Month: February 2008

Muodinluojat itkevät säännöllisesti mediassa, kun halpisvalmistajat kopioivat heidän suurella luomistuskalla aikaan saamat designit samaa tahtia, kun he raukat niitä ehtivät esitellä. Ihan täysin tuntematonta ei taida kopioinnin jalo taito kuitenkaan olla myöskään arvon suunnittelijoille.

Tässä on kuva mr. Marc Jacobsin tuoreeseen mallistoon kuuluvasta huivista:

Ja tässä taas ruotsalaisen tuppukylän oman pisnesmiehen 50-luvulla disainaama matkamuistohuivi, jota myytiin merkittäviä määriä mm. kylän raitilla sijaitsevalta huoltoasemalta:Kaikenlainen yhdennäköisyys on tietenkin aivan sattumaa. Siitä huolimatta asia on saanut pikkumaiset ruotsalaiset takajaloilleen…

Kuvista kiitos: Östersunds Post

Tänään on riittänyt monenlaista hauskaa meninkiä. Fashion-ology -kirjan kirjoittaja Yuniya Kawamura piti aamulla ensimmäisen kolmesta luennostaan meille maisteriopiskelijoille aiheesta The Fashion System. Luento oli erittäin mielenkiintoinen ja Kawamura havainnollisti hyvin käytännönläheisesti vaatteiden tuotannon ja muodin tuotannon erot. Tiivistetysti voidaan sanoa, että vaatteet ovat konkreettisia ja käsinkosketeltavia ja niiden tuotantoon liittyy fyysisiä tuotannollisia elementtejä, kuten esim. ompelua. Muoti on puolestaan ei-käsinkosketeltavaa (intangible – käännös on karsea, I know…), idea tai ajatus, jonka tuotanto tapahtuu sosiaalisissa verkostoissa, jotka legitimoivat tietyn tyylin, suunnittelijan, ilmiön muodiksi.

Luennon jälkeen tuli nautittua pikainen lounas Mari-Johannan ja Veran elikkä Tukholman tytön ja sen tyttären kanssa. On kyllä ihan mieletöntä, miten vauvat kasvavat nopeasti pirteiksi pikkulapsiksi. Vastahan Vera oli vain ynisevä käärö ja nyt se istua nököttää syöttötuolissa ja nakkelee rivakasti omaisuuttaan ympäri lattiaa… 🙂

Lounaalta marssihölkkää Indiskan pressvisningiin. Tosi ihania juttuja tulossa… Indiska on tulkinnut suunnittelijayhteistyöt ihan omaan konseptiinsa sopivalla tavalla. Tästä lisää, kunhan saan taas kaikki näyttelyssä kuvatut (Peetu toimi kuvaajana!) ziljoona kuvaa järjestykseen.

Päivän asun piti sopia monenlaiseen “edustamiseen” ja olla silti mukava päällä luennolla istuskellessa.

  • kauluspaita, H&M
  • kynähame, Monki (aika kätevää muuten, että kynähame taipuu myös kunnon tuubimekoksi!)
  • sukkikset, H&M
  • kullanhohtoinen vyö, Vivienne Westwood
  • nauhakengät, Pertti Palmroth (korkeat kengät olisivat olleet ehkä paremmat, mutta en halunnut asusta liian juhlavaa ja toisaalta tiesin, että päivä tulee olemaan yhtä ravausta…)

Mitäs muuten pidätte tuosta sivuun kammatusta otsiksesta? En ole jaksanut käydä leikkuuttamassa sitä ja suorana pidettäväksi se on jo liian pitkä. Tavallaan pidän sivuotsiksesta, mutta ehkä se saa kasvoni näyttämään entistä neliskanttisemmalta…

Mintun perusfilosofiaan kuuluu, että kodin kuuluu näyttää kodilta eikä asuntoesittelyltä tai sisustuslehden mallikodilta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sisustuksen ei tarvitse olla ihan täydellisen yhteensointuvaa – elämän kerroksien pitää näkyä. Niinpä 80-luvulla ostetut piirongit saavat luvan sopeutua elämään rinnakkain tyylikkään uuden sohvan kanssa.
Vaikka olenkin sitä mieltä, että kodin tunnelma ja viihtyisyys ei muodostu siitä, että eteisen henkarit matsaavat kahvikuppeihin ja kylpypyyhkeisiin, iskee aina silloin tällöin kova himo sisustamiseen. Yleensä himo menee ohi selattuani muutaman Sköna Hemin ja tajuttuani homman toivottomuuden. Ihania kuvia on silti mukava katsella…

Makuuhuoneessa sävysävyyn sisustaminen on suhteellisen helppoa. Päiväpeitto, koristetyynyt + lakanat vain samaa sävyä ja tunnelma on heti ihan toisenlainen. Parisänky ja ihana pöytäkattaus Hemtexin showroomista, muuta Gant Home.

