Ensinnä: sorisorisori, että olen näin kamalan myöhässä!! Meillä oli tänään töissä ruuanlaittokurssi meidän tiimille. Olin tietenkin unohtanut koko kurssin, niinpä en ollut valmistellut edes kuvia tänne koneelle valmiiksi. Ja sitten itse kurssi venähti luonnollisesti, kun oli niin mukava syödä kaikessa rauhassa yhdessä. Lupaan, että tästä lähtien tsemppaan paremmin luvatun klo 18.00 The Artist Date -postauksen kanssa!

Neljännen viikon keskeisin teema on oikeastaan omat tunteet. Miten pystymme erottelemaan todelliset tunteet niistä – usein “poliittisesti korrekteista” – tunteista, jotka näytämme ulospäin? Luvassa on jälleen läjäpäin kivoja ja ajatuksia herättäviä tehtäviä, mutta ensin tsekataan, miten viime viikko meni.

Aamusivut

Monenako aamuna kirjoitit? (Kaikkina toivottavasti, mutta kannattaa miettiä erityisen tarkkaan, miksi sivut jäivät kirjoittamatta, jos jäivät)

Hah! Lupasin viimeviikolla skarppausta ja tällä viikolla olen kirjoittanut ihan joka päivä. Tosin tuntuu, että tällä viikolla on myös ollut kirjoitettavaa… Asioita, joiden selkiintymistä sekä toivon, että tavallaan myös pelkään. Mutta olen aika huono elämään epävarmuudessa ja jotenkin ihmeellisellä tavalla aamusivut ovat toimineet kuin kainalosauva. Eivät varsinaisesti paranna tilannetta, mutta helpottavat kulkua kummasti.

Taiteilijatreffit

Toteutitko taiteilijatreffit tällä viikolla? (… ja saako sisäinen taiteilijasi tehdä muutakin kuin vuokrata leffoja?) Mitä teit? Miltä se tuntui?

Leikin solmuvärjäyshommaa treffeilläni – lopputulos on ollut täällä jo esittelyssä. Mutta vaikkei lopputulos ollutkaan ihan – kröhöm – toivomani kaltainen tyrmäävän tyylikä kokonaisuus, täytyy sanoa, että näin kivaa ei ole ollut aikoihin! Aion ehdottomasti jatkaa kokeilujani vielä ja varmasti koitan pelastaa nuo reppanat ensimmäisen kokeilun uhritkin.

Synkroni

Havaitsitko synkronia tällä viikolla? Mitä se oli?

Synkronihan voi olla pientä (“ehdin bussiin, enkä siksi myöhästynyt palaverista”) tai suurta (“halusin perustaa upean berliiniläistyylisen ravintolan ja yhtäkkiä sille löytyi rahoittaja”) ja sikäli sitä on aina joskus hankala tunnistaa. Harva meistä kuitenkaan niitä lottovoittoja kahmii. Itse olen sitä mieltä, että tuohon solmuvärjäyspostaukseen saamani kommentit ovat ihan silkkaa synkronia. Tätä mun blogia ei yleensä niin paljon kommentoida, mutta tuohon tuli ihan käytänönläheisiä vinkkejä, miten projektissa pääsisi eteenpäin. Kutsuisin sitä synkroniksi, koska yhtä hyvin olisin voinut olla saamatta noita kommentteja.

Neljännellä viikolla alleviivataan aamusivujen kirjoittamisen tärkeyttä. Ilmeisesti tässä vaiheessa monilta alkaa vauhti loppua ja tulee ehkä tunne, että eihän tässä mitään kummempaa muutosta ole tapahtunut. Mutta muutoksen havaitseminen on tosi vaikeaa. Jos verrataan esim. lentokoneella matkustamiseen niin moniko oikeasti tajuaa, miten lujaa se liikkuu eteenpäin? Vasta, kun kohdalle osuu turbulenssia tai muuta jytyytystä, tulee pieni muistutus, että eteenpäin menossa ollaan – ja aika kovaa.

Vaikka oikeastaan en ole mikään lentopelkoinen, on muutaman kerran tullut eteen sen verran massiivista turbulenssia, että olisin mieluiten hypännyt pois koneesta, jos se nyt olisi ollut ylipäätään mahdollista. Samanlainen tilanne voi tulla kohdalle tässäkin prosessissa nyt neljännen viikon kohdalla – tai vähän myöhemmin. Silloin on tärkeä muistaa pitää turvavyö (=aamusivut) tiukasti paikallaan ja luottaa siihen, että kone on rakennettu kestämään paljon kovempaakin turbulenssia ja kohti unelmaelämää (toisin kuin sillä konkreettisella matkalla, jonka määränpää on yleensä se unelmaloma…) tässä ollaan matkalla.

Tälle viikolle osuu yksi tehtävä, jonka tehokkuudesta/järkevyydestä/toimivuudesta en ollut niinkään varma edes silloin syksyn kurssille osallistuessani. Se on kuitenkin The Artist Way -kirjan kirjoittajan Julia Cameronin mukaan Hyvin Tärkeä ja Erittäin Keskeinen, joten esittelen sen täällä kuitenkin.

Lukemattomuusviikko

Seuraavan viikon ajan tulisi pidättäytyä lukemasta. Tämä koskee pääasiassa kirjallisuutta ja kaikenlaisia lehtiä (aamu- , aikakaus-, sanoma-, ammatti-, naisten-, you got it?), sillä ihan totaalisesti ei voi lopettaa lukemista ja käydä samalla töissä… Harjoituksen on tarkoitus antaa tilaa omalle luovalle itselle. Tavallaan tässä on järkeä, sillä sanotaanhan, että lapsetkin on luovimmillaan silloin, kun niillä on tylsää. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että harvalle meistä on mikään hillittömän suuri ongelma, että luemme liikaa kirjoja. Vai?

