Nyt on noin aika tarkkaan tasan kuukausi aikaa h-hetkeen eli häihin (haha, vitsi miten nokkelasti sopii h-hetki… ;D), joissa Mintulla on ilo ja kunnia olla toinen kahdesta kaasosta. Kun vielä pari kuukautta sitten suhtauduin äärimmäisen luottavaisesti siihen, että lähestyvä joulujuhlakausi tuo läjäpäin koodinmukaisia tummanpunaisia juhlamekkoja kauppoihin, alkaa tilanne tällä hetkellä olla jo pikkuisen akuutti. Ilmeisesti tämän vuoden pikkujoulut biletetään metalliväreissä, mustassa (no tietty), violetissa ja sähkönsinisessä… Erikoisempaa väriä kaipaavalle on tarjolla upeita vihreän, smaragdin ja safiirin sävyisiä mekkojalokiviä, mutta perinteinen tummanpunainen taitaa olla ihan out…

Näyttää siis siltä, että on tarpeen päätyä luovaan ongelmanratkaisuun (eli fiskarseihin) ja mitä pikemmin sen parempi!

Kaavalehtien selaaminen on inspiroivaa puuhaa, johon saa helposti upotettua leppoisan lauantai-illan ja sateenharmaan sunnuntain. Mieli täynnä ideoita kivasta talvitakista, tyylikkäästä kotiasusta, uudesta sohvanpäällisestä Peetun sohvaan ja ties vaikka mistä, haaviin tarttui onneksi pari, jos ei nyt ihan täydellistä, niin suhteellisen kelvokasta kaasomekkoehdokastakin.

Mekko nro 1
Epäsymmetrinen toiselta kyljeltä drapeerattu kotelomekko on jo aika monen vuoden takaisesta Suuri Käsityölehdestä. Tykkään mallista kovasti ja se on drapeerauksen ansiosta mielestäni edelleen erittäin ajankohtainen. Toisaalta olen ollut enemmän tai vähemmän pettynyt kaikkiin kyseisen lehden kaavoihin viimeisen muutaman vuoden aikana, joten hiukan arveluttaa… Tuossakin näyttää hiukan siltä, että mekko kinnaa kainaloista mallin päällä, mutta saattaahan se johtua vain kuvausasennostakin. Tsäänssi, että joku lukijoistani olisi kyseistä kaavaa testannut, on varmasti häviävän pieni, mutta kysynpä nyt kuitenkin: oletko tehnyt kuvan drapeeratun mekon? Mitä tykkäsit kaavasta?

Mekko nro 2
Ostin eilen uuden Burdan, vaikka onkin tosi raivostuttavaa, että tunkevat lehden kelmuihin niin, että etukäteen ei saa mitään hajua lehdessä olevista kaavoista. No ainakin tuo kuvan mekko tuntui heti jotenkin kivalta ja hyvin mahdolliselta kaasomekkovaihtoehdolta. Tykkään erityisesti yläosan laskostellusta pääntiestä. Lehdessä on mekoon myös 3/4 hihojen kaavat, joista saisi helposti väsättyä pienet hihat. Mahdolliset hihat voisivat mainiosti olla tuon kuvan karvaboleron mittaiset… Hameosa on jotenkin särmätön, mutta toisaalta liiallinen tulppaanihärpäke voisi olla totaalisesti too much.

