Ensin maanantai-aamun virallinen säätiedotus: Täällä satoi eilen ensimmäisen kerran tänä syksynä lunta!! Tai räntää se oikeastaan oli, mutta maa oli hetken upean vitivalkoinen.
Sitten päivän kisakysymykseen. Tämän viikon maanantai-arvonnan aiheena on tatuoinnit ja kysymys kuuluu:
Mitä mieltä olet tatuoinneista?
Kaikki maanantain aikana tämän postauksen kommenttilaatikkoon vastanneet osallistuvat viikon palkinnon arvontaan, joka on:
Ihana puuvillainen isohko shaali Noa Noalta. Väri on aavistuksen vihreään taittava grafiitinharmaa Crayon.
Entiseen tapaan on mahdollisuus tuplata voittotsäänssinsä laittamalla linkin arvontaan omassa blogissaan. Koska vastausaikaa on vain yksi päivä, pitäisi linkinkin osua maanantaille. Linkistä kannattaa laittaa maininta kommentteihin, että osaan tehtailla kaksi arpalippua.
Tämän maanantain kysymys on siis:
Tatuoinnit kyllä/ei/muilla ookoo, mutta itsellä ei/jotain muuta mitä?
216 Comments
itselleni en ottaisi. harvemmin myöskään erityisemmin pidän niistä muilla, jotkut pienet voivat kyllä olla ihan kivoja.
Ihan ok silloin, kun kyseessä on suhteellisen pieni tatuointi. Itse en omista minkäänlaista, mutta voisin harkita ottavani joskus.
Kyllä kyllä kyllä. Itse voisin kuvitella hankkivani tatuoinnin joskus, melko pienen ja ehkä old school-tyyppisen 🙂
Olen sataprosenttisesti tatuointeja vastaan niiden epäkäytännöllisyyden (ei lähe kulumallakaan !) takia, mutta hyvällä maulla ja asenteella toteutettuna… pakko myöntää, että melko useinkin olen yllättänyt itseni tatskoja ihailemasta! Graafisten liekkien koristamat ranteet ja kiinalaiset kirjoitusmerkit saavat minut näkemään punaista, mutta kun näin Sienna Millerin tatuoinnit englannin Ellessä olin myyty. Pieni viaton kyyhky ja pari tähteä olkapäällä yhdistettynä sotkuiseen tukkaan oli jotain mikä oli pakko saada… Mutta taidan jättää kuitenkin toteuttamatta, en ota sitä riskiä että tahdon sirkuttajan iholtani pois tulevaisuudessa iskevien lintufobioiden takia 😀
memmaria@luukku.com
Me likes! Olen itsekin suunnitellut ottavani ensimmäisen kuvani, ehkä ensi vuonna. Pidän eniten old school-tyylisistä kuvista.
Riippuu niin tatuoinnista ja tatuoinnin kantajasta. Toisille sopii ja toisille ei missään nimessä.
Tatuointia ei ole itselläni. Kuvan aihe on mielessä kyllä, mutta oottelen asian kirkastumista – en tosiaan tahdo jotain, mitä kadun jo muutaman vuoden kuluttua.
Kaikkein karmeimpia musta ovat alaselän tribaalit, joita nuoret mimmit hankkivat urakalla pari vuotta sitten. Hyh! Muutenkaan tribaalikuviot eivät uppoa sitten ollenkaan.
Pidän ja löytyy. Aihe oli tarkoin valittu ja ihan tarpeeksi mietitty. Lähinnä jotkut ilmiöt (kaikilla sama kiinalainen merkki) aiheuttavat huvitusta mutta oma asiansahan se on. Nyt on ole ottamassa lisää, ehkä sitten kun on mahdollisuus (=rahaa).
Kyllä! Itsellä on ja jatkoa on jo suunnitteilla. Tatuoinnit on mielestäni jokaisen oma asia, ja jos ne sopii kantajalleen niin mikä ettei. Toisilla ne kyllä menee vähän yli ymmärryksen, kun on joka sentti ihosta tatuoitu.
Tatuoinnit ovat mielestäni ok. Itselläni ei sellaista ole, koska en ole löytänyt mitään niin mullistavaa tai merkityksellistä, että sen viitsisin ihooni ikuistaa.
Tuplailin jo 🙂
En oikein pidä tatuoinneista, itselleni en ottaisi varmaan missään tilanteessa. Muiden tatskat eivät minua häiritse, mitäpä ne minulle kuuluisivatkaan 🙂
Kristiina
Haluaisin itse pienen tatuoinnin selkään. Eli tatuoinnit on kivoja. 😉
Tatuoinnit ovat ok ja jokaisen oma asia.
Itselläni ei vielä ole tatuointia, mutta jossain vaiheessa ehkä. Jos vaan saisin keksittyä että mitä ja minne.
Pidän tatuoinneista muilla, jotkut suht pienet mutta kantajalleen sopivat on hienoja. Itselle.. En oikein tiedä…. Toisaalta joo, mutta jotenkin tatuointi on niin lopullinen, etten oikein uskalla sellaista ottaa. Mutta toisaalta, kerranhan täällä vain eletään ja elässä on tärkeämpiäkin asioita, kuin iho, eli miksi ei…
Ihan ok. Uskoisin vaan että kaikki eivät harkitse loppuun asti tatuointien ottamista ja katuvat myöhemmin jotain lapsellista kuvaa. Joskus tatuoinnit liittyvät huonoihin muistoihin. Itse ehkä voisin joskus pienen tatuoinnin…
Jo yläasteella mä keksin millaisen tatuoinnin haluaisin: Pikkuruisen hämähäkin. (Olen antanut sille lempinimenkin: Hermanni.) Mutta nyt 28 ikävuoteen mennessä en ole keksinyt, että mihin kohtaa kroppaa sen pistäisin! Näiden vuosien aikana on ollut trendejä, että tatuoinneille kyllä ja sitten taas ei, mutta mun mielipide on se, että jos tatuointi (näin hienosti sanottuna) täydentää omaa identiteettiä, niin siitä vaan!
Tykkäilen kyllä, riippuu totta kai kuvasta, sekä paikasta, mihin sijoittaa. Itselläni ei vielä ole, vaikka vuosikaudet hautonut ideaa, en vaan ole löytänyt täydellistä kuvaa, enkä tässä asiassa tyytyisi kompromissiin.
Tykkäisin pienestä kuvasta sellaisessa paikassa, missä se näkyisi, kun itse haluan.
Suuret kuvat näyttää naisilla jotenkin ronskeilta, varsinkaan, jos niitä ei voi piilottaa. Tuplaan. 🙂
Tykkään kyllä tatuoinneista ja olen sitä miettinyt itsellenikin monta vuotta. En vain ole löytänyt sellaista kuvaa, joka olisi kiteyttänyt sen mitä haluaisin sen kertovan. Jostain syystä tatuoinnit vain kiehtovat kovasti ja joku kummallinen innostus mulla on Miami Ink-sarjaan 🙂
En ole “fani”. Itse en ottaisi. Harvemmin ihastelen muidenkaan tatuointeja, vaikka ovatkin jokaisen (täysi-ikäisen) oma asia.
“Kill-murder-hakaristi” -linja on täydellisen nounou. Samoin kuin isot kuvat/kuviot, esim. Ville Valon kalsarikuvio -käsi.
Hippiäinen
Jokaisen oma asia, mutta itse olen ajatellut ottaa, sitten kun tiedän 100% varmasti mitä haluan. Vuosia olen miettinyt, eikä oikeaa kuvaa ole vielä tullut vastaan. Koko vartalon tatuoiminen täyteen, ei kuitenkaan ole mielestäni järkevää, eikä kaunista.
riippu kuvasta, henkilöstä jne. kyllä jollekin rock-tähdelle sopii täysin tatuoidut käsivarret. muuten en välitä kovin isoista ja näyttävistä/näkyvistä kuvista. itsellä on pieni tatuointi ollut yläselässä jo yli 10 vuotta. en sitä enää muistakaan kun en itse näe. nyt en enää varmaan ottaisi mutta eipä tuo nyt niin haittaakaan.
En ottaisi itselle. Joillekin sopii hyvin, mutta mites sitten vanhana ja kurttuisena…?
Eipä minulla mitään tatuointeja vastaan ole. Jos ne on hyvin tehtyjä ja kantajalleen sopivia, mikäs siinä. Seuraan mielelläni Miami Inkiä telkkarista ja ihastelen hienoja kuvia 🙂
…Mutta sitten päästään siihen, että vaikka tatuoinnit ovat muilla hienoja, itse en ottaisi. En vaan uskaltaisi, sillä olen melko impulsiivista ja helposti kyllästyvää sorttia. Mutta toisaalta, never say never…
Itselle en ottaisi, mutta muilla ovat ok silloin, jos ovat pieniä, jollain tapaa mietittyjä ja persoonaan sopivia. Parhaiten niin, että kuvan saa halutessaan piilotettua vaatteilla, jos siihen tulee tarvetta.
Nuorempana halusin kovasti tatuoinnin, mutta sittemmin olen ollut tyytyväinen, ettei tullut otettua. Olis voinut mummona harmittaa, kun pakarassa lukee “Nirvana rules”, heh.
Tatuoinnit on siitä huonoja, että ne on ikuisia. En voi millään tietää, mistä tykkään viidentoista vuoden päästä, joten parempi jättää tatuoinnit muille. En karsasta tatskoja ylipäätään muilla ihmisillä, kunhan ei ole yltä päältä musteessa…
Pienehköt (ei siis koko käsivartta tai selkää peittävät) ja kantajalleen oikeasti jotain symbolisoivat tatuoinnit ovat ihan jees. Muilta apinointi ja trendien perässä jonkun tietyn tyyppisen tatuoinnin hankkiminen on mielestäni taas jokseenkin typerää.
Minulla oli muutama vuosi takaperin suunnitteilla hankkia eräs ihan parin sentin kokoinen tatuointi, mutta koska en saanut päätettyä mihin sen haluaisin, jätin ottamatta.
Itse en ottaisi, mutta ei haittaa jos muilla on.
En kannata, nuoremmalla iällä otetut mahdollisesti kaduttavat myöhemmin.
Tatuoinnit ovat hienoja, kunhan kuva ja paikka ovat tarkkaan harkittuja. Tatuoinnin pitää siis yksinkertaisesti sopia “kantajalleen”. Somiste se on siinä, missä korutkin.
