Röyhelöinen päällyshame, laskosteltu jakunhelma, ylimääräinen vyötärökaistale – tai miten tuota nyt kehtaisi kuvata – PEPLUM se on kuitenkin nimeltään ja vähintäänkin kuumintahottia tänä keväänä.

Niinkuin niin harvoin muodissa yleensäkään, tälläkään kertaa ei ole kysymys mistään uudesta keksinnöstä. Pukuhistoria tuntee peplum-tyylisen päällyshelman eikä  romaninaisen asun päällyspaitakaan kovin kauaksi tuosta siluetista mene. Historiallisissa puvuissa peplum oli useimmiten irrallinen koristeltu päällyshame.

Moderni peplum tuli muotiin 30-luvun loppupuolella, jolloin se tavallisimmin oli tiukan vartalomyötäisen jakun kevyesti hulmuileva helmaosa. Trendi kesti läpi koko 40-luvun peplumin muutellessa ajan kuluessa vähän muotoaan runsaammaksi ja minimalistisemmaksi.

Mistään ihan pikkuriikkisestä trendistä ei nyt taida olla kysymys. Sen verran yksimielisesti kaikki suuret muotitalot ovat marssittaneet omia peplum-tulkintojaan maailman catwalkeille. Tarjontaa on joka makuun ja vartalolle sopivaksi: lyhyempää ja pitempää irtohelmaa, epäsymmetristä, rehevän röyhelöistä, varsin minimalistista ja jopa topattuja versioita.

Ainoa pieni ongelma on siinä, että me 80-luvun eläneet saatetaan suhtautua ihan pikkiriikkisen ennakkoluuloisesti tuohon, nykyisin yleesä hameeseen tai mekkoon yhdistettyyn lisähörsellykseen…

Vai mitä tykkäätte tästä kauniin kukkaisesta 80-luvun vintage-peplum-virityksestä? SJP tietty pystyy kantamaan asun minkä hyvänsä, mutta you got the point?

Kasarilla peplum teki entracen trendipukeutumiseen siinä vaiheessa, kun väki alkoi kyllästyä laatikkomaiseen, ylisuurilla olkatoppauksilla varustettuun massiiviseen siluettiin. Elikkä ajankohta osuu johonkin 80-luvun  puolenvälin jälkeen, minkä jälkeen hörsöt häippäsivät kuvioista taas 90-luvun ensimmäisten vuosien jälkeen. For good – luulimma, mutta eipäs niin käynyt tämänkään ilmiön kohdalla.

No, onneksi trendikierrätyksen tunnusmerkki on, että mikään jo kerran eletty muotihullutus ei re-inkarnoidu ihan tismalleen samanlaisena kuin edellisellä käyttökerralla. Jotenkin tämä 2012 vuoden siluetti on – tai ainakin vaikuttaa – vähän linjakkaammalta, vähemmän rönsyilevältä, kuin edellisen peplum-kuumeen aikana.

Oikein ja hyvällä maulla käytettynä vyötäröhörhelö tuo leikkisyyttä asuun, loihtii illuusion kurveista pötkylävartalolle, kätkee pikkuisen pömsyttävän vatsan, markkeeraa vyötärön, vaikka sellaista ei niin kovin olisikaan. Tärkeintä on vain valita oikean mallinen peplum kunkin tarpeisiin.

Maailman celebrityt ovat luonnollisesti hypänneet jo mukaan peplum-trendijunaan. Varsinkin punaisen maton gaala-luomuksissa erilaiset päällyshameet ovat olleet suosittuja. Onkohan nuo kaikki niin kovin laihoja, että niiden pitää fuskata itsellensä vähän naisellisen pyöreää lantion kaarta? (tuumaa hän, eikä yhtään kateellisena… ;D)

Ja tosiaan, peplum ei tarkoita vain yhteen muottiin ahdettua vyötäröhelmaa. Se voi olla minimaalisen pienikin, epäsymmetrinen tai miksei vaikka topattu… Tykkään muuten ihan hurjasti, miten sekä Emma Stone että Nicole Kidman yhdistävät huikean punaisiin asuihinsa nudet kengät.

Tämä oli paras esimerkki, jonka löysin vähän aikuisemmasta peplum-versiosta. Kovin röyhelöinen kun on helposti myös turhankin tyttömäinen. Victoria Beckham tosin esitteli tuon kuvan mekon mallistossaan jo muistaakseni syys/talvi 2009 -kaudelle. Ei siinä mitään, mielestäni mekko on linjakkaalla tavalla elegantti – ja toimisi aivan loistavasti vielä tänäänkin.

Varsinaisesti peplum ei herätä mitään sporttiviboja. Tämän kuvan löytäessäni ymmärsin, että ehkä voisin sittenkin antaa härpäkkeelle mahdollisuuden. Mutta silloin ilmeen pitäisi olla nimenomaan joko naisellinen tai sporttinen – eikä missään tapauksessa sokerisöötin tyttömäinen.

Pikaisella silmäyksellä ainakin nettikaupoissa tuntuu olevan peplum-tarjontaa tyrkyllä ihan pilvin pimein. Asokselta löytyi noin ziljoona mekkoa ja tuo söpö paita on H&M:ltä. Eli peplum-kuumeisella ei ole mitään syytä kärsiä.. Ja varmaan tähän trendiin on nyt syytä vähintään tottua – jos ei nyt sentään ihastua – sillä härpäkkeet taitavat olla keskuudessamme vielä monta sesonkia. Ainakin, jos syksyn näytöksiä on uskominen.