Pari kangastakin löytyi…
Näköjään pohjattomasta kangasvarastostani löytyi pari noin ziljoona vuotta sitten hankittua ihastuttavaa silkkikangasta. Väriltään kankaat ovat yllättävästi lähestulkoon identtiset ja sävy on lämpimämpi kuin mitä kuva antaa ymmärtää. Hiukan huolettaa kyllä, että onko kankaat morsiameni mielestä tarpeeksi tummanpunaiset… Vasemmalla on perinteinen thai-silkki, jossa loimilanka on musta ja kude puhtaanpunainen, mikä antaa kauniin elävän tummanpunaisen vaikutelman. Oikeanpuolimmainen on valuvanpehmeää himmeäksi hiottua silkkisatiinia. Tuon tyyppinen melkein säämiskämäinen silkki oli hirmu muotia joskus ja siihen huumaan kangas on ilmeisesti tullut hankittua. Toisaalta tykkään ajatuksesta, että mekon materiaali olisi jotain muuta kuin juuri nyt eniten pinnalla olevat taftit, über-kiiltävät satiinit, pitsit etc.
Ajattelin, että jäykkä thai-silkki voisi olla edukseen drapeeratussa mallissa. Drapeeaukset eivät toki siinä tapauksessa laskeutuisi pehmeästi vaan muodostaisivat selkeämmin laskoksia. Toisaalta malli toisi eri sävyissä läikehtivän materiaalin parhaat puolet esiin. Hiukan kyllä arveluttaa, sillä kangasta ei ole niin paljoa, että voisin leikata mekon täysvinoon. Suoraan leikattuna malli saattaa seistä jököttää päällä liian säkkimäisenä, sillä edessä ei ole muita muotolaskoksia kuin kainaloiden alla yhdet pienet. Hmmh…
Hiekkapestystä silkistä (muistaakseni tuon tyyppistä pintakäsittelyä kutsuttiin sillä nimellä…) voisi tulla kiva kevyesti laskosteltu mekko – ainakin kankaani muistuttaa olemukseltaan hiukan lehdessä toteutettua versiota. Toisaalta lopputulos saattaa olla liian yöpukumainen.

Mitä mieltä olet löytämistäni mekkomalleista? Pitäisikö mallit toteuttaa eri kankaista (drapeerattu mekko hiekkapestystä silkistä ja/tai Burdan mekko thai-silkistä)? Tai oletko nähnyt jossain myynnissä kivoja ei-ihan-tajuttoman-kalliita tummanpunaisia juhlamekkoja???

Roimat kiitokset kaikille, jotka inspiroituivat antamaan ompeluvinkkejä kimaltelevalle pelikorttikankaalle!

Pohdin pitkään, mikä olisi mielestäni paras ehdotus… Mielikuvitukselliset ideat tyynynpäällisistä legginsseihin ovat toki erittäin toteuttamiskelpoisia, mutta tuskin päätyisivät käyttöön. Sagan ehdotus Philip Lim -tyylisestä paidasta on mielestäni kaikkein kaunein ja sopisi hyvin materiaaliin. Valitettavasti en kyennyt visualisoimaan paidan rakennetta edes perusteellisen zoomailun jälkeen. Miccin ehdotus lepakkohihaisesta venepääntie-paidasta on hyvin lähellä alkuperäistä ajatustani ja luulenpa, että lopullinen toteutus on jotain sen tyylistä risteytettynä Midinettin Asos-paita vinkillä.

Eli palkinnot avusta ja erinomaisista vinkeistä lähtevät siis Sagalle, Miccille ja Midinetille! Laitatteko yhteystiedot tulemaan osoitteeseen go4itvol2@gmail.com, niin pistän pienet kivat yllärit teille postiin!

Viime viikon kiireiden keskellä Shandi ilahdutti myöntämällä kauniin ruusun Go 4 it vol. 2 -blogille! Suurkiitokset!! You made my day!
Haluan antaa tunnustuksen eteenpäin kaikille niille blogeille, jotka sitä eivät vielä ole saaneet – olette sen ansainneet! Haluaisin antaa myös tunnustuksen kaikille lukijoilleni. Ilman teitä, tämä ei olisi lähimainkaan yhtä hauskaa!!

Vähän aikaa sitten Adelheid alkoi myydä bloginsa kirppiksellä itselleen tarpeettomaksi jääneitä kankaita. Kangashamsterin oli täysin mahdotonta vastustaa kiusausta ja niinpä tilasin itselleni hauskan ja voi niin trendikkään pelikorttikankaan!

Maksu sujui kätevästi tilille ja paketti saapui ripeästi tänne kaukomaillekin. (Suurkiitokset Adelheid!! En tainnut muistaa kuitata, että paketti saapui perille.) Kun avasin pakettia yllätykseni oli melkoinen. Sievät pikkuiset pelikortit ovatkin hopeisia ja punaisenkiiltäviä eivätkä valkoisia ja punaisia, niinkuin oletin. Hmh… Olen aivan varma, että kankaan kuvauksessa luki, miten asia on. Eräillä vain on aina niin kiire, ettei ehdi lukea selostuksia kunnolla…
Kangasta tilatessani oli ajatus, että tekisin siitä rennon college-paidan mallisen topin mustan hameen kanssa käytettäväksi. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että ihan peruspaita-versiona tuommoista kimallusjubellusta tuskin tulisi käytettyä. Tarvitsen siis apua!!
Ideoita ja helppii – pliis!! Mitä ompelisin hauskasta kimmalluskorttikankaasta?