Itse en tatuointia luultavasti ota koskaan, pelkään että se sattuis aivan kamalasti! 🙂
Mä myönnän rakastavani tatuointeja! Mutta vain kohtuudella (en siis ikinä ottais koko käsivartta saati vartaloa täyteen). Mulla on 2, sudenkorento oikeen lapaluun päällä ja sormus vasemmas nimettömäs (ja olen edelleen sen miehen kans naimisis! =D).
Tuplaan!
Mulla on vissiin joku neljänkympin kriisi, kun pieni kaunis tatuointi niskassa juuri paidankauluksen alapuolella on aikanut houkuttaa…! Eli ok pienet ja suht. huomaamattomat, tapetit käsivarsissa tai muualla taas totaalinen no-no.
Mun mielestä tatuoinnit on ok, ja esittelin omaani blogissanikin. Joskus kuitenkin törmää niin järkyttäviin tatuointeihin, että käy sääliksi sen ottajaa. Esim. toissa kesänä rannan kojussa ollut nuori myyjätyttö oli tatuoinut rintaansa pinkin Playboy-bunnyn… Ei ihan sellainen mitä itse haluaisin katsella 80v mummona..
Kuvat on jees, tykkään.
Neulakammo on pidätellyt mua ottamasta omia, mutta joudun todnäk puremaan pian hammasta yhteen ja käydä ottamassa ekan – ja jotenkin tuntuu ettei jää viimeiseksi.
Tatuoinnit kyllä/ei/muilla ookoo, mutta itsellä ei/jotain muuta mitä?
-Sellaiset,joilla on jokin todellinen merkitys haltijalleen, on ok. Itsellä en osaisi kuvitella, mutta tykkään yleensä aika pienehköistä. Kuvan onistuneisus, värit ja tatuoinnin sopivuus kantajilleen ratkaisevat visuaalisen miellyttävyyden.
e-mailini:
maarianhamina(at)jippii.fi
Joillakin tatuoinnit näyttävät hyviltä ja täydentävät tyyliä & persoonaa. Itse en kuitenkaan tatuointia ottaisi, sillä en usko olevan kuvaa, jonka pysyvästi haluaisin vartalooni.
Tatuoinnit ja lävistykset (hienot sellaiset, jätetään ne “Toyota otsaan, kiitos!” pois laskuista, ne ovat hirveitä) ovat hienoja ja tuovat omalta osaltaan esiin kantajansa persoonaa tai historiaa. Itselleni en pysty kuvittelemaan tatuointia, ei vain istu minulle.
Yleisellä tasolla jokaisen aivan oma asia. Jokainen vastaa omasta nahastaan. Yhdentekevät ruusut ja tribaalit ovat mielestäni mauttomia, mutta nämä ovat toki makuasioita.
Itselläni on ollut 10 vuotta selässä itse suunnittelemani kuvio. Tämän talven aikana olen suunnitellut ottavani toisen kuvan paljon näkyvämpään paikkaan, nyt kun tiedän, ettei esim ammatissani tästä ole mitään haittaa.
Suunnitelmissa on oma kuva ja pidän tatuoinneista tosi paljon, myös isoista ja näkyvistä. Ei hirvitä vaikka kuva onkin ihossa lopun elämää, se kertoo eletystä elämästä ja eipä sitä vanhana ja kurttuisena muutenkaan mikään silmänilo taida olla 🙂
itselleni en ottaisi, mutta monelle sopii oikein nätisti. muistan himoinneeni muutama vuosi sitten alaselkään isoa tribaalia, onneksi ei tullut hankittua.!
Tykkään kovasti ja itseltäkin löytyy yksi kuva. Lisääkin voisin ottaa. En tajua oikein joidenkin ajatusmaailmaa: mitäs sitten jos sitä 80 v. mummona katuu ja se näyttää rumalta ryppyisellä iholla jne. Mitä ihmeen väliä jollain tatskalla enää siinä vaiheessa on. 😀
Ihon kuvittaminen on minusta ihan ookoo jos itse niin haluaa. Omaan tyyliin sopivat tatuoinnit voivat olla jopa pukevia. Itsellä ei ole enkä varmaan koskaan keksi sellaista kuvaa johon en kyllästyisi myöhemmin…
Jos ottaisin tatuoinnin, ottaisin ehdottomasti taidokkaasti tehdyn koko selän kokoisen (ei siis koko selkää peittävän, vaan koko selkään ulottuvan). Mieluusti värejä vain tehosteina, muuten häivytetyn mustavalkoinen. Aihe ja rahat siis puuttuu vaan. 🙂 Mun mielestä tatuoinnin kuuluu olla taidetta paikassa, jonka ihan vaan käytännöllisyyden vuoksi saa myös peitettyä.
Joillekkin tatuoinnit sopii paremmin kuin hyvin, mutta itselleni en ottaisi mitään. En ensinnäkään osaisi päättää millaisen ottaisin ja sitten kyllästyisin siihen heti.
Ärsyttää sellainen että tyypit ottaa tatuoinnin heti 18 täytettyään vaan sen takia että voi ottaa! Yleensä ne tatskat on just jotain rumia sydämii, tähtiä, tribaaleita tms…
Pidän tatuoinneista, mutta en taida kuitenkaan itse ottaa. Tosin en voi olla varma, olen jo monta vuotta suunnitellut tatuointia, mutta nyt olen tullut toisiin ajatuksiin, saa nähdä. Joku old school- tyylinen olisi kiva. Toisaalta tekisi mieli ottaa joku pieni, jonka saisi sitten kätevästi piiloon, mutta toisaalta olisi hauska oikein repäistä ja ottaa todella iso tatuointi. Mieheni on luvannut maksaa tatuointini, joten oma kukkaroni ei edes keventyisi;) Hänellä on itseasiassa iso osa ylävärtalosta tatuointien peitossa, joten parempi minun on niistä tykätäkin!:D
Tykkään tatuoinneista, mutta riittävässä määrin. En tykkää, kun pitää koko kroppa värittää! Yhtenä päivänä tässä nähtiin yhdellä miehellä tatuoituna “maksalatikko” käsivarteen. Fontti ei ollut hieno, ja kirjoitusvirhekkin vielä, en tiedä oliko se tahallaan, mutta sellaista en haluisi käteeni! Poikaystäväni on juuri ottamassa tatuointia ja pyysi minua suunnittelemaan sen hänelle. Siitä tulikin pienoinen projekti, jonka aikana meinasin menettää hermoni, mutta tekisin sen uudestaankin, se oli kivaa! 🙂
Ilmoitan arvonasta blogissani! 🙂
Riippuu tapauksesta. 🙂 Itselläni on yksi ja otan mahdollisesti lisääkin. Tribaalikuviot on rumia, isoista old school -tyyppisistä tykkään kovasti.
Minä tykkään ehkä lähde kauhistelemaan edes perusmassatribaaleja, vaikka itse en sellaista ottaisi, vaan kuvalla pitää olla merkitys.
Mulla on vain pieni symboli yläselässä (aika lähelle samassa paikassa ja samankokoinen kuin Mintun kissatatska 🙂 mutta etsinnässä on ollut jo pidempään sekä tarpeeksi merkityksellinen kuva että sille paikka. Haluaisin kuvan näkyvämmälle paikalle kuin tuo nykyinen, mutta vielä toistaiseksi taidan turvautua helposti piilotettavaan sijaintiin.
En pidä. Vaikka joskus olen nähnyt joillakuilla hienojakin.
Tykkään ! Olen haaveillut tatuoinnista nyt ainakin sellaiset 7 vuotta ja sopiva paikka kuvallekin on ollut mielessä jo pidemmän aikaa. Nyt on kuitenkin vielä muutama vaihtoehto mielessä minkälaisen tatuoinnin haluaisin. Voi mennä vielä se muutama vuosi lisää kunnes saan mieluisen kuvan päätettyä, mutta tässä asiassa en ajatellut hätäillä.
Ihailen ihmisiä, joilla on rohkeutta ottaa omanlaisensa persoonallinen tatuointi.
Kaunein tatuointi, jonka olen nähnyt ja millaisesta itse myös unelmoin, on tutun tutullani ranteen sisäpuolella intiaksi hänen nimensä kirjoitettuna.
Hieman epäilyttää kuitenkin, sillä tatuointi on ja pysyy, mutta jos joskus keksin mielettömän idean niin ranteeseen se tulee.
Tuplaan voittomahdollisuuteni blogissani myöhemmin tänään.
P.s. ihana huivi..haluaisin niin omakseni 🙂
Itse kyllä tykkään! Jos tatuointi on tarkasti mietitty sopimaan omaan persoonaan ja se ei ole mikään tusina-tribaali, on se mielestäni vaikuttava osa ihmisen ulosantia. Minulla on malli mietittynä, mutta vielä puuttuu ylimääräistä pääomaa ja hippusen sitä rohkeutta.
Tatuoinnit muilla on ihan kivoja ja jotkut jopa todella upeita, mutta itselleni en tatuointia halua.
Täällä suunnalla ollaan vahvasti tatuointien puolella! 🙂
Itse hankin ensimmäisen tatuointini 7 vuotta sitten ja sen jälkeen minua on vaivannut lähes jatkuva ja vaarallisen voimakas tatuointikuume, jonka seurauksena nyt sitten säästän rahaa päästäkseni piirrettäväksi ensi vuonna. 🙂
Tatuointi on haaveissa, osaisi vain päättää minkä villeistä suunnitelmistaan toteuttaisi 😀
Olen lukenut fanaattisesti pari vuotta tatska-aiheisia blogeja ja foorumeja, ja vastoin sitä käsitystä, mikä monella tuntuu olevan, kovin moni ei näytä tatskojaan katuvan. Siis toki varmasti niitäkin on, kyllähän ihmiset tatskojaan poistattaakin, mutta sellainen fiilis on jäänyt, että tatskoihin suhtaudutaan sillä tavalla, että ne kertovat aina jotain sen hetkisestä elämästä jolloin ne on otettu, niitä kannetaan kuin muistoa tai tarinaa, tai syntymämerkkiä. Ne mielletään osaksi itseä ja omaa identiteettiä, vaikka kuvan aihe ei enää olisikaan nykyhetkessä ajankohtainen. Parhaimmillaan tatuointi on muistutus jostakin, vaikkapa saadusta elämänopetuksesta tai juuria myöten ihmiseen vaikuttaneesta tapahtumasta elämässä.
