Phoebe Philo on selkeästi yksi aikamme merkittävimmistä suunnittelijoista. Hän ei ehkä ole taiteellisesti yllättävin tai mitenkään erityisen kokeellinen eikä sikäli päädy helposti muotibloggareitten fanitettavien listoille. Jos kuitenkin pitäydytään käyttömuodissa, vallitsevien suurten trendien luomisessa, siinä mitä meillä oikeasti on päällämme – ei ole helppoa löytää montaakaan suunnittelijaa, joiden vaikutus olisi yhtä merkittävä. Ihan noin niinkuin esimerkiksi: Phoebe Philo oli Chloén pääsuunnittelija 2000-luvun alussa, jolloin hän lanseerasi keveän tyttömäisen tyylin baby doll -leikkauksineen ja pitsisine yksityiskohtineen, it-laukut (you remember Paddington!?) sekä suloisen farkkutyylin sievine toppeineen. Übersuositun trendin laineet loiskuvat edelleen kaiken maailman asoksilla.

Juuri päättyneillä Pariisin muotiviikoilla Phoebe Philo esitteli toisen Celinelle suunnittelemansa malliston. Vaikuttaa siltä, että muotitoimittajat kautta linjan ovat polvillaan ihastuksesta. Ja mikä ettei – ehkä trendipyörän on tarkoituskin pyörähtää askeleen aikuisempaan, pelkistetympään, kestävämpään ja sofistikoituneempaan siluettiin. Mulle ainakin sopii!

Celinen kevät 2010 oli Phoebe Philon ensimmäinen mallisto tauon jälkeen.

Puhtaita linjoja, selkeitä kokonaisuuksia, rauhoittavaa minimalismia – me likes! Myös hameenhelmat ovat pitenemään päin, mutta siihen en taida vielä olla henkisesti valmis, koska intuitiivisesti valkkasin suosikkini malliston lyhyimpien hamosten joukosta. Valkoisen, mustan, beigen ja khaki-vihreän harmonia tuntuu rauhoittavalta. Tsekkaa koko Celinen kevätmallisto täältä.

Syksyn mallisto jatkaa loogisesti hyvin samoilla linjoilla.

Värimaailma on mustempi ja housujen puntit ovat kaventuneet ja lyhentyneet – muuten vain päällysvaatteiden määrästä voi päätellä, että kysymyksessä on uusi syysmallisto. Jotenkin tykkään mielettömästi siitä ajatuksesta, että suunnittelija ei sesonki toisensa jälkeen julista uuden malliston esittelyllä vanhempaa luomustaan aikansa eläneeksi vaan uutuudet istahtavat saumattomasti yhteen edellisen kauden hankintojen kanssa. Tsekkaa koko Celinen syysmallisto täältä.

Niin… Harvoin tulee nähtyä mallistoa, jonka ihan jokaikinen vaate iskee täysillä. Niitä ei vain ja ainoastaan himoa itselleen vaan myös voisi kuvitella toimivan täydellisesti omassa elämässä. Mikäli postauksen alussa heittämäni arvio Phoebe Philon merkityksellisyydestä pitää paikkansa, ei varmasti mene kovinkaan kauaa, kun simppeleitä ja minimalistisia vetimiä aitoon Celine-henkeen roikkuu jokatoisen ketjun tangoilla.

Rodeon Daniel Björk on kirjoittanut mielenkiintoisen kolumnin aiheesta. Mitä tapahtuu pelkistetylle puhdaslinjaiselle muodille, kun se kohtaa halpisvalmistajat?

Näppärä mikrotukeni onki aamuisen puukenkäpostauksen googlen välimuistista – eli here we go again!

Kaikkien fäshion-puukenkien äiti on tietysti Chanelin SS 2010 -popot. Zäpäkkä tolppakorko, mehevä platformi ja rokut country-niitit antavat juuri sen oikean ilmeen. En viitsi edes lähteä arvailemaan, mitä moiset kaunokaiset kustantaisivat. Onneksi nilkkansa voi nyrjäyttää hippasen edullisemmillakin versioilla.

TopShopille on tulossa useampikin varsin chanelmainen tulkinta puukkareista. Remmiversio on hiukan esikuvaansa sandaalimaisempi, mutta tuollainen hiukan ilmavampi versio voisi kyllä olla miellyttävämpi etenkin lämpöisillä keleillä. Tuota kuvan mallia on saatavilla TopShopin verkkokaupastakin.

Zaran valikoimaa en ole käynyt vähään aikaan bongailemassa. Carolinen blogin mukaan tummanruskeita, oikeaoppisilla messinkisillä pallukkaniiteillä somistettuja klopoja olisi juuri nyt putiikeissa. Pitäisi kyllä käydä sovittelemassa, miltä nuo tuntuvat jalkaan, vaikka ihan vielä niitä ei pääsisikään ulkoiluttamaan.