Kangasta ei ole ihan valtavan paljon, mutta 120 cm leveä ja 110 cm pitkä pätkä riittää kyllä hameeseen, toppiin, tunikaan, trikoisiin (!!!) tai johonkin muuhun. Mutta mihin?

Parhaan idean keksijälle yllätyspalkinto! (vaikkei tänään mikään “virallinen” kilpailupäivä olekaan)

Ensinnä tärkeä tiedotus… Nyt myös Go 4 it vol. 2 löytyy Bloglovinista! Kiitokset vain anonyymille lukijalle vinkistä! Vaikuttaa ihan mainiolta palvelulta.

Ompelimon puolella on esiintynyt pientä liikettä tänään. Yksi Tampereen reissulla hamstraamistani Marimekon kankaista muokkaantui käyttökelpoiseksi syyshameeksi. Olen kaivannut kovasti tällaista laajempihelmaista esitystä kovin kapeaan hamevalikoimaani.
Tykkään ihan hillittömästi kankaan syvän violetin/munakoison sävyisestä pohjasta. Rusehtavat pallerot auttavat yhdistelemisen vaikeudessa. Ajattelin käyttää hametta tummanruskean vanhan pooloneuleeni kanssa ja ruskeat prätkäsaapaat pitäisi kaivaa kanssa esille jostain. Vaatekaapin kätköistä löytyi myös yksi hyljeksitty lila viskoosipoolo. Ehkä se pääsee nyt oikein käyttöön asti, jos voin antaa anteeksi materiaalin uskomattoman lörppöyden.

Olin laittelemassa kesäkenkiä laatikoihinsa talviunia viettämään, kun havaitsin, että suloiset Fornarina-puukenkäni matsaavat väriensä puolesta hameeseen kuin nakutettu. (salama vääristää laatukamerallani otettujen kuvien värejä…)
Juuri nyt tuntuu, että hame saattaisi siis päätyä kesäkäyttöönkin. Vaikka sen pohtiminen on kai näin lokakuussa aika turhanaikaista.

Tiedoksi kaikille edellisen postauksen lukijoille: Peetu sai työharjoittelupaikan kirjakaupasta! Jeee!!

Sain vihdoin raivattua keittiön pöydälle sen verran tilaa, että mahduin ompelemaan valmiiksi jo reilu viikko sitten leikatun tulppaanihameen. Malli on erittäin nopeatekoinen ja olen itseasiassa ihan tyytyväinen lopputulokseen!
Etupuolesta tuli aika paljon vaaleampi kuin mikä oli alunperin tarkoitus. Fiksu suunnittelisi ennenkuin antaa saksien laulaa… Ihan kivalta tuo kuitenkin näyttää. Pidän värityksen aaltoilevasta tunnelmasta ja kangas toimii hyvin tulppaanimallissa.
Hame on kaavoitukseltaa symmetrinen edestä ja takaa. Toimii tosi hyvin ja tekee toteutuksesta aika idioottivarman. Vetoketju ja nappi ovat haasteellisimmat yksityiskohdat. Pieni erikoisuus, johon en ole aikaisemmin törmännyt, on kaareva vyötärökaitale. Kaitale on edestä alaspäin kaareva ja takaa ylöspäin kaareva. En nyt tiedä näkyykö päällepäin mitään eroa, mutta kyllähän tuo jotenkin ihan perinteistä suoraa vyötärökaitaletta paremmin istuu.
Peetun pikaposeeraus uusi hame päällä. Parempia outfit-kuvia tulee varmasti vielä tällä viikolla.
Hameen kaava on Burdan ilmaiskaava netistä ja sen voi ladata itselleen täältä: Marie skirt.

PS. MouMoulla on blogiarpajaiset – sinne kaikki nyt! Hop!