Itse olen taipuvainen tällä hetkellä tekstiin “Don’t panic”. Se olisi paitsi tribuutti vuosia kestäneelle scifi-rakkaudelle ja älykkäälle kirjailijalle, mutta myös konkreettinen neuvo tällaiselle paniikkihäiröiselle solmupäälle. Tekstiä voisi pahan paikan tullen sitten tuijotella vaikkapa omasta ranteesta. Jos voimamantroista on jotain iloa, niin mikäpä sen voimallisempi mantra kuin tatuoitu sellainen 😉
Tsäänssit tuplataan heti, kunhan saadaan tässä iltapäivällä postaus ulos!
Itsestäni tatuoinnit ovat ihan ookoo, jotkut jopa todella kadehdittavia. Itse en tosin pidä sellaisesta esim. että risti selässä, haikara kädessä ja perhonen jalassa ja muutenki paljon tatuointeja missä sattuu eikä ne liity toisiinsa mitenkään. Mutta esim. siskollani on tribaali kuvio alaselässä ja se on hieno.
Mä tykkään kaikista pienistä tatuoinneista ja mun mielestä tatuoinnillla pitää ehdottomasti olla jokin merkitys. Joillekkin ihmisille jopa sopii sellaiset isot tatuoinnit, mutta itselle en missään nimessä ottaisi mitään tosi isoa. Aion kyllä joskus ottaa nilkkaan tai ranteeseen tai johonkin tälläiseen paikkaan jonkin pienen ja merkityksellisen tatskan. 🙂
Ja tässä postauksessa linkitän:
http://stylecandygoodie.blogspot
.com/2008/11/sleepy-sleeperson.html
Täällä myös satoi viime yönä ensilumi!!!Täytyisi pistää pvmäärä muistiin,niin pystyy taas ensi vuonna vertailla:)Mielestäni tatuoinnit ovat kohtuullisen jees,kunhan ne ovat oikeassa suhteessa kantajan persoonallisuuteen.Esim.minulle koko selän peittävä punavihreä lohikäärme olisi hiukkasen liikaa:DYleistäen voisin sanoa,etten hirvittävän isoista kyllä tykkää…Toki joillekin sopii.Itse ottaisin maksimissaan 2x1cm-kokoisen,jos sitäkään.
jotkut tatskat voi olla tosi hienoja, ja joillekin sopii tosi hyvin. Itse oon harkinnut, mutta en varmaa koskaan ihan tosissaan:) Ottaisin jonkun aika pienen ja jonnekkin huomaamattomaan paikkaan esim nilkka tai selkä.
Mielestäni jos kuva on tarkoituksenmukaisessa paikassa niin se saattaa olla hyvinkin hieno “ahaa”-juttu. Sellaisia ovat mm. Nichole Richien pienet siivet lapaluiden välissä sekä laulaja-Even kissantasut rinnoilla 🙂
Itselleni on kylläkään ottaisi kumpiakaan kuvia vaikka kyseisillä neidoilla hienoja ovatkin.
Kyllä ne ok ovat muilla, kunhan ovat tyylillä ja ei liikaa.
Itselleni meinasin ottaa joskus perhosen nilkkaan, mutta jänistin.
En voi vannoa, ettei koskaan, mutta aika epätodennäköistä se tällä hetkellä tuntuu.
Sopii joilleki, mutta ei kuitenkaan mitään isoa. En ite ottais…
Aikaisemmin ehdoton ei, mutta silloin ainoat tietämäni vaihtoehdot olivat mauttomat perhoset, kiinalaiset merkit ja tribaalikuviot lapaluun kohdalla tai alaselässä. Nyt olen havahtunut, että onhan niitä vaihtoehtoja miljoonia erilaisia, niin paikan kuin kuvionkin suhteen!
Tällä hetkellä haaveilen tatuoinnista joko nilkan seudulle tai johonkin kohtaa käsivartta(ei olkapäähän!!). Ensin pitäisi keksiä mikä olisi itselleen sellainen tärkeä kuva, jota jaksaisi katsella lopun ikäänsä. Eli siis joo, minussa on herännyt pieni tatuointi-friikki 😀
Jotkut tatskat ovat tosi hienoja ja sopivat kantajalleen, mutta omaa tyyliäni ne eivät edusta. Tärkeintä on, tässäkin asiassa, että pysyy uskollisena omalle tyylilleen!
ennen ajattelin etten ikimaailmassa ottaisi tatuointia, mutta nyt ajatus on ruvennut houkuttamaan.. sen pitäisi olla kuitenkin aika pieni ja että sen saisi piilotettua.
Itselläni ei ole tatuointia, mutta olen kyllä harkinnut ottamista. Ehkäpä joku pieni ja söpö kivassa kohdassa voisi sopia 🙂 Joillekin sopii isotkin tatuoinnit hienosti, mutta se vaatii kyllä oikeanlaisen meiningin ja asenteen. Liekkikuviot ja kiinalaiset merkit, samoin kuin kaikenmaailman skorpionit ja pantterit on kyllä tosi nähtyjä.
Tatuoinnit on mun mielestä jees kunhan niitä osataan kantaa arvokkaasti. Pienikokoiset tatuoinnit on mun mielestä parhaita ihan vaan sen takia ettei niitä tarvitse pitää näkyvillä koko ajan koska ne saa peitettyä.
Itse kyllästyisin tatuointiini suht nopeasti joten ei ole vielä tullut hankittua. Muutenkin oman kehon merkkaaminen tatuoinnein ja lävistyksin ei mun mielestä oo kauheen hohdokasta.
Tatuoinnin kyllä hankkisin jos sille olisi merkitys mutta pitäisi miettiä kauan ennen kuin sen hankkisin.
mulla on 1 tatska ja haluisin toisen. eli tatskat on kivoja, mut en tykkää liian isoista ja esim. pääkalloista. eli pienet ja yksinkertaiset on kauneimpia.
Tatuoinnit on ok, mutta itse en ottaisi. En usko, että mitään kuvaa viittisin loppuelämääni katsella. Oikean lainen tatuointi oikealla ihmisellä voi olla kuitenkin kahdehdittavan hieno.
useimmiten ok, joillekin sopii todella hyvin 🙂 tosin mielestäni tatuinti tulisi aina ottaa vain sellaiseen paikkaan, jonka voi halutessaan myös peittää. itsekin olen jo kauan miettinyt tatuointia, mutta idea hautukoon vielä jonkin aikaa! :>
Tykkään kovastikki tatuoinneista, mutta sillä ehdolla että kuvalla on tarina, eikä se ole otettu vaan ja ainoastaan sen takia että tatuoinnit on pinnalla. Kaiken maailma tribaalit ja kiinalaiset merkit on miusta vähän turhia, koska niitä on jokatoisella vastaantulijalla ja pahimmillaan oon kuullu että kiinalaisia merkkejä on riivittu ruokalistoista ja kirjotettu alle vaan joku merkitys (rakkaus, rauha tms). Ite oon ollu ottamassa tatuointia jo muutaman kerran, mutta se on kaatunu kätäkuun pelkoon tai rahan puutteeseen (lähinnä sen tuhlaamiseen vaatteisiin:DD). En epäile hetkeäkään etteikö miun kuva ois “kestävä” vanhuksenaki ja paikkaki on sellanen ettei sitä ainakaan ite tarvi päivittäin katella. Kun on jo neljä vuotta tienny minkä kuvan ja mihin sen haluaa, niin käyn sen kyllä vielä jonain päivänä hakkauttamassa^^
En itse kuulu tatuointien ystäviin koska niistä ei pääse eroon ilman rankkoja toimenpiteitä.
Monilla näkee kauniita tatuointeja mutta näyttääkö ne edelleen kauniilta kun on 60v ja iho veltostuu + tastkan värit kulahtaa…??
Eli: no way mulle mutta jos muut tykkää niin siitä vaan 🙂
Ines
jonkun pienehkön, sievän tatuoinnin voisin ottaa joskus. muutenkaan mulla ei ole mitään tatuointeja vastaan. tietysti on myös ihmisiä joille tatuointi ei sovi, tai se on jollaintapaa ristiriidassa ihmisen kanssa. jos joku nyt tajusi mitä yritän selittää, propsit sille.
En ottaisi itse, enkä juurikaa pidä muidenkaan tatuoinniesta, elleivät ole erityisen tyylikkäitä ja melko pieniä. Tribaalihässäkät nostavat minulla hieman karvat pytyyn, samoin suuria vartaloalueita peittävät jutut. Esim. eräällä neitosella näkemäni koko dekolteen peittävä tribaalikuviointi, jonka keskellä oli puainen sydän, jossa jonku nimikerjaimet. Kyseessä oli siis todella iso, tumma ja näkyvä tatska, ja vielä kun se oli nimikoitu epäilemättä jonkun mun, eikä omilla, nmikirjaimilla, niin pelkäämpä pahoin että tuota tatuointia tullaan vielä katumaan. (mimmin oli about 20v.) Auh.
Minulla on olkapäässä kolme pientä koirantassua. Malli on oman koirani ja kuvat pienennettiin. Ne on bodytattoo tatskat ja häviää, jos uutta väirä ei laiteta. Ne on muistona, kun vaha koirani kuolee.
Kauniit ja kantajalleen sopivat tatuoinnit ovat enemmän kuin ok, mutta valitettavasti suorastaan rumia ja mauttomia näkee todella usein. Voisin harkita tatuoinnin ottamista, mikäli joskus törmään johonkin itselleni merkitykselliseen tai muuten vastustamattomaan kuvaan/aiheeseen.
En ole mikään kova fani mutta never say never.
Minulla on olkapäässä pienennetyt kuvat koirani tassuista. Otin tassusta mallin ja se on muistona, kun vanah koirani joskus kuolee. Nää on bodytattoot ja häipyy aikanaan, jos uutta väriä ei laiteta.
Dodo
Tatuointi on, ja toisen voisin hyvinkin ottaa.. kuten yhdestä blogipostauksestani näkeekin, se on jo suunniteltu ja mielessä 😉
Eli pidän niistä kyllä, tosin olen tietenkin sitä mieltä, että naisilla pienet ja miehet voivat sitten laittaa niitä suurempia jos haluaa. Hauiksen kohta on myös omasta mielestäni aika miehekäs paikka, en naisena ottaisi siihen.
