Toivottavasti Korvatunturille kuuluu hyvää, etkä ole liian stressaantunut joulun lähestymisestä. Monenlaista hässäkkää teillä varmasti siellä on, niinkuin joka vuosi tähän aikaan. Ajattelin helpottaa tehtäviänne hieman ja kertoa tässä omat lahjatoivomukseni. Olen ollut erittäin kiltti koko vuoden (no okei, toukokuussa meni kyllä kerran hermo ihan totaalisesti ja viime viikolla pimahdin täysin, kun oli kiire ja väsy, mutta muuten kyllä…) ja siksi toivonkin joululahjaksi:

– Islannin reissulta hankitun Dolce&Gabbanan The One -tuoksun sarjan muita osia. Esim. suihkusaippua tai vartalovoide sopisivat ihanasti sekä somistamaan kylppärin hyllyä että juhlistamaan tärkeitä hetkiä (ja tietty tuomaan luksusta arkipäivään).

– Tarvitsisin ihan oikeasti kovasti jotain hienoa merkkilaukkua! Mikäli joulupukin varaston kaikki Burberry Prorsum niittilaukut on jo menossa joillekin Hollywood-neitosille, niin minulle kävisi oikein hyvin joku pikkuisen edullisempikin merkkilaukku, niinkuin esim. kuvan Marc by Marc Jacobsin kätevän kokoinen nahkalaukku. Miu Miu ei myöskään olisi yhtään hullumpi.

– Annos henkilökohtaista hemmottelua tuntuisi myös oikein mukavalta. Lahjakortti kasvohoitoon lämmittäisi kovasti. Mistähän se johtuu, että kasvohoidon tapaisia hemmotteluja on jotenkin erityisen vaikea suoda itselleen?

– Seuraavaan maratoniin on enää puoli vuotta! Nykyisistä Niken juoksutossuista ja minusta ei oikein ikinä tullut kavereita ja siksi toivoisinkin lahjaksi Asicsin Gel Kayano -tossuja. Asicseista ei ole ollut ikinä mitään harmia, mutta Runner’s Storen ystävällinen myyjä sanoi, että tuhoan polveni, jos jatkan asfaltilla juoksemista DS Trainereilla.

– Koko perheen puolesta toivoisin meille kaikille yhteistä, vähintään parin viikon mittaista lomaa jossain ihanassa paikassa, jossa voisi kaikessa rauhassa ladata akkuja kevättä varten. Esimerkiksi Thaimaa sopisi tarkoitukseen erinomaisesti.

Lopuksi haluaisin vielä toivottaa kaikille oikein mukavaa ja lämminhenkistä joulunodotusta ilman stressiä ja kiirettä!

Kuvat: Net-a-porter, Wikipedia, Asics, Dolce&Gabbana…

Sorry, että jouduitte odottamaan arvonnan tuloksia! Anoppi oli meillä syömässä sunnuntaipäivällistä enkä kehdannut hyökätä bloggaamaan kesken kaiken… 🙂

Mahtava Suurkiitos kaikille osallistujille!!

Ihana saada mielettömästi positiivista palautetta ja vain ihan häivähdys kritiikkiä (joo… tiedän, että jotkut jutut on vähän pitkiä enkä itsekään jaksa lukea romaaneja näytöltä… ja itsestä kirjoittaminen kolmannessa persoonassa on vähän tönttiä, mutta haluan välttää käyttämästä ilmaisuja kuten ‘meikäläinen’ tms.).

Kiitos kaunis myös juttuideoista! Lupaan postailla tulevaisuudessa enemmän omia asuja, koska ne tuntuvat kiinnostavan, samoin juttuja meikeistä ja hiuksista. Sisustusjutut eivät ole ihan ominta alaani, mutta laitan mielelläni kuvareportaaseja eri showroomeista, joissa olen vieraillut. Paikallisesta muodista en ole kirjoitellut kovin paljoa, koska tuntuu, että niin monet seuraavat ruotsalaisia muotiblogeja, mutta voisin tietty miettiä, miten saisin niihin vähän omaa näkökulmaa…

Ja sitten arvonnan tuloksiin:

Arvontalipukkeet valmistettiin huolellisesti kaikista määräikaan mennessä jätetyistä vastauksista sekä käsinkirjoitetuista ekstra-lipukkeista kaikille niille bloggareille, jotka olivat linkanneet arvontaan.
Arvontakulhona toimi Mintun rakas Kona-kannu. Lipukkeita kertyi koko kannullinen!
Arvonnan onnettarena toimi aina reipas blogi-assistentti Peetu. (Paita Gina Tricot, rikkinäiset farkut Cheap Monday, violetti kynsilakka Lumene)

… AND THE WINNER IS:
….IA!!!

Onneksi olkoon!! Ialle lähtee goodie-bag, joka sisältää Essien kynsilakan, Glitterin rintakorun ja taskupeilin!

Laitatko Ia osoitteesi meilillä osoitteeseen go4itvol2@gmail.com, niin laitan sulle paketin heti matkaan!

