai harmaisiin kokonaisuuksiin lämpöä tuomaan. Tässä muutamat, jotka jäivät kirjanmerkkeihini odottamaan päätöksen kirkastumista:
- See by Chloén Tohoku-nilkkurit menivät välittömästi toivelistani kärkeen. Täydellinen toffeenruskea sävy, kutsuvan lämpöinen karvavuori, luottamusta herättävän krouvi pohja ja mukava kiilakorko on ehkä ne kaikkein päällimmäisimmät plussat. Miinuspuolelta löytyy Mintun remontin rassaama budjetti, joka ei taida kyllä näihin kaunokaisiin taipua.
- Asokselta löytyneet kultahelaiset kengät viehättävät saapikasmaisuudellaan. Nuo toimisivat aivan varmasti hyvin myös hameen kanssa – eikä niitä olisi aivan pakko vaihtaa toimistolla välittömästi sisäkenkiin. Ehkä tyyli on kuitenkin itselleni hiukan liian asiallinen ja rouvamainen.
- Park Lanen western-henkisillä leikkauksilla ja tikkauksilla koristellut nilkkurit on mielestäni aika makeat, mutta hoksasin juuri, että nehän ei olekaan aitoa nahkaa. Vastaavat, mutta nahkaiset – ja ehkä hiukan westernimmällä korolla olisivat ihan just eikä melkein.
- Timberlandin nauhalliset kengät vaikuttaa ensisilmäyksellä vähän turhankin rennoilta työpukeutumista ajatellen, mutta toisaalta talvikautena pidän aina vaihtokenkiä toimistolla. Eli käytännössä noilla tulisi tallusteltua arkisin vain työmatkat. Vapaa-ajalla hyvälaatuisille nauhakengille voisi olla paljonkin käyttöä.
- Olen ollut aivan huipputyytyväinen Dr Martens’in mustiin nauhakenkiini ja osittain siksi houkuttaisi kovasti samaisen merkin klassisen ruskeat chelsea bootsit. Samaa mallia olen tainnut tiirailla sillä silmällä jo useampana sesonkina milloin mustana, milloin ruskeana. Eikös se ole sen merkki, että tässä olisi nyt kysymyksessä huolellisesti harkittu vaihtoehto?
- Primebootsin Engineer Zip Low 103 -bootseissa tykkään niiden bikerbootsimaisuudesta – ja tietty siitä, että nilkassa takana on saappaanvarressa rouhea messinginvärinen vetoketju. Toisaalta ehkä juuri tällä kertaa voisin haluta jotain aavistuksen vähemmän rouheaa…
- Vagabondin chelsea bootsit on piirun verran sirommat kuin Dr Martens’in vastaavat. Itseasiassa olisin varmasti jo hankkinut nuo, mutta Peetu omistaa tismalleen samat kengät. Eihän se nyt tietenkään mikään maailmanloppu olisi, jos meillä olisi ihan tekstiilikaksosvetimet, mutta toisaalta, kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa, niin ei kai sitä ihan väkisin tarvitse samoja hankkia.
- Kaikkien järkevien vaihtoehtojen jälkeen ihastuin vielä Vero Modan naisellisiin mokkanilkkureihin. Hirmu söpöt ja kevyet kengät eivät taitaisi kovin hyvin pärjätä syksyn ja talven tuiskuissa, mutta jos budjetissa olisi löysää, nuo voisi hankkia vaikka sisäkengiksi toimistolle.
Katumuotikuva: vogue.com, muut: zalando.com, asos.com, nelly.com
14 Comments
Mageita bootseja. Jotenkin tykkään noista Asoksen (vaikka ovatkin ladylike, mutta metalliosat tekevät niistä jnkv rock kuitenkin. Ehkä eniten mua puhuttelis kuitenkin noi ronskimmat Primebootsit. Ne ois hauska kontrasti myös hameen kanssa. Onnea valintaan, esittele sitten kun olet hankkinut.