Tykkään eniten ihan mustista, värillistä en laittaisi itse, jollekin muulle voi sopia. Riippuu tatuoinnin aiheesta tietenkin 🙂
Käytän itse ja suosittelen!
Minulla siis on vasemman rinnan yläpuolella pieni kissatatuointi; kävin vuosien haaveilun jälkeen sen ottamassa heti kun laillisesti pystyin. Jossain vaiheessa pitää varmaan käydä sitä vähän korjauttamassa, alkaa aika tehdä tehtävänsä. 12 vuotta on kuvalla ikää.
Nyt jos pitäisi tatuointia uudelleen harkita, ottaisin sen ehkä vähän vähemmän näkyvään paikkaan – nykyisellään se hankaloittaa pukeutumista, kun monet kaula-aukot peittävät kuvan puoliksi. Kissa on vieläpä niin päin, että kaula-aukosta ei suinkaan pilkistä sen _etu_pää..
Mutta muuten olen edelleen tyytyväinen tatskaani, ja toisenkin voisin ottaa.
Itse en ottaisi ihan jo oman kipukynnyksen takia. Muilla tosi jees, etenkin sellasilla henkilöillä joiden tyyliin/persoonallisuuteen se sopii.
Nuorena otettuja räikeitä ja rohkeita tatuointeja en ymmärrä. Pitäisi ajatella sijainti ja kuva niin tarkkaan ja hyvin että siitä ei muodostu jossain vaiheessa elämää mauton.
Pidän kyllä tatuoinneista, useimmat niistä ovat kauniita mutta eniten pidän tarinoista niiden takana. Joku takapuolen päälle lätkäisty tribaali ei siis ole ehkä minun käsitykseni mukaan kovin suurta tatuointitaidetta.
Itselläni ei ole tatuointia, mutta sellaisen ottaminen on ollut suunnitelmissa pitkään… Sitten tulee kuitenkin miettineeksi, että jos olen tähän asti itse pärjännyt ilman sitä, tarvitsenko sitä vieläkään?
Tykkään ihan mielettömästi tatuoinneista ! Voisin toki ottaa pari itsekkin, jos vain luvat heltiäisivät… Mutta siis pidän ja yleensä kaikille sopii tatuoinnit ! :))
Tatuoinnit on ihan jees, riippuu kuviosta ja siitä missä paikassa tatska on.. Itse kadun sitä, että otin tatuoinnin 7 vuotta sitten. Onneks se on kuitenkin alaselässä, eikä näkyvässä paikassa. Aion poistaa tatuointini, kun minulla on siihen ylimääräistä rahaa.
-Pupsik-
Pidän tatuoinneista, miehelläni on kaksi suht isoa näkyvällä paikalla ja oi että ne ovat seksikkäät 😉
Ehkä joskus itsellekin hankin jonkinlaisen kuvan.
itse pidän tatuoinneista ja siksi ehkä tuntuukin kummalliselta, miten joku muka ei pitäisi. rumia tatuointeja toki on, mutta nekin pystyy peittämään. nykyisin kieltämättä kanji- ja liekkitatskat näyttävät aika laimeilta ja helposti assosioituvat sellaiseen loimaajuntti-meininkiin. kuvaa ottaessa täytyy siis olla ilmeisen tarkkana, että todella haluaa juuri sen tietyn kuvan eikä lähde ajattelemattomasti mukaan trendijuttuihin. olenkin miettinyt miltä nykyisin trendikkäät old school-jutut näyttävät muutamien vuosien kuluttua. varsinkin, kun tiettyihin alakulttuureihin itsensä lukevat ottavat esim. chestpiecejä jo kovin nuorina.
itselläni on yksi pieni tatuointi jonka olen ottanut yli kymmenen vuotta sitten 16-vuotiaana. olen ottamassa nyt toista tatuointia ja mietin tehtäisiinkö nykyisestä kuvastani osa uutta tatuointiani. oikeasti vaikea päättää, koska nykyinen tatuointini symboloi itselleni tärkeitä juttuja liittyen identiteettiini. (haahaa, kuulostaapa monimutkaiselta…)
Itse ottaisin vain tatuoinnin jolla on merkitys. Monella ystävälläni on juuri sellaisia, kaikki joko itse piirrettyjä ja kaverin tekemiä.
Musta tatuoinnit on ihan kivoja, se vain että sen joutuu pitämään sitten koko loppu elämänsä vaikka siitä ei pitäisikään… Toisaalta joku pieni voisi olla ihan kiva, mutta en keksi mitään sellaista mitä jaksaisin katsella koko loppu elämäni 🙂
suunnittelen aina tatuoinnin ottoa, mutta en kestä neuloja kovin hyvin, joten se on vielä jäänyt. tatuoinnit voivat kyllä olla tosi hienoja, riippuu kuvasta, paikasta ja toteutuksesta.
muut tehköön mitä lystäävät, pakko silti myöntää että joskus tulen miettineeksi jonkin “trenditatuoinnin” (kuten vaikkapa timantin kuvat nyt tai tribaalit viisi vuotta sitten) nähdessäni että mitähän tuo ihminen on oikein ajatellut… väistämättä kun tulee mieleen että miten typerältä ko. tatska näyttää parinkymmenen vuoden kuluttua. sellaiset tatuoinnit, joilla on jokin muukin merkitys kuin ihon koristelu, ovat ihan jees, mutta ei niissäkään mikä tahansa. lähes poikkeuksetta tatuoinnit näyttävät iholla rumilta, jotkin tosi tosi pienet voivat ollä nättejä.
itse siis en ihan helposti ottaisi, mutta jos ottaisin niin se olisi pieni ja merkityksellinen, ei pelkkä koriste.
Jotkut tatuoinnit ovat oikein hienoja ja kantajilleen sopivia, toiset puolestaan eivät. Ei koskaan saa sanoa ei koskaan -sanonta taitaa päteä kuitenkin myös minuun, sillä siinä missä en voinut pari vuotta sitten harkitakaan kuvien hakkauttamista ihooni, on ajatus moisesta alkanut nyt tuntua hyvinkin kiehtovalta. Eli vastaukseni tatuointikysymykseen lienee ehdoton “ehkä” 🙂
Riippuu tatuoinnista, sen tyylistä tai kuinka hyvin se on tehty. Pointtihan on siinä että se on uniikki ja yleensä liittyy sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Olen halunnut jo vuosia ottaa itselleni tatuoinnin ja nyt olisi ollut tarkoitus vihdoinkin ottaa, mutta tili näyttää nollaa, joten ei kai sitten oteta. :/
Mutta joskus kyllä varmasti.
Itelleni en ehkä tatuointia ottais, muttei mulla mitään niitä vastaankaan oo. Hienoimpia on mun mielestä yksinkertaiset ja ennen kaikkea yksiväriset (=mustat) tatuoinnit, joilla on jotain merkitystä kantajalleen.
Tai no, itelleni voisin ottaa jonku hymynaaman vaikka pottuvarpaan kärkeen tai korvan taakse, mistä se ei näkyis kuin näyttämällä 🙂
itselleni en tatskaa ottaisi, mutta välillä näkee ihan hienojakin. Viikonlopun Miamin tatuointitarinoissa oli ihan loistava tapaus, noin satavuotias ryppyinen mummeli otti A-kirjaimen olkapäähän hurrikaanien takia. Rouva oli sitä mieltä että Jos tuuli vie mummun mukanaan niin pitää olla jokin varma tunnistuskeino!
Tykkään tatuoinneista tosi paljon ja ajattelinkin tässä lähiaikoina ottaa ensimmäiseni ja joskus vielä lisää.. Minusta on ihanaa katsella hyvin tehtyjä ja kauniita tatuointeja muilla ihmisillä ja haaveilla, millainen omastani sitten voisi tulla.
Kyllä ne ihan kivoja, jos itselleni haluaisin niin ottaisin ehdottomasti ranteen tuonne sisäpintaan 🙂
tuplaan, linkitän illemmalla, kun postailen 🙂
Paha kysymys… Tatuoinnit voivat olla kaunis lisä, kunhan niitä ei vedetä överiksi – kymmenkunta kirkuvaa tatuointia tuovat mieleen pahanlaatuisen palkkamurhaajan tai ainakin jotain vastaavaa.
Itse en pitkään aikaan ajatellut haluavani ikimaailmassa tatuointia, mutta kun joku aika sitten esimerkiksi näin ystäväni isosiskon uuden tatuoinnin (siitä naisesta on varmaan tulossa idolini, oih niitä kenkiä!) olin ihan myyty. Katsoin myös ihan sattumalta hieman Miami Ink -sarjaa, ja minua yllätti, miten erilaiset ja motivoituneet ihmiset tatuointeja ottivat!
Itselleni voisin ottaa mahdollisesti joskus pienehkön ja kauniin “tatskan” mutta odotan, että saan jonkun tärkeän aiheen tai tarinan sen rinnalle – en halua mitään merkityksetöntä tai turhanaikaista tatuointeja. Jos joku kysyisi tatuoinnistasi, voisit heti lörpötellä pitkät pätkät sen syntytarinasta. :))
Ehdoton kyllä tatuoinneille silloin jos se on siisti, ei liian iso, eikä niitä saa olla liikaa. Itseltäni löytyy myös yksi, mutta hankinnassa on toinen 🙂
tatuoinnit on jees sopivissa määrin
ja jos on hyvä idea tai tarina tatuoinnille. en kannata sellaista että "meenpä tatuointiliikeeseen ja valitsen kuvan kansiosta ja hakkautan sen itseeni samantien, enempää miettimättä"
itse otin ensimmäiseni viime keväänä, parin vuoden miettimisen ja suunnittelun jälkeen. tatuoin niskaani
auringon kuvaaman sitä, että olen vannoutunut kesän lapsi, rakastan kesää yli kaiken<3
voisin ottaa toisenkin tatuoinnin johonkin, jos joskus tulee hyvä idea, mutta tällä hetkellä ei mitään ainakaan ole mielessä.
laitoin linkin tähän postaukseen omaan blogiini !
Tatuoinneista… Omaan nahkaani en kyllä voisi kuvitella kuvaa tai toistakaan ottavani, enkä tiedä näyttävätkö ne kovin hyviltä kenelläkään. Siis toki näyttävät, mutta kun moiset voisi korvata vähemmänkin ikuisin koristusmenetelmin.
