Niistä ajoista on jo kauan, kun työhaastatteluun tai tulevien appivanhempien luokse ei ollut sopivaa ilmestyä farkuissa. Materiaali sinänsä on hiukan arkinen, joten lievää harkintaa sopii tietty käyttää edelleen. Tosin kevään mallistoissa on paljon tummasta fakkukankaasta valmistettuja vaatteita, jotka ovat mallinsa ja olemuksensa ansiosta varsin salonkikelpoisia.
Ruotsalaisen suunnittelijan Maria Westerlindin tyylikäs farkkukankainen mekko sopii mainiosti siistimpääkin pukeutumista vaativiin tilanteisiin. Samoin Espritin 3/4-hihainen jakku toimii loistavasti esim. toimistolla. Hyviä vaihtoehtoja, mikäli perinteinen jakkupukupukeutuminen tuntuu liian jäykältä ja tylsältä!
Gantin ihastuttava tyttömäinen hamonen on napituksen ansiosta jopa hiukan sailor-henkinen. Vain raitapaita ja ballerinat puuttuvat! Ihan uudenlaista konstruktiivista farkkuhamelinjaa edustaa Noir & Blanc -merkin tyylikäs hame.
Perinteisempää farkkutyyliä edustaa Whyredin lyhyt rotsi. Ihana monivärinen käsin tehty kirjailu selässä ja mielenkiintoinen leikkaus antavat ajankohtaisen ilmeen. Me likes!!

Mikäli innostuit Christopher Kanen kevätnäytöksen pallomaisista läpyskämuodoista, voit toteuttaa halusi myös kukkarolle sopivalla tavalla. Espritin kevätmallistossa on nimittäin laukkuja, jotka tuovat elävästi mieleen Kanen muotokielen.

Valkoinen ympyräläpyskälaukku on oikeastaan tosi herkullinen. Hauskasti – ja hiukan ristiriitaisesti – leikkisän graafinen ja futuristisen hippimäinen…
Tällä kertaa ei voida puhua edes arveluttavasta “inspiroitumisesta”, sillä mallistot ovat olleet valmistuksessa suunnilleen samanaikaisesti. Esprit on sikälikin onnistunut erinomaisesti, että ympyrämuodot laukussa on huomattavasti iisimpi tapa hypätä mukaan trendiin kuin piparkakkureunoilla kuorrutetut asukokonaisuudet.

PS. Buttermilk Bisquitsillä on arvonta!

Haluaisin turkin. Haluaisin oikein tosi paljon itseasiassa. Tietenkin haluaisin, koska se on nyt kovasti muotia ja varsinkin Tukholmassa kuuluu villiintyä, jos kerran on joku villitys käynnissä. Oikeastaan on ihan sama onko se muotia vai ei, haluan turkin silti. Ehkä olen tullut siihen ikään. Ha ha.
Ihan täysin pakko sen haluamani karvajutskan ei tarvitse olla kokonainen turkki. Liivi tai ältsimakee kaulushommeli kävisivät kyllä myös. Eikä sen ihan oikeesti oikeesti tarvitse edes olla aitoa karvaa. Nailonkarva käy yhtä hyvin. Kaapissani on muitakin nailontakkeja. Vaikka kyllä aito karva on paljon pehmeämpää.

On vain yksi pikku ongelma. En tosiaankaan haluaisi ajatella, että mikään suloinen kettuvauva on päässyt hengestään kenenkään koreilunhalun takia. Tai edes vähän vähemmän suloinen joku pitkäkarvainen rotta. Mutta sitten toisaalta tiedän kyllä ihan mainiosti, että kenkäni, bolognese-kastikkeeni sekä upean pehmeä ja minulle hyvin raksu nahkatakkini ovat peräisin jostakin kosteasilmäisestä mullikasta.
Sitten on vielä se ekologinen puoli. Olisiko secondhand-turkki kuitenkin maailmankaikkeuden kiertokulun kannalta paras ratkaisu? Säästyttäisiin valmistamasta uutta, maatumattomat nailonit eivät lisääntyisi kasvattamaan roskavuoria ja lihansyöjä saisi koreilla karvoissa.

