Reilun viikon päästä blogini tulee olemaan täynnä muotiviikkohässäkkää ja bile-sitä- ja gaala-tota -juttuja. Ihan siksi ajattelin kertoa, miten mahtavan huippuhauskan viikonlopun olen viettänyt tähän asti. Huippuhauskan, mutta fiilikseltään varsin kaukana fäshion-meiningeistä..
Keväällä olin kaukaa viisas ja ripottelin muutaman lomapäivän sattumanvaraisille perjantaille. Yksi näistä osui eiliselle. Heräsin aikaisin – kroppa taisi vielä luulla, että on työaamu – mutta se ei haitannut, koska sain herätä ihan omaan tahtiin ilman herätyskellon vaativaa sirkutusta. Keittelin kahvit, fiksailin jogurtti-kaurahiutale-mustikkajauhe-auringonkukansiemen-pellavansiemen-nektariini -lautaselliseni ja painuin lukemaan perjantain aamun lehteä aurinkoiselle parvekkeelle. Noin puolitoistatuntia (True story! Lauantain ja sunnuntain lehteen uppoaa helposti reilusti enemmänkin..) lehteä luettuani kömpi vastaherännyt, laivalta vapaaviikkoaan viettävä Peetu kahvikuppi kourassa seurakseni.
Itselleni uskollisesti olin rustannut aikas kunnianhimoisen ToDo-listan vapaan perjantain kunniaksi. Kuinka ollakaan, jonkun sinne-tänne polveilevan keskustelumme lomassa päädyimme puhumaan jostakin sisustamiseen ja astioihin liittyvästä – mikä johti siihen, että Peetu tuumasi tsekkaavansa ihan vaan nopsasti Traderasta (= täkäläinen Huuto.fi), että sattuisko sieltä löytymään sopivan värisiä Kartio-laseja.
Lopputulos oli se, että kello oli jo piiiitkällä iltapäivän puolella, kun vihdoin laitoimme Peetun tietokoneen kiinni. Siihen mennessä olimme ehtineet tehdä tarjouksen 4 kpl tummasiniseen ja 3 kpl turkoosiin Kartio-lasiin, vedenvihreään Kartio-karahviin ja vedenvihreään pieneen matalaan Aalto-kulhoon + yhteen tummansiniseen Kartio-sarjan kulhoon (Peetu) sekä 8 kpl Ultima Thule- jälkkärikulhoon (kolme eri myyjää…), 6 kpl Ultima Thule- viinilaseihin, 6 kpl Kastehelmi kahvikuppi & asetti -settiin (Minttu) ja epälukuiseen määrään kaikenlaisia siistejä vanhoja Iittala-laseja koot välillä snapsi – olut. Äärimmäisen fiksusti ja tehokkaasti käytettyä aikaa… Haha!
Eipä siinä sitten ihmeitä enää ehtinyt ennenkuin Karkki tuli töistä kotiin ja oli aika virittäytyä viettämään The Great True Blood Nightia!
Jemmassa – eli katsomatta – oli peräti kolme viimeisintä TB-jaksoa. Täytyy sanoa, että vaikka waiting sucks, ei ole mahtavampaa fiilistä, kun voi järkyn gliff hanger -lopetuksen jälkeen todeta “meillä on vielä yksi jakso”! Illallinen oli valmistettu (= Peetu ja Karkki valmistivat) sitä silmällä pitäen, että voidaan töllätä samalla. Voin kertoa, että Karkin idea: modernit dippikasvikset, toimivat huomattavasti paremmin kuin Mintun ehdotus klassisesta salaatista.
Kolme True Blood -jaksoa oli ihan mahtavaa herkkua (vaikka siis mihin IHMEESEEN Ericillä oli sellanen kiire ja miksei KUKAAN tajunnut, että Sarah pääsi karkuun???), mutta ihan kylläiseksi ei silti kuitenkaan tultu. Jälkkäriksi oli vielä pakko vetää kolme jaksoa Vampire Diaries:ia (team Damon or team Stephan? :P). Sen jälkeen nukuttikin ihan ihanasti, vaikka kissa onnistukin saamaan hillittömän hepuliravauskohtauksen juuri, kun oltiin käymässä nukkumaan.