Hiukan järkevämpi ja kansanperinteisempi vaihtoehto löytyisi Swedish Hasbeensiltä. Selkeästi ehdottomasti käveltävin valinta. Jotenkin vain järkevyys ja käytännöllisyys on niin kovin harvoin valintakriteerieni ykkösenä.

Pieni lisäys vielä aikaisempaan. Tänään kolahti postiluukusta uusin Elle. Ja mitä ihanaa sieltä löytyikään!

Yhdestä Ellen kollaasista bongasin aikas herkulliset Miu Miun puukenkäsandaalit. Ihan ilmaiset nuokaan eivät ole, mutta 350 euroa ei kuullosta ihan mahdottomalta, sillä käsittääkseni nuo Zaratkin kustantavat lähemmäs 200 euroa…

Mitä mieltä olet, onko puukengät kuuminta hottia vai jätätkö väliin?

(aika veikeästi hyppivät ja pomppivat fontit sun muut tuossa pelastetussa tekstissä… HTML-koodi on niin täynnä kaikkea ihme härpäkettä, että en tohdi alkaa sorkkia. Nyt mennään näillä, mitä on – hope you enjoy!)

Pradan ensi syksy lupaa hyvää! Eikä vain siksi, että syysnäytöksessä esitelty aikuinen, kaunis siluetti hellii rokkisoturiestetiikkaan kyllästyneitä silmiä ja sieluja – vaan myös siitä syystä, että Pradan asema muodin suunnannäyttäjänä tuntuu olevan horjumaton. Mitä Miuccia Prada on päättänyt esitellä catwalkilla, vaikuttaa vuorenvarmasti tuleviin trendeihin laajemmaltikin.

Pradan syksyn 2010 mallisto on kokonaisuudessaan nautinnollinen. Fiilikseltään se ei ehkä ole ihan niin uutta luova kuin jotkut aikaisemmat, mutta itse tykkään malliston perinteisestä pradamaisuudesta kovasti.

Ihanat naiselliset mekot, joissa katse kiinnittyy röyhelöiseen rinnukseen ja hoikkaan, tasapainoiseen uumaan, on ehkä kauneinta, mitä catwalkilla on pitkään aikaan nähty. A-linjainen hame ei ehkä ole itselleni se omin malli, mutta kieltämättä se on monille juuri se pukevin leikkaus, jonka avulla voi saada aikaiseksi illuusion vyötäröstä. Vaikka sitä ei omasta takaa niin kovasti olisikaan. Pallean paljastava kurkistusaukko mustassa mekossa näyttää sekin yllättävän käyttökelpoiselta. Varsinaisissa napapaitavirityksissä Minttua ei tulla ikinä (enää) näkemään!

Kauniisti leikatut takit ovat mielestäni Pradan syysmalliston parasta antia. Kevyesti vintage-henkiset päällysvaatteet, kaksirivisinä, kellohelmaisina, kevyesti vartaloa myötäilevinä ja suloisin pallukkanapein kiinnitettynä toimivat täydellisesti.

Kaksi ehdotonta näytöksen suosikki-lookia:

Laatikkomainen kiiltäväpintainen takki, äijämäinen karheanoloinen patenttineule ja lakattu polvimittainen heiluhame – me likes! Pradalle tyypillinen painokuosi miellyttää silmää, samoin kapea silhuetti. Ja vajaamittaiset puntit ovat ihan must.

Aika mielenkiintoista, että Prada aloitti spektaakkelimaisia kenkiä – ja etenkin mielikuvituksellisia korkoja suosivan trendin jo monta sesonkia sitten. Nyt, kun monet muut suunnittelijat kilvan koittavat keksiä mitä kummallisempia kenkävirityksiä mallistojen mausteeksi, palaa Miuccia Prada juurilleen ja esittelee kauniita, käyttökelpoisia ja naisellisia jalkineita.

60-luvun alun huikeat kissalasit ja mehiläispesäkampaukset breikkaavat varmasti jo tulevana keväänä. Voisiko joku hiustaituri väsätä ohjeet, miten tuollainen pannalla somistettu muhkea viritys toteutetaan kotikonstein? Haluaisin testata, mutta omat nutturantekotaitoni rajoittuvat siihen kuuluisaan yhdellä hiuslenksulla toteutettuun söhryhommelliin… 😀

Pradasta kun puhutaan, laukkuja ei vain voi sivuuttaa. Jotta koko postaus ei menisi ihan ylistämiseksi niin täytyy sanoa, että vaikka varsinkin tuo vasemmalla oleva käsilaukku on ihan kiva, en kuitenkaan ole aivan vakuuttunut. Olen vasta päässyt pitkähihnaisten laukkujen makuun ja jotenkin nämä lyhytsankaiset vaan eivät oikein aiheuta ilon väristyksiä. Keskimmäinen nailonlaukku näyttää ihan meikkipussilta ja nauhasta virkattu laukku on ehkä ihan hauska, mutta ehkei sitten kuitenkaan.