Toki tapaukset joissa isä/äiti tatuoittaa itseensä lastensa nimikirjaimia ja samanmoiset ovat jo vähän “ymmärrettävämpiä” vai miten sen muotoilisi.
Olen ihan varma että ottipa sitä kuinka pienen ja millaisen tatuoinnin tahansa, sen olemassaolo häiritsee ja rajoittaa ainakin silloin tällöin ainakin pukeutumista tai pukeutumattomuutta.
Jokaisen oma asia, mutta jos minulta kysytään, mikä tahansa muu koristautuminen on fiksumpi ratkaisu. Mutta toki tatuoinnit ovat (tai paremminkin, voivat olla) erittäin näyttäviä! 🙂
Ihan ok, mutta pieni on kaunista. Voisin joskus ottaa jonkinlaisen pienen, itselleni jotakin merkitsevän lauseen tai kuvan 🙂
Aion itse hankkia tatuoinnin ennen ensi kevättä, joten kyllähän minä niistä pidän.
Hienous riippuu tietenkin kuvasta sekä siitä kenellä ja missä se on. Omistajan tyyli ja asenne varmasti auttaa paljon, ihan niin kuin vaatteissakin:-)
Varmasti tatuointeihin jää koukkuun, eikä siinä ole mitään vikaa niin kauan kun kuvilla on jokin tarkoitus. Itse en ikuistaisi mitään iholleni vain hetken mielijohteesta.
Vaikea sanoa mitään tietynlaista tyyliä tatuoinneissa mikä kolahtaisi, jokaiselle on omansa:-)
Minusta tatuoinnit on ok muilla mutta itse en semmoisia ole ottanut. Syy kai on se että kyllästyn asioihin yleensä nopeesti 😉
johanna-82@luukku.com
Tykkään kyllä tatuoinneista, en kuitenkaan ihan kaikenlaisista. Monessa tapauksessa on kyllä kyse myöskin siitä miten joku kuva kantajalleen sopii. On joitain tatskoja, joita en ikinä itselleni ottaisi mutta jotka näyttävät silti jopa hyviltä jollain muulla. Itselläni on yksi tatska ja mielessä on jo ideoita seuraavaankiin.
Pienet ja tyylikkäät tatskat ovat muilla ihan kivoja. Kieltämättä itseäkin houkuttaisi pikkuinen nätti kuva, mutta olen kuitenkin jonkinasteiden periaatepäätöksen tehnyt siitä, etten aio ottaa tatuointia.
Itselleni en ottaisi tatuointia, koska en niistä juurikaan pidä. Jos tatuoinnin joskus sattuisin ottamaan, niin se olisi luultavasti polttotatuointi.
En ikinä uskaltaisi ottaa tatuointia, koska kyllästyisin kuitenkin jossakin vaiheessa siihen. Joillekin tatuoinnit käy todella hyvin ja on osa “persoonaa” 🙂
Tatuoinnit ovat hienoja ja sopivat joillekkin ihmisille, mutta itselleni tatuointi tuskin sopisi. En pidä sellaisesta “muotitatuointien” ottamisesta koska en näe siinä mitään järkeä.Jos joskus ottaisin tatuoinnin haluaisin sen olevan uniikki ja aiheen tulisi olla joku minua henkilökohtaisesti koskettava.
Tatuoinnit ovat mielestäni kivoja. Itselläkin on yksi, ja lisää on suunnitteilla. Vaikka tatuoinneista tykkäänkin, niin olen silti sitä mieltä, että rajansa kuitenkin kaikella. Koko kroppaani en ikinä peittäisi tatuoinneilla, muutama pieni menee maksimissaan.
Jos sillä on oikeasti joku syvällisempi merkitys, niin silloin ok:) Esimerkiksi itse ajattelin ottaa uskontoni tunnuksen tatuointina.
Tatuoinnit on yleisesti ottaen ihan kivoja. Riippuu niin paljon kuvasta ja paikasta..ja vähän henkilöstäkin. Hyvällä maulla tehdyt tatskat ovat hienoja, osa sitten taas naurettavia..
Itselläni yksi sellainen jatko-osa-tatuointi (kuvaa siis jatketaan aina eteenpäin =) ja poikaystävällä viisi. Vastaan siis kyllä, ehdottomasti! Mutta niiden pitää olla hyvällä maulla valittuja, tarkkaan harkittuja ja persoonallisia. Ei mitään semmoista “Mun idolilla on merihevonen nilkassa niin minäkin otan semmosen”-systeemiä.
Itselläni en voisi kuvitella, mutta joillekin sopii ja joillekkin ei. Pienet on varsinkin ihan kivan näköisiä.
Tatuoinnit saavat puoltavan äänen Nurjimukselta, mutta hyvän maun rajoissa. Sellaiset tatuoidut tyypit, joilla on liuta toisiensa kanssa mitään tekemättömiä kuvia vierekkäin ja melkein päällekkäin, eivät todellakaan ole jees.
Itselläni on uusi kuva suunnitteilla.. 🙂
Ja laitan linkin arvontaan!
ok, jos kyseessä on jokin pieni ja siisti.ei mitään isoja tai värikkäitä,hyihyi !
itselleni kelpuuttaisin jonkin pienen,esim ruusun tms lapaluun yläpuolelle/viereen (:
toiset on hienoja, toiset ei. sellaiset pienet, erikoisemmat, joilla on jokin henk.koht. merkitys ovat hienoja, mutta kaikki suuret ja kovin massajutut eivät. voisin ehkä joskus isompana ottaa jonkun pienen ja kivan jonnekin normisti näkymättömään paikkaan. <:
Tatuoinnit on ihan jees, aina riippuen tyypistä ja kuvasta. Toisille sopii tietynlaiset ja joillekin ei kuvat sovi ollenkaan. Riippuu siis hyvin pitkälti persoonasta. Joitakin tuttaviani en osaisi edes kuvitella ilman tatuointejaan, niin iso osa ne ovat heitä.
En kuitenkaan ymmärrä “muotitatuointien”, hetken mielijohde -kuvien tai mielipidekuvien ottamista. Niitä todennäköisesti tulee ottaja miettimään kahdesti kannattiko.
Itseltäni löytyy yksi neliosainen kuva jalkapöydästä ja se ei ole minkään kielen tekstiä. 😀
Tatuoinnit on ihan ok muilla – itseeni en semmoista antaisi tikata. Ystävilläni on monia kauniita tatuointeja, mutta toisaalta on paljon sitä yök-luokkaa olevia. Esimerkiksi värilliset tatskat: kauheita!!
Aika harvoin diggaan kenenkään tatskoista, olen itse enemmän lävistystyttöjä.
Itse otin ensimmäisen tatuoinnin kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen on väriä ilmestynyt ihoon melko säännöllisesti puolen vuoden välein.
En kadu yhtä ainuttakaan neulan painallusta ihollani. Minulla oli alaston olo ilman mitään väriä käsissäni kun käytin hihattomia paitoja. Ihon väritys siis jatkukoon!
Ei tatuointien tarvitse aina olla pieniä, mustia ja persoonattomia. Eikä tatuointien omistajan tarvitse näyttää pelottavilta neulatyynyiltä.
Tribaalit, kiinalaiset merkit ja horoskooppimerkit, sekä kaikki huonosti tehdyt massatatuoinnit eivät anna oikeaa kuvaa tatuointikulttuurista.
Tatuoinnit on ihan ok. Itse olen joskus ajatellut ottavani joskus ihan pienen, mutta en kyllä varmaankaan ota. Riippuu aika paljon ihmisestä sopiiko tatuointi. Mutta mielellään semmoinen, jota ei sitten muilla ole. Matkiminen tyhmää (myös tässä asiassa)
tietenki riippuu ihan tatuoinnista, ja henkilöstä jolla se on (: . itse tykkään sellasista pienistä ja sievistä. että sanon kyllä!
Rakastan,omistan itsekin yhden sellaisen ja aion hankkia lisääkin!
-Heta (hetaerk.luukku.com)
Jotkut pienet ja nätit tatuoinnit on kivoja, ja mielellään sellasessa paikassa, että saa halutessaan piiloon. Tykkään myös, että on joku vähän persoonallisempi kuva, eikä mitään tribaalia tai kiinalaista merkkiä.
Kyllähän sitä ihan tyylikkäitä ja persoonallisia tatuointeja näkee, mutta kynnys ottaa itse on aika iso. En ehkä koe, että itselle tärkeät asiat pitäisi saada iholle, ja toisaalta pelkässä koristelumielessä en keksi niin kivaa kuvaa, että aina haluaisin sen itsessäni kiinni pitää.
Tatuoinnit kaikilla ok.
JOpa 70-kymmpisillä mummoilla ;D
Itselle suunnitelmissa, samoin avokille.
Mie pitäydyn varmaan suht pienehköissä kuvissa, mutta avokkini aikoo ottaa koko käden, mikä on minusta hyvin ok.
Se mikä rajoittaa, on rahatilanne.
En halusisi koko ihoa täyteen kuvia, mutta joillekin sopii sellainenkin.
JOillekin taas tatuoimattumuus…
Mun mielestä jokaisen oma asia ottaako tatskoja vai ei. Itselleni voisin jonkun kivan ja pienen ottaa jonnekin suht huomaamattomaan paikkaan.
Itselleni en tatuointia ottaisi. Muilla ne voivat olla ihan kivoja, jos ne ovat pieniä kooltaan ja niillä on jokin merkitys, esim. jokin muisto liittyy tatuointiin.
Tatuoinnit on muilla ok, mutta itse en ottaisi. Muillakin pidän enemmän pienistä tatuoinneista kuin koko kehon täyttävistä.
Itse en onneksi ole ottanut, vaikka joskus haaveilinkin… Nyt lähemmäs kolmekymppisenä en niille lämpeä. Joillekin ne sopii, joten aika paljon ihmisestä ja tyylistä kiinni on se, että onko ne mun mielestä ok vai ei.
En ole tatuointeja vastaan muuta kuin itselläni. Vihaan kuitenkin sellasia mauttomia tai tusinatatuointeja (tribaalit ynnämuu sotku). Tatuoinnillakin pitää olla jokin sanoma.
