Joskus tuntuu, että pitäisi lopettaa blogien lukeminen ihan kokonaan. Niinkuin nyt esimerkiksi.

Kohta on kevät ja tarvitsen erittäin kipeästi uudet nauhakengät (mustat, mielellään paksupohjaiset ja hiukan äijämäiset), siistit tennarit (jostain syystä valkoiset perus-Hi-top Converset ei nyt tunnu iskevän – mitä ihmettä niiden sijaan?) ja kivat slippersit (ballerinakautta odotellessa). Lisäksi kenkävarastostani puuttuu täysin kävelykorkuiset mustat sandaalit.

Kenkäosaston ostoslista on siis pitkä, mutta mitä tekee Minttu. Viaton vierailu naapuritontin blogissa johti vakavaan pakkomielteeseen. Mun on ihan pakko saada kanssa Ida Sjöstedtin timangikengät.

Olen nyt tässä pari päivää yrittänyt pysyä nahoissani ja puhua itselleni järkeä. Tiedossa ei ole ainoitakaan juhlia, jonne unelmanihanat timangikengät voisi laittaa. Anopillehan nuo voisi sopia, mutta ihan vielä ei ole näköpiirissä, että saisin alkaa käyttää tuota himoittua titteliä. Mutta kyllähän pianon päälle aina kauneutta ja iloa ympäristöönsä levittäviä esineitä sopii. Eikö?

Sivusilmällä olen rekisteröinyt Pohjanlahden itäpuolella vellovan keskustelun naimisiinmenosta ja avioliiton solmimisesta. Jotenkin automaattisesti ja asiaan sen paremmin perehtymättä olen luokitellut tuon samantyyliseksi kohkaamiseksi, mitä nyt esmes facebookissa pulpahtelee esiin aina silloin tällöin – enkä kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota. Kunnes tänään luin Irenen postauksen Ihmisoikeuksien puolesta ja asian ydin ja koko kuva valkeni minulle.

Siis oikeasti – miten VOI olla mahdollista, että nykyaikaisessa modernissa demokratiassa laki säätelee, että ööö – sä saat mennä naimisiin… ja sä, mut sä et!?

Tuntuu täysin surrealistiselta edes kirjoittaa puolustuspuheenvuoroa jollekin niin itsestäänselvälle asialle kuin avioliiton solmimiselle. Jos kaksi aikuista ihmistä haluaa solmia avioliiton keskenään se on kai heidän asiansa? Ei yhteiskunta ole puuttunut aiheeseen silloinkaan, kun se yksi entinen mäkikotka, kyläkaupan pitäjä tai glamour-tanssija halusivat naimisiin.

En ole kuullut ainoatakaan edes kaukaisesti älyllistä argumenttia, miksi samaa sukupuolta olevien ihmisten naimisiin menoa ei voisi sallia. Päinvastoin – tuntuu, että vastustajien one linerit sopisivat huomattavasti paremmin perustelemaan esimerkiksi kaikkien edellä mainittujen seiskapäivää julkkisten avioliitonsolmimisoikeuden poistamista. Mutta näinhän ei ole, koska he ovat heteroita ja siksi perustavat kristillisä arvoja kunnioittavan perheen, jossa lasten on hyvä kasvaa – vai miten se meni?

Jokainen vastustava mielipide tai asian korjaavaa päätöksentekoa lykkäävä toimenpide herättää hyisen tunteen pimeästä keskiajasta. Ja että jostain niin itsestäänselvästä kuin tasa-arvoisesta avioliittolaista ylipäätään pitää edes keskustella herättää vihansekaista ällötystä.

Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta aukeaa allekirjoitettavaksi 19.3. Minä allekirjoitan – tosin hämmentyneenä ja surullisena siitä, että tällainen selvä virhe lainsäädännössä ei ole korjaantunut läpihuutojuttuna jo aikapäiviä sitten. Toivottavasti sinäkin allekirjoitat.

Kuva facebookista kaverin seinältä (kiits Pasi!).