Pientä kummastusta herätti myös kapeat rusettinauhat vyötäröllä. Kengissä samainen rusetti on mielestäni kaunis, mutta vyötäröllä jotenkin vähän liiankin tyttömäinen ja söötti. Juhlapuvussa tuo toimii oikeastaan ihan ookoo, mutta paksun palmikkoneuleen päällä tulee liiaksi lahjapakettifiilikset.

Kaikki kuvat: style.com

Kävin viime viikolla tsekkailemassa, mitä kivaa Indiskalta on tulossa tänä keväänä ja kesänä. Varmaan joku kevään/romantiikan/uudistumisen kaipuu on iskenyt, kun ihastelin täysin poikkeuksellisesti kaikkenlaista söpöä ja kukikasta…

Turkoosi metallinen korupuu ja päivänkakkaroin koristellut juomalasit eivät juurikaan istahtaisi sisustukseeni, mutta jos olisi kesämökki tai joku ihana piilomaja, jonne pitäisi hankkia suloisia sisustustavaroita, olisivat nämä listalla ihan ykkösenä. Ehkä olisi vähän too much hankkia erityiset juomalasit parvekkeella aurinkoisina kesäpäivinä vietettyjä hetkiä varten… Vai??

Beige on yksi kevään ehdottomista “kuuminta hottia” väreistä. Voisin hyvin kuvitella kipsuttelevani Indiskan mokkanahkaisissa nilkkureissa kuivilla kesäkaduilla.

Kirppishait ovat imuroineet jo kauan gobeliinikukkaisia laukkuja 2nd hand putiikeista. Indiskalta löytyy helpotusta meille muillekin, jotka emme ikinä löydä kirpputorilta mitään kivaa…

Maksimekko teki tuloaan jo viime kesänä. Nyt vaikuttaa vähän siltä, että ilman nilkoissa viuhuvia helmoja on vaikea selvitä tulevasta sesongista. Aikaisemmin olen vähän vierastanut ajatusta, sillä tarjolla on ollut lähinnä enemmän tai vähemmän räiskyviä boho-kuoseja. Simppeli musta trikoomaksimekko voisi sen sijaan toimia. Lisää vain aurinkolasit ja lipsut!

Justiinsa taisin uhota, että kukkakuosit eivät ole mun juttu. Ei kai olisi pitänyt, sillä nyt varsinkin tuollainen pikkukukkainen Liberty-kuosi näyttää jotenkin erityisen houkuttelevalta. Indiskalta on tulossa noin ziljoona erilaista versiota aiheesta. Tummansävyinen puuvillainen mekkonen, jossa on kivasti halterneck-tyyliin solmittavat nauhat, on ehdottomasti yksi hienoimmista!

Ehkä kaikkein hauskinta muodissa ja trendien vaihtelussa on se, että säännöllisin väliajoin kaikki vanhat pukeutumissäännöt ja ehdottomat no-no -jutut päätyvät vanhentuneina romukoppaan. Tänä keväänä kultainen ohje eri denim-vaatteiden yhdistelystä on joidenkin kauhuksi ja monien riemuksi so last season. Siinä missä vielä pari sesonkia piti pitäytyä pukeutumasta kiireestä kantapäähän denimiin, voi farkkuja nyt hyvin käyttää farkkupaidan kanssa ja uskalikko heittää päälle vielä lempparirotsinsa – farkkukankaisena, kuinkas muuten.

Samassa rytäkässä tekee farkkuhame paluun trendilistojen kärkeen. Aiheesta näkee sekä pitkää että lyhyttä versiota.

Jotenkin suhtaudun ristiriitaisesti tuon vanhan suosikkivaatteeni paluuseen. Tulee ihan sellainen olo, että 90-luku soitti ja halusi hameensa takaisin… Vaikka Stella McCartneyn napitettu pidempi versio on kieltämättä jollain tavalla elegantti, se aiheuttaa epämiellyttäviä väristyksiä liian lähellä olevasta menneisyydestä. Toisaalta en kyllä tiedä onko tuo Nicky Hiltonin päällä keikkuva ripsuhelmainen muka rokkirento viritys yhtään sen parempi.

Mitä mieltä olette? Onko farkkuhameen aika tehdä paluu vai joutaako se vielä lojumaan ysärin pimeimmässä komeronnurkassa? Kumpi versio siinä tapauksessa olisi tervetulleempi – lyhyt vai pitkä?