Eilen marssittiin EuroPride pitkin Tukholman sateisia katuja. Lämmin kesäsade ei paljon festivaali-fiilinkiä haitannut, vaikka vettä tuli – no – taukoamatta… Täytyy kyllä ihmetellä, miten jotkut kundit kykenee kulkemaan koko 4 – 5 tuntia kestävän paraatin 12 cm koroissa. Mahtavaa katsottavaa joka tapauksessa ja ihan mielettömän tarttuva karnevaalimeininki. Välillä Mintulla oli myös liikutuksen kyyneleet silmäkulmassa… Niinkuin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun “ylpeät vanhemmat” -lipun alla marssiva joukko kulki ohi.
Ihan pikkuisen kuitenkin ihmetyttää Pride paraatin “virallinen” dress code ja yleinen estetiikka. Ainakin täälläpäin maailmaa gay-yhteisö on noin niinkuin stereotyyppisesti tunnettu merkki-, tyyli-, ja design-tietoisena porukkana, joka asuu coolin minimalistisesti stailatuissa kodeissaan ja pukeutuu viimeisimpien trendien mukaisesti. Mikä saa tämän saman porukan kiskomaan niskaansa plyymit, pinkit nailonperuukit ja glitteri-irtoripset Pride-paraatissa? No, ehkä kaikkea ei tarvitse analysoida puhki. Ilmeisen hauskaa kaikilla 45 000 paraatin osallistujalla ja virallisten arvioiden mukaan satojen tuhansien katsojajoukolla kuitenkin oli!
5 Comments
Vahan samaa oon miettinyt kun oon ollu seuraamassa Montrealin gay pridea. Taalla kuitenkin homot on (ainakin Suomeen verrattuna) todella hyvin otettu osaksi normaalia yhteiskuntaan, ja kasittaakseni he haluavatkin tulla kohdelluiksi ensisijaisesti ihmisina ja sitten vasta seksuaalivahemmistona (niinkuin kai kaikki muutkin).
Minakaan en tosiaan ole viela ymmartanyt etta miten viesti “olemme osa tavallista kansaa” valittyy paraatin avulla jossa kaikki strereotypiat oikeen heitetaan katsojien silmille.
Mutta olisihan se tylsaa katsella paraatia jossa kaikki olis farkut ja t-paita paalla, etta ehka kuitenkin parempi nain katsojan kannalta 🙂
Olin viime kesänä seuraamassa Pride Paradea Englannissa ja pukeutuminen oli sielläkin samansuuntaista. Se oli kyllä mukava kokemus: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja kadut täynnä hyväntuulisia ihmisiä.
Vautsi, ei tuosta oikein muuta osaa sanoa. Herkkis kun olen, jo pelkkä maininta ylpeiden vanhempien plakaatista kosketti. Oon aika nyyhky joo.
Saria: Eipä niitä poliittisia vappumarssejakaan paljoa jaksa katsella, kun väki on pukeutunut siististi ja tavallisesti. Ja kyllähän tänne pohjolaan kunnon karnevaalit mahtuu!
Timantti: Täälläkin paraatista henkinyt hyväntuulisuus oli ihan parasta! 🙂
Idhren: JOuduin kyllä nieleskelemään voimallisesti useammankin kerran. Nössö mikä nössö… ;D
Olin itse kävelemässä mukana Tukholman Pride-kulkueessa ja silti minua mietityttää ihan samat asiat kuin sinuakin. Pelkään että ne liikaa paljasta pintaa näyttävät karnevalistishenkisesti pukeutuneet henkilöt vain lisäävät homofobiaa korostamalla kaikenlaisia stereotypioita. Tällaiset asiat ovat kuitenkin todella herkkiä puheenaiheita. En nimittäin haluaisi olla kieltämässä kenenkään tapaa olla, sillä tiedän niin monen haluavan yhä edelleen kieltää minun tapani olla lesbo. Tämän vuoksi yritän nauttia kulkueesta sellaisena kuin se on, vaikka välillä olikin sellainen olo, että olen jokin sirkuselukka, jota ‘tavalliset’ ihmiset ovat tulleet katsomaan.
Täytyy kuitenkin vielä sanoa, että Pride-kulkueessa (erityisesti Tukholmassa!) on niin paljon hyviä puolia, että tuo miinus tuntuu todella pieneltä niiden rinnalla… Minusta on ihanaa, että esim. eri ammatin edustajilla on omat osastonsa kulkueessa. Juuri tällaisen luulisi osoittavan, että olemme ihan ‘tavallisia’ ihmisiä ja että meitä on joka puolella niin kuin heteroitakin. Ja juuri nimenomaan ylpeiden vanhempien osasto sai minullakin silmät kostumaan. (Tämä nyt oli hieman vähättelyä… oikeasti pillitin ihan tosissani! 😉
Kiitos, kun otit asian esiin blogissasi! 🙂