(nooras-[at]hotmail.com)
Tatuoinnit on ok, vaikka niitä lähes kaikilta löytyykin. Mun mielestä se asenne että “on yksilöllisempää olla ottamatta tatskaa” ei ihan toimi, koska yksilöllisyyttään voi näyttää monella eri tavalla, myös niillä tatuoinneilla. Niin tatuoinniton kuin koristeltukin iho voi olla ihan yhtä kaunis.
Trenditatskoista en tosin pidä, ennen niitä oli kasariruusut, sitten tribaalit ja nyt old school -henkiset sailortatskat. Jos jotain samaa kuvaa näkee liian monella se menettää tehonsa. Mutta täysin yksilöllisten tatuointien keksiminen onkin sitten aika haaste…
Itselläni on kaksi tatuointia, ja samanlaisiin tai edes ihan samanaiheisiin en onneksi ole törmännyt. Haluan lisää tatuointeja, sitten joskus kun rahaa taas löytyy, mutta vain yhden kuvan olen vasta valinnut varmaksi, koska siitä olen varma ettei sitä löydy kovin monelta muulta.
tatuoinnit: not!
Tykkään muilla, mutta en ottaisi itse.:)
Sopivissa määrin menettelevät. Pieni on kaunista 🙂
Olen tässä jo muutaman vuoden hinkunut tatuointia, mutta koska en keksi sopivaa kuvaa tms. tai minne sen haluaisin, niin taitaa jäädä tatuoinnit haaveeksi.
Mun mielestä jos tatuoinnin ottaa, sen pitää olla sellaisessa paikassa, että se voi helposti olla peitettävissä ja tatuoinnin pitää olla sellanen, että sitä on valmis pitämään koko loppuelämän.
Pienet tatskat on ihan kivoi, mutta itselleni en ottaisi edes pientä, vaikka välillä haaveilenkin tatuoinnista. Tatuointi, semmonen pieni, on ihan tyylikäs tuolla korvan takana kaulavarressa 🙂 Kuin myös esim. ranteessa.
Hienot tatuoinnit ovat hienoja ja rumat rumia. 😉 Itselleni voisin ottaa pienen ja hienon tatuoinnin, jolla olisi jotakin syvempää sanomaa, mutta en keksi sellaista paikkaa, missä se olisi hieno.
Itselläni löytyy yksi tatuointi. En vastusta niitä. Ne jotka ovat miettineet sitä tarpeeksi pitkään ja tykkäävät siitä kuvasta ja se sopii heille, niin mitäs heitä pidättelemään ja nenäänsä nyrpistämään. Tehkööt kuka mitä haluaa <:
Jotkut tatuoinnit on kivoja, mutta aika monia melko rumia olen nähnyt. Itse haaveilen ottavani toiseen olkapäähäni pienen säkeistön yhdestä lempibiisistäni. Itse tykkään yksinkertaisista ja mustista tatuoinneista, värilliset eivät ole kovinkaan paljon mieleeni.
Ehdottomasti kyllä tatuoinneille – mikäli ne ovat tyylikkäitä ja sopivat kantajalleen. Persoonattomat tribaalit ja kanjit ovat tylsiä, koska niitä löytyy niin monelta. Mutta tatuointi, jolla on joku tarina, ja joka jopa näyttää hyvältä, on ehdottomasti hieno asia. Tietysti melkein koko vartalon tatuoiminen on vähän kyseenalaista, mutta toisille käsivarren peittävä mustekuva sopii.
Pääsääntöisesti olen sitä mieltä, että mikäli joku tykkää itse päällään pitämästä asiasta – kuten tatuoinnista – niin mikäs siinä. Itsekin voisin hyvin ottaa tatuoinnin, mutta sillä pitäisi tosiaan olla jokin merkitys.
Itselläni on kolme, joilla kaikilla on tarina ja ovat kuin koruja. Seuraavaksi on tulossa isohko vintagetyylinen väripläjäys. Odotan kovin innolla! Tatuoinnit voivat parhaillaan viimeistellä kantajansa persoonallisen ulkohabituksen ja toimia koruina. Nähnyt kyllä paljon kauheuksia näiden vuosien aikana ihmisillä, mutta myös todella upeita taideteoksia, joissa ihmisiho on toiminut tatuoijan kankaana. Odotan ensi viikonloppua, jolloin jo vahvasti tatuoitu Isäni ottaa saman tatskan, joka itselläni ja identtisella kaksoissiskollani. Näin me liitämme itsemme toisiimme myös verisiteen lisäksi musteella.
Tykkään tatuoinneista ja voisin kuvitella itsellenikin jonkun sellaisen… mutta sitä pitäisikin miettiä tarkaan minkä varmasti haluaisi.:)
Inhoan tatuointeja! Mielestäni ne ovat tyylittömiä ja yksinkertaisesti rumia 😀
tyylikkäät, pienet tatuoinnit kivoja. voisin ehkä ottaa itselleni jonkun pienen.
Itse en ottaisi tatuointia enkä muutenkaan ole oikein tatuointien ystävä, mutta toisilla saatan nähdä oikeasti hienoja tatuointeja. Se riippuu paljon tatuoidusta kuvasta. Pääkallot ja jotkut sydämet tms. “kuluneet” merkit eivät jaksa innostaa, mutta kannatan ilman muuta persoonallisia, tatuoidun persoonaan ja tyyliin sopivia kuvia. Eräällä ystävälläni on tatuoitu nilkkaan sellainen jännä kuvio ja hänelle se sopii erinomaisesti. Itse voisin kyllä ottaa tatuoinnin vain siinä tapauksessa, että olisin ehdottoman varma kuvasta, joka myös sopisi minulle täydellisesti.
Muutama löytyy itseltä. Pidän tatuointeja aika henkilökohtaisena juttuna, en esim. koskaan ottaisi kuvaa valmiista kuvastosta. Toiset tykkää ja toiset ei. En ota pulttia, mikäli joku ei tatuoinneistani pidä.
eeeeeieieieiei en tykkää paitsi ehkä sellasilla miehillä mmm :DD mutta siis kun ei sitä voi “ottaa pois” niin en vaan ymmärrä, ja useemmin ne ei ees kovin hienoja oo, siis joku piirrustus ihossa ?! en ymmärrä
kyllä, jos sillä on tarkoitus.
Itse en ottaisi, koska en osaa ajatella, mitä jaksaisin kans katella. Mutta muuten ok. Niitä on nättejä ja rumia, et et…
kyllä ehdottomasti! mutta hyvän maun rajoissa. itse ottaisin nilkkaan kissan tai olkapäähän selkäpuolelle jonkin muun kauniin, pienehkön yksityiskohdan.
suurista väkerryksistä en pidä ja tribaalitkin lähinnä ärsyttävät. kauniita ja harmonisia en kuitenkaan todellakaan vastusta 🙂
mun mielestä tatuoinnit on ihan tyylikkäitä, riippuen toki mikä kuva ja missä kohtaa. joku koko selän kokoinen “fuck you!!!!1” ei välttämättä oo yhtä tyylikäs kuin joku rokkihenkinen ruusukuva lapaluussa.
ihan hyvin voisin kuvitella ottavani tatuoinnin, joskus isona sitten.
ja hei tuplailen blogissani 🙂
minusta ovat kivoja lisiä persoonallisuuteen varsinkin jos on joku tarina niiden takana. Vaikka kovin isoista en välttämättä pidä. Itseltänikin tatuointi löytyy.
Itselleni en ottaisi… en usko että löytäisin kuvan/kuvion jonka kelpuuttaisin loppuelämäkseni. Muilla näkemäni tatuoinnit ovat pääosin ok 🙂
Pidän siisteistä,ei liian isoista, harkituista, erikoisista ja kauniista tatuoinneista.
Itselläni on E-kirjain tatuoituna selkään; ai mitä se symboloi; no rakkautta itseeni:) Lisäarvoa antaa se, että sain tatuoinnin mummoltani 18-vuotis lahjaksi. Toista en ottaisi, sattuu nääs niin maaaan pirskatisti!!
Itselläni on kolme tatuointia ja uskon, että niitä tulee tulvaisuudessa lisää. En pysty määrittelemään vain yhtä tatuointityyliä/-tyyppiä, josta pitäisin, kaikista löytyy vetoavia kuvia. Mielestäni tatuoinnit ovat yksi itseilmaisun väline, aivan kuten pukeutuminenkin.
p.s. Laitan myös blogiin maininnan arvonnasta 🙂
Huaaa, minä rakastan tatuointeja, kunnes tulee tietty raja vastaan ja niitä on jollakin aivan liikaa tai sitten ne ovat todellakin liian isoja. Olenkin tässä jo pidemmän aikaa vakavasti harkinnut oman pienen tatuointini hankkimista. Vaikka olen haaveillut samasta kuvasta niin ajatus sen lopullisuudesta on kuitenkin vielä jarruttanut toimintaani. Mutta juu, tatuoinnit on kivoja.
Otin ekan tatskani vajaa 7 vuotta sitten lukion ekalla (olin kyllä jo 17-v., koska olin ollut vaihdossa jo ysin jälkeen). Sekuntiakaan en ole sitä katunut. Seuraavaan tatskaan on jo kuva mielessä ja paikka tiedossa, pitäisi vain keksiä joku, joka sen osaisi piirtää, omalla seiskan kuvisnumerollani ei paljon tatskoja piirrellä.
Muilla hienoja, mutta en tiedä tohtisinko ottaa itselleni.. Riippuu aika paljon kuvan koosta, kuviosta ja väreistä, mutta joku pieni pelkistetty tatuointi nilkassa voisi olla kiva. 🙂
kivoja joillakin, joillain on liian huomiota herättäviä, mutta jos itse otan, otan jonnekkin minne saa helposti piilotettua.
Haluaisin tatuoinnin, mutta on todella vaikeaa päättää mihin kohtaan. Tatskat ovat siis mielestäni jees, kunhan niitä ei ole ihan överisti.
Kauniita silloin kun ne merkitsevät kantajalleen jotain, tusinatribaaleja en voi sietää. Jonkin pienen, esim. kauniilla fontilla tehdyn tärkeän sanan/lauseen voisin jopa itsekkin ottaa, mutta sellaiseen paikkaan että sen voi tarpeen vaatiessa peittää helposti 🙂
Itse pidän tatuoinneista, sillä usein niihin sisältyy jokin muisto. Minulta myös löytyy muutama tatuointi, kumpaakaan en kadu ja haaveissa olisi saada ainakin yksi lisää. Nälkä kasvaa syödessä 😀 Itseäni onneksi rajoittavat kevyemmät rahavarannot a.k.a. opintotuki, sillä hyvästä jäljestä joutuu ja kannattaa maksaa. Minulla on myös periaate tatuointia ottaessa, että se on mahdollista peittää, jos tilaisuus vaatii sen enkä halua tulla määritellyksi joksikin tatuointieni vuoksi.