En kyllä yhtään tiedä. Ehkä vain hengitän rauhallisesti sisään ja ulos ja odotan seuraavan villityksen saapumista.

Ajatuksia herättäviä postauksia samasta aiheesta (kannattaa lukea myös kaikki kommentit!!):
Sallan Turkistrendi
Pinjan Turkisvihaaja?

Talouden alamäki kuulemma lisää aina kiinnostusta itse tehtyihin tuotteisiin, käsitöihin ja käsityöläistuotteisiin. Ehkä kotikutoisuus luo turvallisuuden tunnetta, antaa uskoa siihen, että kyllä täällä pärjätään ilman kaikenmaailman teknologioitakin. Osataan tehdä itte!

Hellyyttävät lapsuudenmuistot ja mummon valmistamat nukenvaatteet tulevat mieleen pressiviikolla näkemistäni virkatuista asuista. Aika monet valmistajat mm. Anna Holtblad ja Erica Laurell sekä Replay tarjoavat virkkuuromantiikkaa ensi kesän mallistoissaan.
Anna Holtbladin virkattu hame on tosi suloinen ja luonnonvalkoisen sekä turkoosin yhdistelmä raikas ja kesäinen. Myös Erica Laurellin neulemekon pääsävy on luonnonvalkoinen. Mekon pääntietä koristavat keltaiset ja turkoosit virkatut kukkaset. Tuollaiset saattaisivat onnistua tumpelommaltakin…
Virkattuja bikineitä näkee aina silloin tällöin. Teoriassa nämäkin Erica Laurellin versiot ovat aivan hillittömän söpöt. Käytännössä on kyllä vaikea kuvitella kovinkaan montaa yli 15 vuotiasta tyyppiä, joka voisi moisia pitää ihmisten ilmoilla.
Replayn ensi kesän virkkuuhepenet ovat tyyliltään enemmän surffi-hippi kuin pirkanmaan kotityö -henkiset. Liilan sävyisen topin auringonhaalistaman oloiset värit ja sievät virkatut kukkaset ovat mielestäni ihan täysosuma… Ei tarvittaisi lisäksi kuin risat farkkushortsit ja hiekkaa varpaiden väliin. 🙂

Retrotuulet puhaltavat sporttimuodissa. Jopa coolintrendikkäistä streetwear-tyylistä tunnettu Puma on käynyt tuulettamassa arkistojaan. Rudolf Dassler Schuhfabrik -logolla varustetut vetimet viittaavat aikaan, jonka olemassaolosta moni ei ole edes tietoinen.
Sarjassamme tarpeetonta nippelitietoa, mutta tiesitkö, että Puma oli aluksi nimeltään Ruda (Rudolf Dassler)? Tai että Rudolf aloitti urheilujalkinebisneksessä alunperin veljensä Adolf “Adi” Dasslerin kumppanina? Sovittamattomien erimielisyyksien vuoksi velipoika jatkoi yksinään Adidaksen pyörittämista ja Rudolf perusti Puman. Joka tosin pysyi pikkuriikkisenä bisneksenä siihen saakka, kunnes Rudolfin poika Armin astui yrityksen johtoon ja nosti sen kansainväliseksi menestystarinaksi.

Lisää aiheesta: How Adidas and Puma were born
Björn Borgilla on myös haettu potkua mallistoon alkuperäisen menestyksen lähteiltä, eli itse tennislegenda Björn Borgista ja 70-luvun kulta-ajasta. Omasta mielestäni klassinen tennis-estetiikka on ziljoona kertaa kauniimpaa kuin Williamsin sisarusten techno-tyyli. Kuvan punavalkoinen tennismekko on oikeasti kokouikkari. Adidaksen pusakka yhdistää retroa ja modernia. Takki on erittäin klassinen – jopa retro – malliltaan, mutta siksakkia kulkevat tunnusraidat tekevät ilmeestä mielenkiintoisen ja päivittää tyylin tähän aikaan.