Tänään aamulla heräsin about puoli tuntia ennen herätyskellon soittoa. Herätyskello oli päällä siksi, että oltiin Karkin kanssa menossa 9.30 Body Balanceen SATSiin. Itse olin varannut tuntini jo ties kuinka kauan sitten, mutta Karkki oli toissapäivänä 34. jonossa. Vielä aamullakin jonoa Karkin edessä oli 12 henkilöä, mutta onneksi lähti mukaani, sillä osallistumislippu irtosi ja päästiin treenaamaan yhdessä. Tykkään muutenkin, kun on joku, jonka kanssa voi käydä tunneilla, mutta Karkin ja Peetun kanssa se on ihan ekstra-hauskaa.
Ei kovin yllättäen Peetu oli edelleen nukkumassa, kun tultiin kotiin. Laitettiin kahvit tippumaan ja alettiin fiksata megalomaanista superaamiaista. Sitten Karkki ehdotti, että mitäs, jos katsottais pari jaksoa Vampire Diariesia aamiaisen kanssa! Tiedän, että monet ihmiset, monet järkevät kivat älykkäät ihmiset on sitä mieltä, että tv:n voi avata aamulla ihan samaan tapaan kuin aamun lehden tai radion kuunnellakseen musiikkia. Minä en ole yksi näistä ihmisistä. Niinpä tunsin olevani todella muhevasti pahispoluilla, tekeväni jotain moraalitonta ja kiellettyä, kun laskin olohuoneen pimennysverhot klo puoli kaksitoista päivällä. Katsoakseni tv-sarjaa!!
Vampire Diaries -pahistelun jälkeen tehtiin nopea ryhtiliike. Koti siivottiin hämmästyttävän puhtaaksi hämmästyttävän nopeasti. Kaikki naikkoset suorittivat suihkut & sivistäytymiset, pöytäliinat silitettiin, kissa ruokittiin ja ruuanlaittohommat saatiin vaiheeseen. Tänään meille tuli nimittäin odotettuja vieraita Suomesta. Karkin ja Peetun täti perheineen on täällä läpikulkumatkalla päämääränään Geneve-järvi ja täksi illaksi oli sovittu päivällinen täällä meillä.
Mukavahenkisen illan päätähtenä oli ehdottomasti 2,5 vuotias Joa ja 9 kk ikäinen Eemi. Mitenkään tietenkään väheksymättä Peetun tekemää kasvislasagnea (pakko saada teillekin ohje tänne vielä, sillä se raastetusta kukkakaalista tehty täyte oli kyllä niin taivaallisen hyvää!) tai mummin palstalta keväällä kerätyistä raparpereista tehtyä piirakkaa.
Pikkulapsiperheen illalliset päättyvät aikaisin. Eemi oli jo seiskan aikaan ihan loppu. Peetu läksi viettämään kaverinsa house cooling partyä (mietittiin, että mikä olisi tupareitten – eli house warming partyn vastakohta) ja Karkilla alkaa työt huomenna jo kuudelta aamulla. Minttu jäi nauttimaan hiljaisuudesta ja ihmettelemään sitä, miten vähästä se ilo ja onni kuitenkin rakentuu.
Ihmettelyn sivussa tuli lakattua kynnet Peetun uudella China Glaze -lakalla, sävy Fast Track. Vaikuttaa siltä, että tykkään kovasti. China Glaze -merkkiä en ole ennen kokeillut, mutta lakatessa tuo tuntui ihan hyvältä. Koostumus on ehkä aavistuksen ohuen tuntuista, mutta ehkä muuten kynsilakkani on niin vanhoja, että normaali tuntuu ohuelta? Sävy on mielestäni oikein kaunis “aikuiskimallus” – eli hillitty kullankiilto kaffe latten värisellä pohjalla. Onneksi lakkapullo on sieltä isommasta päästä, 14 ml luulisi riittävän hyvin, vaikka tuosta tulisi sekä Peetun että Mintun suosikkisävy.