Rrrakastan tätä blogiani ja olen täysin koukussa Facebookiin, mutta voi ketunmarjat millaisia aikavarkaita ne ovatkaan!!

Illalla on luvassa syvällisesti (noooot) reflektoiva arvio Roberto Cavalli at H&M -mallistosta. Nyt on pakko alkaa kiitään yliopistolle kolmannen momentin intro-luennolle ja Academic English -kurssille!

Ciao Bambine!!

Kaverin vauvan nimijuhlat ja toisen kaverin tuparit, jotka yllättäen kääntyivätkin kihlajaisiksi, saivat Mintun miettimään ajan kulumista.. Vähän haikein mielin ajattelin, kuinka pitkä aika siitä on, kun muuttolastimme saapui Tukholmaan ja kuinka kaikki muuttuu koko ajan. Lopulta päätin tarttua blogosfääriä kiertäneeseen ”muistelo”-meemiin, vaikka ensin tuntuikin, että se ei ole mun juttuni.

Kymmenen vuotta sitten v. 1997

Asuimme Tampereella Olkahisissa ja viihdyimme loistavasti. Kirjoitin graduani Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselle, haaveilin valmistumisesta ja kivasta työpaikasta. Kesällä 1997 aloin treenata ensimmäistä maratoniani varten.

Viisi vuotta sitten v. 2002

Olimme asuneet jo kaksi vuotta Tukholmassa. Vaihdoin työpaikkaa ja olin iloinen, että sain vihdoin tehdä ”koulutustani vastaavia” hommia. Kävin Suomessa työn vuoksi kerran pari kuussa, mutta muuten pakonomainen reissaaminen Tampereelle alkoi vähentyä. Koti-ikävä alkoi helpottaa toisin sanoen.

Kolme vuotta sitten v. 2004

Vaihdoin taas työpaikkaa ja päädyin nykyiseen työhöni. Pidin superpitkän kesäloman, jonka aikana yritin keksiä miksi haluan isona. En keksinyt. Matkustimme Åreen laskettelemaan ja kesällä vaelsimme Alpeilla ja tapasimme ystäviä Tampereella ja Luxemburgissa.

Vuosi sitten v. 2006

Ostimme vihdoin oman kodin Tukholmasta ja vuosien väliaikaisuuden tunne hävisi. Ensin asunnon etsintä ja sitten muutto ja remontti kuluttivat aikaa, rahaa ja hermoja, mutta elokuun tupareitten jälkeen tilanne rauhoittui. Aloin opiskella muodin teoriaa Tukholman yliopistossa ja vähitellen tajusin vihdoin löytäneeni oikean polun. Vietimme pitkän ihanan loman joulun ja uuden vuoden yli Thaimaassa.

Tähän asti tänä vuonna

Aloitin blogin pitämisen ja vähän myöhemmin löysin tieni ”muotibloggareitten” ihmeelliseen maailmaan. Juoksin kolmannen maratonini (edelliset v. 1998 ja 2000), joka oli raskain kaikista juoksemistani. Kirjoitin maisterikurssin lopputyön ja samalla päätin jatkaa opintoja vielä toisen vuoden, Masters-tutkintoon asti. Sain ilokseni ja yllätyksekseni pikkuvarpaan kynnen muotimaailman oven rakoon.

Eilen

Juhlin kaverin vauvan nimijuhlia ja toisen tupaantuliaisia sekä kihlautumista. Päädyin pohtimaan toisilleen outojen ihmisten roolien muodostumista ryhmässä. Miten mielenkiintoinen, hauska ja viihdyttävä päivällispöytäkeskustelu ei koskaan voi olla one man show, sillä nautinto syntyy vuorovaikutuksesta. Ainakin Mintun.

Tänään

Olen ollut reipas ja osallistunut taloyhtiön pihatalkoisiin. Pessyt pyykkiä ja tehnyt kaikkia arkisia ja tylsiä asioita. Tarkoitus olisi kirjoittaa vielä valmiiksi yksi juttu, aloittaa essee, jonka palautuspäivä on perjantaina sekä pakata Tampereen reissua varten. (OBS! Muista tilata taksi aamuksi!!)

Huomenna

Lähden aikaisin aamulla työmatkalle Tampereelle (jesh!)! Tapaan reissun aikana onneksi kuitenkin myös sekä vanhan rakkaan ystäväni, kummityttöni ja äitini. Tarkoitus olisi ehtiä shoppailla ainakin nahkaa nahkahametta ja vyötä varten.

Ensi vuonna

Voin lisätä nimeeni MA, Fashion Studies (vähänkö hei hienoa!!). Juoksen Tukholman maratonin niin, että maalissa sekä aikani että vointini ovat erinomaiset. Löydän itselleni vihdoinkin työn, jossa viihdyn. Olen reipas ja iloinen enkä äksyile muille, kun olen ihan itse ahtanut aikatauluni liian täyteen hommia. Kirjoittelen ahkerasti Go 4 it vol. 2 –blogiin ja nautin edelleen olosta osana muotiblogosfääriä!