Juu, ehdottomasti esittelen! Just nyt tuntuu siltä, että kallistun Dr Martens’eihin, mutta toisaalta tekisi mieleni vähän korkoa – eli sikäli nuo Asoksen ladyliket olisivat ihan passeli vaihtoehto. 🙂
Mun suosikit oli ekan kollaasin Asoksen nilkkurit ja Timberlandin “talvikengät” (kutsun vastaavia kenkiä aina jostain syystä talvikengiksi), ja toisesta kollaasista joko Dr. Martensit tai Vagabondin hiukan sirommat Chelsea bootsit. Kahdesta jälkimmäisestä kallistuisin itse Martenseihin niiden laadun takia: jotenkin musta tuntuu et nuo Vagabondit olis jo parin talven jälkeen aika linttaan astutut siinä missä Martenseilla kelpaisi teputtaa vielä kymmenen vuoden päästäkin (here’s for hoping!).
Mä panostan talvikengissä aina klassiseen malliin, laatuun ja käytännöllisyyteen, siksi mun tulee jätettyä kaikki kiilakorkoviritelmät tyyliä See by Chloé kauppaan: jotenkin musta tuntuu et ne aiheuttais mun jaloissa joko nilkkojen nyrjähdyksiä tai olis muuten vaan “so last season” muutaman vuoden käytön jälkeen. Chelsea bootsit sen sijaan, no, ne nyt toimii aina 🙂
Molemmat kiilakorot on myös mun mielestä sellaiset potentiaaliset “toiset kengät”, joita ei olekaan tarkoitettu kovaan jokapäiväiseen arkikäyttöön. Luulen, että taivun noiden Dr Martensin Chelsea bootsien kannalle. Olen ollut niin tyytyväinen saman merkin maihinnousukenkiini. Ne on kestänyt todella hyvin siistinä jo useamman uoden ja Vagabondeja paksumpi pohja eristää tarpeeksi myös kylmällä kelillä.
Voin lämpimästi suositella noita Vagabondin nilkkureita! Vuoden verran käyttänyt enemmän kuin mitään muita kenkiä, ja oikeastaan melkein alkuperäistä vastaavassa kunnossa edelleen, mitä nyt nahka ihan vähän pehmentynyt ja muokkautunut jalan mukaan. Supermukavat kävellä, ei tosin kovin lämpimät talvella.
Peetun Vagabondin Chelsea bootsit – jotka on siis tismalleen samat kuin tuossa kuvakollaasissa – on kestänyt ihan mainiosti. Vähän vaan kenkärasvaa pintaan ja ovat ihan uuden veroiset. Hiukan arveluttaa lähinnä se, että pohja on sen verran ohut, että ne on tosiaan hiukan viileät talvella. Tosin ei täällä Tukholmassa mitään kovin kaksisia talvia ole viime vuosina ollut, joten mitään superlämpimiä kenkiä en kovasti kaipaakaan.
Katseeni kiinnittyy tyylikkäisiin nahkahousuihin:)
No ihan sama! Todellakin erittäin tyylikkäät nahkahousut! 🙂
Valkoinen pohja tekee kengistä aina tennarimaiset ja vähän no, halvannäköiset. Sopii rentoon tyyliin.
Mua ärsyttää valkopohjaiset kengät bisnespukeutumisessa *täti tunnustaa*.
Työmatkat voi lampsia vaikka missä tössyköissä, en mä sitä.
Juuri se tennarimaisuus viehätti itseäni, kun muutenkin kuljen niin paljon lenkkareissa. Mutta voi olla, että toimistolle nuo olisi omastakin mielestäni vähän turhankin rennot.. 🙂
En ookaan aiemmin tajunnut mutta oikeassa oot, Maisu! Se on varmasti tuo valkoinen pohja joka tuo tiettyä rentoutta muuten niin ryhdikkäisiin kenkiin -tummalla pohjalla noiden ilme olis ihan erilainen!
Mulla on kans sama juttu kuin Mintulla, se on just toi tennarimaisuus joka viehätää. Onneks oon töissä alalla jossa pukukoodi on rento ellei jopa olematon, voi mennä toimistolle lähes missä vaatteissa vaan 🙂
Meilläkään ei ole varsinaista pukukoodia, mutta epävirallisesti käytännöllisesti kaikki noudattavat outoa saksalais-tukholmalaista konservatiivisenrentoa tyyliä, jossa esmes puvun kanssa voi hyvin käyttää siistejä tennareita. Siksi omissakin päivän asukuvissani on niin usein rennot kengät. 🙂
Chelseat ovat klassikot, pitäisikin hakea ne vintiltä
No niin tosiaankin ovat! Kyllähän sellaiset pitää hankkia, kun meidän vintiltä moisia ei löydy! 🙂