Pidän ihan hurjasti Lexingtonin mainosten tunnelmasta ja tyylistä! Showroomiin sisustetut nurkkaukset saivat todella kaipaamaan kesän laiskanrentoja päiviä, aurinkoa, uimista, piknikkejä….
Sian showroomissa saa kaikkein romantiikannälkäisinkin ravittua aistejansa. Pieni määrä romanttista hörsöilyä yksityiskohdissa tai esim. kattauksessa on kyllä Mintunkin mieleen.

Muistakaahan kaikki osallistua Biquitsin mahtavaan arvontaan! Palkinnot ovat kerrassaan upeat!!
Kuvat on Minttu ottanut Gant Homen, Hemtexin, Lexingtonin ja Sian Showroomeissa.

Hiukset sykerölle ja feel-good -mukavuusvaatteet päälle. Se on maanantai ny!

  • violetti jättineule/mekko, Monki
  • mustat sukkikset, H&M
  • mc-bootsit (Karkin), Skopunkten
  • mustat jättihelmet, Kookai
  • kynsissä pitkästä aikaa Essien ihana punainen Turning Heads Read.
Amerikkalainen Strawberrynet mainostaa itseään maailman suurimpana ja halvimpana kosmetiikkakauppana. Putiikin valikoima on kieltämättä aikas mahtava. Kaikki suuret kansainväliset kosmetiikkamerkit Lancomesta Estee Lauderiin ja Chaneliin on edustettuna ja lisäksi monia erikoisempia ja pienempiä merkkejä, joita muuten on hankala saada. Mm. Dr. Hauschka, josta oli juttua eilen kuuluu Strawberrynetin valikoimiin. Tsekkaa lista myynnissä olevista brandeistä tästä.

Hinnat vaikuttavat varsin edullisilta – tosin oma hintavertailuni perustuu Tukholman ja Helsingin lentokenttien tax free -hintoihin, joten hintaero ei tunnu ihan niin suurelta. Lennän nimittäin sen verran usein Tukholman ja Helsingin väliä, että kosmetiikkaostokset on ihan helppo ajoittaa näille reissuille.

Halusin nyt kuitenkin testata Strawberrynetin palvelua, toimituksen nopeutta (lupaavat paketin kotiin 4-7 päivässä) ja myös sitä, että saanko tosiaan tavarat ilman tullia niinkuin lupaavat.

Ostoskoriin päätyi:

Monessa ruotsalaisessa muotiblogissa on ihkuteltu Dermalogica ihonhoitosarjaa. Kaupassa kyseiset tuotteet ovat melko hintavia ja varsinkin monet tehohoidot ihan poskettoman kalliita. Strawberrynetissä on saatavana sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja isoja pakkauksia että ihan normaalin kokoisia puteleita. Päädyin tilaamaan Dermalogican Skin Smoothing Creamin, koska se kuullosti selostuksen perusteella iholleni sopivalta ja hinta ei räjäyttänyt kukkaroani.

L’Occitane Shea Butter Hand Cream on ollut toivelistallani jo pidemmän aikaa. Varsinkin näin talvisin käteni ovat tosi kuivat ja tarvitsen kipeästi kunnon käsirasvaa. Aikaisemmin olen käyttänyt mm. Cliniquen Stop Signs -käsivoidetta ja Doven jotain anti-age käsirasvaa. Cliniquen voiteeseen olen ollut tyytyväinen, mutta rasva saisi näin talvella olla vähän tymäkämpää. Doven voide (viininpunaisessa pakkauksessa) olisi ehkä ollut muuten ok, mutta haju on niin voimakas, että saan migreenin pelkästä ajatuksesta…

Viimeksi lentokentällä testasin L’Occitanen Shea Butter -käsivoidetta ja olin aivan myyty. Siitä lähtien olen harmitellut, että en pihiyksissäni raaskinut ostaa sitä. No, Strawberrynetissä 150 ml tuubi käsivoidetta maksaa noin 19 euroa ja tax freessä 50 ml tuubi maksoi noin 16 euroa. Eli jos tilaus tulee hyvässä järjestyksessä kotiin, säästän pitkän pennin. (Aika hienoa muuten, että ostoksia tehdessä voi säästää… ;D).

Uuden asiakkaan etuna sain vielä kaupanpäällisiksi Stilan hopeanvärisen luomivärin All Over Shimmer Eyes Loose Eye Shadow – # 11. En ole aikaisemmin testannut sen paremmin Stilaa kuin jauheena olevaa luomiväriäkään, joten tosi kiva saada kokeilla jotain uutta.

Kyllä vähän jännittää, mitenkähän toimitusten ja tullien kanssa käy…

Oletko sinä tilannut jotain Strawberrynetistä? Oletko tilannut muista amerikkalaisista verkkokaupoista? Millaisia olivat kokemuksesi?
Kuvat: Strawberrynet.com
Old stuff