Tatuoinnit osaavat olla rumiakin, mutta tärkeintä on, että niitä osaa kantaa ylpeydellä. Tietenkin itseäni mietityttää, miltä tulen näyttämään 40 vuoden päästä, kun olen pieni ryppyinen mummo, mutta toisaalta ne kertovat tarinoita minun elämästäni aivan kuten valokuvatkin.
En yhtään tykkää tatskoista. Ne ovat äkkiä kulahtaneen näköisiä ja sitä vaan miettii, miksi toi on ottanut ton. Toivottavasti tatskan ottaneet eivät itse mieti samalla tavalla. Mieluummin koruja kuin tatuointeja. MInulla ei ole mitään sellaista elämää suurempaa julistettavaa, että sen tarvitsisi lukea kehossani.
Tatuoinnit ovat osa persoonallista ulkonäköä ja kannatan itselle suunniteltuja custom-kuvia. Itselläni on kropassa isoja kuvia, joita ei ole tullut kaduttua. Mutta harkintaa niiden ottamiseen pitäisi käyttää enemmän.
Toivoisin myös, että tatuoijan ammattiin vaadittaisiin jokin näyttötutkinto, ja vasta sitten saisi ammattia harjoittaa. Tämä siksi, että paskoja tatuointeja näkee vähän liiankin paljon, ja varsinkin nuorilla tytöillä.
Itelle en tosiaankaan halua, mutta joku sellainen pieni jossain aika huomaamattomassa paikassa on ok 🙂
Tatuoinnit; kyllä. Itselläni on 3, joskus 18-kesäisenä niihin hurahdin, ja tuntuu että mikään ei riitä… 😀 No, nyt olen kyylä sitä mieltä että saa riittää, silti välillä yllätän itseni haaveilemasta uudesta kuvasta.
Ciao!
Tatskat ovat JEES! Itsellani on ollut yli 15 vuotta, eika kyllastymisesta ole tietoakaan.Aina en edes muista, et sellaisen edes omistankaan.Tatska, kun on ylaselassa.
Luulin nuorempana,et otan enemmankin kuvia ihooni,mutta yhteen on jaanyt.
Eika silla ole mitaan erityista tarinaa takanaan.
Ei se kuitenkaan,ole randomi,vaan silla on symboolista merkitysta minulle.
Nyt se vain muistuttaa yhdesta ajanjaksosta elamassani.
terveisin
Tulilintu
tatuoinnit ovat ihania niin kauan kun ne ovat kohtuullisen pieniä, omistajansa näköisiä ja sellaisessa paikassa, että ne saa tarpeen tullen piiloon ! 🙂 itselläni ei ole vielä yhtään, mutta tulossa on heti kun jostain saan opiskelijabudjettiani kartutettua. tahtoisin ranteeseen, mutta siitä joutunen tulevan ammattini takia “luopumaan” ja ottamaan kuvan enemmän piiloon.
Tuplailin myös arpaonneni 😉
aivan ihania! mutta tietenkin vain ne, jotka ovat omaan silmääni tyylikkäitä ja kauniita. tribaalit ym. aasialaiset kirjainmerkit – ei ei… + mielestäni jokaisella tatuoinnilla täytyy olla jokin merkitys; niitä ei pidä hankkia vain muodon vuoksi. kuitenkin: muilla ok, itsellä ei. ihailen niitä vaan sivusta:)
Ei itsellä, muut saavat tehdä mitä haluavat, mutta en kyllä pidä isoista tatskoista. Enkä tarkemmin ajatellen niin kauheasti pienistäkään…
terveisin anemone
Itelle en kyllä ottaisi mistään hinnasta muilla ookoo.
mä tykkään. pääasia on, että löytää sen itselleen passelin tyylin. hankin ensimmäiseni kutakuinkin 12 vuotta sitten, sittemmin kuvia on kertynyt kuusi. kaikki ovat, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, isoja ja värikkäitä, joskin sellaisissa paikoissa, jotka voi peittää. seuraavaksi ajattelin kirjailla jotakin ranteeseeni. mutta sitten mä koetan rajoittaa. ja se on lupaus, se. 😉
Tatuoinnit on ihan kivoja, ja itsellenikin voisin jonkun ihan pienen ottaa. Mutta minusta tatuoinnilla täytyy kuitenkin olla jokin merkitys, eikä vaan silleen, että “jeeotantatuointejajaolenkova”.
tatuoinnit ovat mielestäni kauniita ja parhaimpia asusteita! kunhan niitä vain ei ole liikaa, ja tarpeen tullen ne saa peittoon vaatten avulla. itselleni huolisin body tattoon, koska olen viellä niin nuori että varmasti mieli muuttuisi elämän aikana. joskus sitten vanhempana ja viisaampana voisin ihooni hakata ihan kunnolla pysyvän kuvan. mutta nyt haaveissa olisi tyylitelty musta (punainen?) ruusu kylkeen! bodytattoohan on sellainen kuva, joka pysyy n. 2-5 vuoteen iholla ( :
Itelleni en osaa aatella tatuointia, mut joillain muilla ne on ihan okei. Eikä siis kroppaa täyteen, mut joku pieni tai semmonen.
Itsellä kaksi tatuaintia, ja voisin joskus ottaa lisääkin.
tatuoinnit on ihan jees jos ne eivät ole kauhean isoja tai näkyvillä paikoilla.. voisin ottaa jonkun pienen tatuoinnin koristeeksi esim nilkkaan. myös tatuointi olla on symbolista merkitystä tai jokin sanoma on aika respect ja hieno ele. esimerkkinä joku tyyppi otti tatuoinnin merkiksi/muistoksi kun voitti anoreksian.
liituraita@hotmail.com
viharakkaus suhde. mikään rakkausvaihe ei kuitenkaan ole kestänyt niin pitkään, että kuvan olisin itseeni lätkäissyt.
Olen harkinnut, mutten tällä hetkellä ottaisi. Jonkun pienen ja helposti piilotettavan kuvan hakkauttaminen ihooni ei kuitenkaan olisi mahdoton ajatus, jos vain keksisin jotakin itselleni niin tärkeää – mielestäni tatuoinnilla on oltava merkitys.
Muilla tatuioinnit ovat ok, joillekin jopa sopivat persoonaan ja näyttävät erityisen hyviltä. Epäonnistuneet valinnat ovatkin sitten asia erikseen…
Tykkään! Itselläni on pieni keijukainen vasemmassa nilkassa ja nyt polttelisi ottaa jotain kivaa ranteeseen. 🙂 En ottanut ensimmäistä tatuointia mistään erityisestä syystä, eikä sillä ole mitään erikoista merkitystä mulle – se on vaan kaunis koriste ja lisä omaan tyyliin.
itselleni olisi ihanaa saada pieni tatuointi nilkkaan tai kantapohjaan muistoksi jostain tapahtumasta tai ihmisestä. (eli ihmisenä ystäviä ym) 🙂
Itse en pidä kovinkaan paljon tatuoinneista. jokin pieni voi näyttää ihan ok, muttei hyvältä.
En paasaa toisten tatuoinneista mutten vain pidä niistä.
Sirpa
Tatuoinnit on ihan jees, mutta luulenpa olevani turhan jänöhousu sellaista ottamaan seuraavista syistä a.) se varmaan sattuu niin hemmetisti ja korviinkin hankin reiät vasta vuosi sitten kun oli mukamas niin kova kynnys mennä ne napsaisemaan b.) pelkään että kyllästyn ja sitten on turha marista. Aika harvoja tatuointeja oon nähnyt jotka saisivat upeudessaan haukkomaan henkeä, mutta jotkut ovat todellakin mielestäni onnistuneet mallin ja paikan suhteen.
Yleisesti ottaen pidän oikeissa kohdissa olevista tatuoinneista, jotka sopivat kantajalleen.
Itselleni suunnitteilla tatuointeja parikin kappaletta eri paikkoihin. Pitää vain odotella milloin uskaltaisi mennä ottamaan :p
Oi, tukholma ja lunta! Voi hitsi, nyt olen kade….
Itse haluaisin kovasti tatuoinnin.
Jotain pientä tai jotain todella suurta ja upeaa, mutta tällaisessa asiassa ei pidä kiirehtimän, joten odotan sitä hetkeä, kun se täydellinen idea osuu päähän.
Oma kroppahan on jokaisen omissa käsissä, ja ymmärrän ihmisiä, jotka eivät tatuointia ottaisi, mutta ei se nyt maailmaa kaada, jos se joku vuosia vanha päähänpisto sieltä olkapäästä kurkistaakin vaikka sitten sen häämekon kanssa (;
Harvoin niitä kyllä itse asiassa kadutaan, olipa kuinka mauttomia tahansa, niillä on aina omat merkityksensä.
“Olen ihan varma että ottipa sitä kuinka pienen ja millaisen tatuoinnin tahansa, sen olemassaolo häiritsee ja rajoittaa ainakin silloin tällöin ainakin pukeutumista tai pukeutumattomuutta.”
Vain silloin, jos tatskaansa häpeää näyttää 😉 Nyrkkeilijä-Evahan ei omaansa hävennyt edes linnan juhlissa, vaan koristeli sen kimaltein ja antoi paistaa kaikelle kansalle ^^ Ihailtava, häpeilemätön asenne. Muiden ongelmahan se on, jos mieltävät tatskat tyyliin rikollisten ja prostituoitujen jutuksi, pitäisi kyllä tietää nykypäivänä paremmin.