Ehkä tätä voisi hiukan modernisoida ja julistaa viikoksi mahdollisimman kattava mediapaasto.  Netti, sähköposti, facebook, blogit, telkkari, lehdet (kaikki yllä mainitut ja ne, mitä en huomannut mainita) ja ehkä sitten kai ne kirjatkin (etenkin, jos niitä luetaan siksi, että ne “kuuluu” lukea pysyäkseen “ajan hermolla” tai työn vuoksi..) ja kaikki muu media (kännykät etc..) minimiin ensi viikon ajaksi ja katso, mitä tapahtuu, kun sinulla on tylsää. Tässä pari vinkkiä, ettei vain tule paniikki: opettele neulomaan, maalaa kylppärin seinät, meditoi, kutsu kavereita illalliselle, maksa laskut, kunnosta polkupyöräsi, vaihda mullat ruukkukasveille, lähde tanssimaan. 🙂

 Tehtävä

Nyt olisi taas tarkoitus kirjoittaa nopeasti, sen kummempia pohtimatta, jokaiseen kysymykseen viisi vastausta, jotka tulevat mieleen ensimmäisenä.

1. Listaa viisi harrastusta, jotka kuullostavat hauskalta
2. Listaa viisi koulutusta/kurssia, jotka kuullostavat hauskalta
3. Listaa viisi asiaa, jotka kuullostaa hauskalta, mutta joita et voisi ikinä kuvitella tekeväsi itse
4. Listaa viisi taitoa, joiden osaaminen tuntuisi hauskalta
5. Listaa viisi asiaa, joiden tekemisestä olet nauttinut
6. Listaa viisi hullua juttua, joita haluaisit kokeilla kerran

Tehtävä

Kuvaile itsellesi täydellisin ympäristö. Onko se suurkaupunki, pikkukylä, maaseutu, trendikäs, tunnelmallinen, romanttinen, perinteikäs. Kirjoita ja kuvaile muutamalla rivillä mielestäsi täydellinen ympäristö. Etsi jostain (vaikka lehdestä – tosin se kyllä on ristiriidassa tämän lukemattomuusviikon kanssa…) kuva, joka on mahdollisimman lähellä tuota paikka – tai piirrä se itse. Laita kuva johonkin, missä voit nähdä sen säännölisesti.

Tehtävä – Aikamatkailua

Kuvaile millainen olet 80-vuotiaana. Kerro, mitä kaikkea kivaa olet tehnyt 50-vuotta täytettyäsi. Yritä olla mahdollisimman yksityiskohtainen kuvailussa. Kirjoita kirja 80-vuotiaalta itseltäsi nykyiselle itsellesi. Mitä unelmia 80-vuotias itsesi kehottaisi sinun seuraamaan nyt?

Kirjoita millainen olit 8-vuotiaana. Mistä tykkäsit, mitä teit kaikkein mieluiten? Kirjoita kirje 8-vuotiaalta itseltäsi osoitettuna sinulle juuri nyt. Mitä asioita 8-vuotias itsesi haluaisi sanoa sinulle nyt?

 Tehtävä

Katso kotiasi. Löytyisikö sieltä mitään soppea, josta voisit tehdä sinun omasi? (amerikkalaisessa alkuperäisteoksessa kehotetaan tarkastelemaan “oman talon” ylimääräisiä huoneita. Myös sen voi toki tehdä. Tuntui vain jotenkin todellisuudelle vieraalta täällä meillä Pohjolassa…). Omaa soppea varten ei oikeastaa tarvitse kuin yhden nojatuolin, mukavan tyynyn tai pienen pöydän ja hyvän tuolin. Tärkeintä olisi, että voisit kutsua paikkaa omaksesi (vaikka lapset ja kissat siinä välillä hyppelehtisikin) ja että voisit sisustaa se oman makusi mukaan. Ja nyt ei puhuta siitä virallisesta hyvästä mausta, jolla kotisi on ehkä muuten – sinun halustasi – sisustettu, vaan siitä mausta, joka saa sinut sisältäpäin lämpimäksi. Vaikka se sitten tarkoittaisi My Little Pony -tyynyjä tai tummaksi petsattuja rukinlapoja seinillä. Olisi hyvä, jos omassa paikassasi olisi tilaa sytyttää kynttilöitä ja pitää tuoreita kukkia vaasissa.

Tehtäviä

1. Suunnittele laajennettu taiteilijatreffipäivä. Treffien olisi tarkoitus kestää aamusta iltaan (mutta ei välttämättä yön yli) yhtenä päivänä. Tätä ei tarvitse vielä toteuttaa, kunhan nyt vain mietitään, mitä sitä tekisi, jos saisi yhden kokonaisen päivän vain itsensä kanssa.
2. Avaa vaatekaappisi ja poimi sieltä vähintään yksi lihava-ruma-tyhmä-paska-idiootti -päivän vaate. (Luulen, että tiedätte, mitä vaatetta tarkoitan…) Heitä tuo vaate pois tai anna jollekin, jolle se merkitsee jotain positiivista. Yksi vaate riittää. Saa olla useampiakin.
3. Mieti elämääsi. Mitä asioita haluaisit muuttaa? Mikä estää sinua tekemästä sitä? Mitä etua tai hyötyä sinulle on siitä, että et tee tätä muutosta?
4. Kirjoita viikon aikana fiiliksiä mediapaastosta.