Hartaasti odotettu H&M:n MMM-paketti saapui tänään.
Jakku on mielestäni oikein hieno. Tosin postimatkustuksen jälkeen yleisilme on sen verran ryppyinen, että ihan vitivarma ei vielä voi olla. Ja Karkki sanoi, että näytän se päälläni ihan pötkylältä. En ole samaa mieltä. Ehkä.
Kaulakoru on tosi hassu, mutta tykkään siitä silti kovasti. Karkin mielestä se on vain hassu.
Suurin ongelma juuri tällä hetkellä on se, että tilauksen hieno kaksi-puolikasta-mekkoa-yhden-hinnalla -mekko on ihan pakko palauttaa. Hetken jo mietin, että se on ihan oikeasti mielestäni niin kertakaikkiaan magee, että pidän sen eniveis. Mutta ei taida olla mitään järjen hiventäkään pitää mekkoa, joka on tehty ainakin 15 cm pidemmälle ja muutenkin kurveiltaan (köh) aika erimalliselle ihmiselle.
Mekon kiistaton sopimattomuus tilaajalleen on ongelma myös siksi, että kaikki juuri alkavan juhlasesongin pukeutumisongelmat olivat sälytetty kyseisen mekon ratkaistavaksi. Tulossa on vähän laskemistavasta riippuen kolmet, neljät kekkerit, joissa on totaalisen täysin eri vieraat. Eli ajattelin näppäränä (ja jokseenkin mielikuvituksettomana…) kiertää kaikki häppeningit samalla juhalakoltulla. Jota nyt siis ei ole.
Potentiaalista kriisinpoikasta yritän täällä rauhoitella sillä, että seuraavaat bileet ovat vasta reilun viikon päästä lauantaina. Siihen mennessähän sitä ompelee – ja kirjailee käsin – vaikka hääpuvun…
Inspiraatiota etsikellessä törmäsin kultabrokadi-/barokkitrendiasuihin, jotka yllättäen alkoivatkin tuntua tosi raikkaalta vaihtoehdolta. Kultalankakirjailuja en kuitenkaan taida tähän hätään ehtiä tarvittavaa määrää pistelemään, joten parasta varmaan alkaa laukata ketjuputiikkeja läpi.
Toisaalta joku paljettihame-simppeli neule -combo voisi kyllä toimia kanssa… Joo – viikko aikaa – ei mitään hätää/kiirettä/paniikkia tässä! 🙂
Kuva: Damernas Värld