Lopullisuudesta ja sen pelosta tuli mieleen se, että miksi pelottaa ajatus siitä, että pitäisi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, vaikka sitten olisi itseaiheutettua olemista…? Jos tatskaa alkaa katua, niin hei, ainakin on oppinut ehkä jotain, nimittäin miettimään ehkä tarkemmin valintojaan, ja toisaalta jos kyllästyy, mutta silti hyväksyy asian osaksi itseään omana valintanaan, niin imho se on jo suuri itsetuntemuksellinen askel kohti nirvanaa ^^
Joo, mulle ehkä tulee jo liiankin voimakas kuva siitä, että tatuoitu ihminen = syvällisesti ajatteleva ja itsetutkiskelua harrastava ihminen 😀 Suurin osa varmaan on just jotain suomileijonajuntteja -.-
Niin, piti vaan sanoa, että nyt on tsäänssit tuplattu 🙂
Kyllähän ne muilla ihan hyvältä näyttää, mutta itselleni en välttämättä haluaisi :/
Olen himoinnut jo pitkää itselleni tatuointia, mutten ole osannut päättää, minkälaisen ottaisin. Mielestäni tatuoinnit ovat hienoja lisiä omaan kehoon. En ymmärrä puhetta siitä, että mitäs sitten kun tulet vanhaksi ja ryppyiseksi? Silloin tuskin esittelen alaselkääni tai säärtäni kovin monelle ihmiselle ja luulis, että pirtsakka tatska jenkkojen välissä toisi vain piristystä kaikkien päivään.
Tykkään tatuoinneista ihan järkyttävän paljon. Näyttävät lähes poikkeuksetta upeilta jos sopivat kantajalleen. Melko varmasti itsekkin otan tatuoinnin.
En ottaisi, haluan että saan “asusteeni” vaihdetu mahdollisimman helposti – ihonsiirrot eivät kuulu helppoon sarjaan 😀
Tykkään jos oikea kuva oikealla ihmisellä. Itse jätän väliin koska tiedän kyllästyväni siihen helposti.
mun täytyy tunnustaa, omistan lievän fiksaation tatuointeihin ja kaikkeen muuhunkin kehonmuokkaukseen. tietenkään kaikki tatuoinnit (kiinalaiset kirjoitusmerkit yms. “muotitatuoinnit” on niin lame!) ei ole hienoja, mutta noin yleisesti ottaen sanon kyllä kyllä kyllä tatuoinneille. eniten ihastusta aiheuttaa old school -tyyli. tulevaisuudessa aion nakutella itellenikin jonkinlaista kuvaa iholle, mutta siihen on vielä aikaa. ei pelota, että “mitäs sitten kun oot vanha ja ryppynen”, koska uskon että pystyn valitsemaan itselleni sen verran hyvän ja hienon kuvan joka liittyy niin vahvasti mun omaan persoonaan että ei sitä tarvitse hävetä ja harmitella myöhemmin elämässä.
En oikein pidä… Itselleni en missään nimessä ottaisi, muut tehköön mitä haluaa. Ei tatuointi kenelläkään häiritse, jotkut oudolla ja näkyvällä paikalla olevat tatuoinnit tosin kummastuttavat. Jos tatuointi täytyisi johonkin ottaa, niin ei kyllä tulisi mieleenikään harkita esim kaulaa, decolteen aluetta tai kuvaa rintoja…
Tatskat on ok!!! Mutta varmaan pitää miettiä, että minkäkokonen ja minne… itse voisin laittaa jonkun pienehkön ja esim. nilkkaan.
t.italia
mulla on useita tatuointeja, kaikki huipputaiteilijoiden vapaita aiheita. kroppa on ihmisen oma kanvaasi ja jokainen tehköön omalleen mitä haluaa. huono tatuointi on tottakai aina ruma, mutta tässä on taas yksi tapa koristella itseään. omat tatuointini loppuvat kaulaan ja ranteisiin joten saan töissä piiloon jos törmään ihmisiin jotka eivät ole yhtä avomielisiä.
Tatuoinnit, myös isot, ovat erittäin ok – jos ne sopivat kantajansa tyyliin ja persoonaan ja ovat laadukasta työtä. Tusinatatuoinnin (kiinalaiset kirjaimet, tribaalit) ovat useimmissa tapauksissa melko surullisen näköisiä.
Itselläni on ollut liki kymmenen vuotta erittäin iso tatuointi, enkä ole katunut hetkeäkään. Samanlaista ei ole kellään muulla, ja kuva kerää yhä edelleen kehuja.
Tatuoinnit ok, riippuu vähän millanen ja kenellä. Itestäni outoa, jos joku ottaa vaimonsa/miehensä nimen. Lasten nimi on eri asia. Jonny Depillä se on tosi sulosta.
Jotkut tatuoinnit ovat hienoja, jotkut ei. Kaikki perinteiset tribaltatuoinnit, rumat lohikäärmetatskat sun muut perinteiset miesten tatuoinnit on rumia. Kuten myös nämä liikaa nähdyt kiinalaiset kirjainkoukerot.
Simppelit, tyylikkäät ja yksinkertaiset tatuoinnit ovat hienoja. Itsellä ei tatuointia ole mutta voisin joskus jonkun tyylikkään ja simppelin kissatatskan ottaa.
Kyllä – sekä itsellä että muilla. Tosin sillä pitää olla joku merkitys, en lähtisi kovin helpolla tatuointia ottamaaan… Niin ja kyllä se oikein mietitty ja merkityksellinen tatuointi näyttää kauniilta vielä ruttuisessakin ihossa minun mielestäni.. 🙂
pidän tatuoinneista, mutta vain jos niillä on jokin tarina takanaan. en ymmärrä miksi kukaan ikuistaa kuvaa ihoonsa ikuisiksi ajoiksi, jos se ei merkitse kantajalleen mitään muuta kuin kaunista kuvaa. olen haaveksinut pienestä tatuoinnista jo tovin, mutta tuntuu hölmöltä ottaa sellaista ilman mitään merkitystä. saattaa olla typerää ajatella näin, mutta tällainen ajatus muhun nyt on juurtunut!
Tatuointeja on ja hyvinkin näkyvällä paikalla. Yksi kookaskin. En kadu, koska nykyisin rohkeuteni ei riittäisi välttämättä enää niin näkyvän ottamiseen. Ja on jotenkin nostalgista muistella menneitä aikoja konkreettisesti kuvien muodossa.
Joillakin näyttää hyvältä. Itse voisin ehkä harkita ottavani. Ei ehkä hirveän näkyvälle paikalle, selkään tms.
Itse olen jossakin vaiheessa ottamassa tatuointia, kohta kymmenen vuoden miettimisen jälkeen. Itse olen “pieni on kaunista” -ajattelun kannalla. Tosin kaverilla on paljon suuria tatuointeja, joista jotkut ovat oikeasti hienoja. Ja eiköhän se vähän riipu siitä, miksi tatuoinnin ottaa. Eräs tuttuni otti suuren kuvan kuolleen äitinsä muistoksi, se oli kaunis ele ja ihan hieno tatuointikin. Pitää kuvan ihossa mielestäni kertoa jotakin tarinaa ollakseen hieno vielä vuosienkin päästä.
Oi kyllä, pidän kovasti. Mutta toki tatskoihin pätee sama sääntö kuin muuhunkin koristautumiseen: sen voi vetää yli tai ali. Oma kuva on haaveissa.
Mielestäni tatuoinnit ovat ihan kivoja. Kovin isoista tai siitä, että on monta tatuointia, en tykkää.
Itselläni ei ole tatuointia. Voisin sellaisen ottaa, jos keksisin kuvan, josta uskoisin pitäväni vielä 50 vuoden päästä. Tosin nykyään tuntuu melkein olevan erikoisempaa se, ettei ole ole tatuointia.
Sitten kun löytyy sopiva malli, aion kyllä käydä hakkauttamassa nahkaani jotain. Luultavasti useammankin kuvan. Joten tatuoinneille kyllä.
Hmm kyllä ei ja ok muilla :D. Eli itselle haluaisin, mutta tuskin koskaan tulen saamaan aikaisiksi/uskaltautumaan. Ei liiallisissa määrin toistensa kanssa tilasta ja tyyliltään riitelevinä. Ja monesti erittäin ok ja kaunis asia muilla.
Pidän aivan mielettömästi muilla, varsinkin jos niillä on jokin syvempi merkitys (tribaalit ei iske) tai ne sopivat muuten henkilön tyyliin tavallaan omana asusteenaan. Itse olen kuitenkin pelkuri enkä tatuoi itseäni vaikka jatkuvasti haaveilen 🙂
Minuun tatuoinnit kyllä iskevät – tosin niillä pitää olla jokin merkitys, tarina tms. Perus lohikäärme olkavarressa ei uppoa millään. 🙂 Itselleni voisin kuvitella jonkun pienen vaikka niskaan, mutta eipä vielä ainakaan ole tarpeeksi hyvää ideaa siihen.
Tuplaan.
Ok, jokainen saa koristautua kuten haluaa. Itse vältän liian näkyviä tatuointeja (kaula, niska,kämmenselät) mutta omistan kuitenkin kolme kuvaa, jotka liittyvät pääosin suomen esihistoriaan. Tatuoinnin ovat henkilökohtaisia, enkä ikinä lähtisi arvostelemaan toisen tatuoitia päin naamaa. Tatuoidut miehet ovat hot.
Olen haaveillut pienestä tatuoinnista, mutta katsotaan nyt innostaako ajatus vielä parin vuoden kuluttua.
Yleisesti pidän erityisesti piirretyn tyylisistä mustavalko tatuoinneista.
ISO kyllä! itselläni on kyyhky ranteessa, vaikka olenkin vasta 15 vuotta 😉 rakastan kunhan ne on trendikkäitä ja hillittyjä!
Tykkään kovasti tatuoinneista mutta niissäkin on yksi poikkeus: nimittäin kasvojen alue. Itselleni on ollut suunnitelmissa ranteeseen, niskaan ja korvan taakse tatuointia, mutta en halua evätä itseltäni mitään työpaikkamahdollisuuksia, kun joissakin paikoissa on täysi nollatoleranssi näkyvissä oleviin tatuointeihin. Joten olenkin ottamassa tatskaa nilkkaani (joka on yksi kivuliaimmista paikoista, tiedän.) 🙂
Itse pidän eniten pienistä ja hillityistä tatuoinneista ja voisin kuvitella ottavani parin vuoden päästä pienen tatuoinnin vaikka lantioon tai alaselkään. 🙂
Mä tykkään tatuoinneista kuhan on jossain kivassa paikassa taikka kohtuu pienenä. =)
en pidä niistä. silloin menee, jos on suhteellisen pieni ja huomaamaton, mutta isot hyihyi 😀
– iitu, ngt_princesss@hotmail.com