Ihan mahtavaa, että junassa on nykyään netti! Naputtelen tätä matkalla Helsingistä Tampereelle – tosi efektiivistä, eikö!? Ainoa vain, että näiden muutaman kuvan lataamiseen meni matka Tikkurilasta Toijalaan… Haha! Hiljaa hyvää tulee, tai jotain. 🙂

Indiedaysin eilisten synttärijuhlien kohokohta oli – jos Mintulta kysytään – ehdottomasti IvanaHelsingin ensi syys- talvikauden malliston näytös. Malliston nimi on hauskasti Kauniainen-Tapiola. Valitettavasti näin kehäkolmosen ulkopuolella ikäni asuneena, en osaa arvioida kuvaako nimi mallistoa vai onko sen tarkoitus olla ironinen. Eikä sillä nyt oikeastaan ole niin väliäkään, vaatteethan tässä ovat se pääasia.

Kauniainen-Tapiola -mallisto on mielestäni hyvin tasapainoinen kokonaisuus. Tuntuu siltä, että jos muutama sesonki sitten (muistatte ne camping-printit ja sitäkin ennen?) tyypillinen IvanaHelsinki-asiakas oli taideopiskelijatyttö, niin nyt vaatteet sopii paremmin kulttuurin ammattilaiselle, aikuistuneelle vahvalle monitoiminaiselle.

Vaikka itse vierastankin kaikkein voimakkaimpia printtikuoseja, olen kuitenkin iloinen, että Paola Suhonen uskaltaa ja tavallaan vie suomalaisen muodin perinteen uudelle vuosituhannelle. Omat lempparini löytyvät kauniista neuleista ja kannattaa tsekata kamelinruskea viitta/takki. Se on upea!

Kuvista kiitos Vesalle! <3

Kuvittelen olevani aika kouliintunut ja mediavalveutunut kuluttaja. Innostun kyllä asioista, mutta varsinkin ostopäätösten kohdalla haluan ajatella, että teen asiat oman pääni mukaan ja pahemmin piittaamatta, millaista mainontaa tajuntaani on syötetty. En vastusta mainoksia missään tapauksessa – päinvastoin – yleensä pidän niitä ihan hyvänä lähtökohtana saada ensimmäinen info esim. uusista tuotteista. Kuitenkin mainonta on vähän kuin deitti-ilmoitus. Jokainen yrittää esiintyä parhaimmassa mahdollisessa valossa ja ainoana oikeana valintana – joskus jopa totuuden rajoja taivutellen.

No, ehkä nyt sitten kohtasin juuri sen oikean “deitti-ilmoituksen”. Rakastuin nimittäin aivan ensi silmäyksellä Lindexin uuteen Modern Preppy -mallistoon, kun tänäaamuna avasin sähköpostiin tulleen tiedotteen. Olen ollut aivan tietoinen, että Lindexiltä saa kivoja ja raikkaita perusvaatteita, mutta kuitenkaan en ole koskaan oikein osannut ostaa sieltä muuta kuin sukkahousuja ja satunnaisia neulesormikkaita. Ja tunnustan ihan häpeilemättä, että iso osa ihastuksestani johtuu kampanjan tähdestä Gwyneth Paltrowsta. Niin raikas, luonollinen, rennosti tyylikäs ja aidonoloisesti iloinen hän on sekä mainoskuvissa että videossa, että vaatteetkin näyttävät häpeilemättömän hyviltä.

Ja siis olisihan siellä vaikka mitä kivaa, joka sopisi paremmin kuin hyvin myös Mintun garderobia piristämään..

Raidallista jakkua olen ihaillut jo pidempään yhden bloggarikollegan päällä. Raitakuosi tekee jakusta todella tyylikkäällä tavalla vähän vähemmän tärkeilevän ja monta astetta iloisemman kuin perinteisistä bleiserisisaruksistaan. Asustuksesta riippuen yleisilme voi olla myös sailor-henkinen tai sporttinen. En tiedä, olisiko minusta vihreiden housujen käyttäjäksi, mutta kuvassa ovat kyllä kivan näköiset!

Kyllä. Mainoskuvalla on väliä! Haluan halia onnellisena kivaa laukkua – ja yhdistää paljettitopin neuletakkiin ja valkoiseen hameeseen…

Ja vielä ihan täydellinen palmikkoneule sekä raikkaat palloshortsit! Me likes!!

Nyt vaan herää pari kysymystä, kun en niin Lindexin juttuja tunne. Ensinnäkin mikähän on tämän malliston hintataso? Pitääkö sitä taas varautua vararikkoon á la Marni @ H&M vai onko nämä normaalia Lindexiä? Ja toinen juttu, onkohan nämä samalla tavalla yhdessä päivässä loppuunmyytävää kampetta, vai kuuluvatko pysyvämpään mallistoon?

Kannattaa katsoa mainosvideo – se on ihana!

http://www.youtube.com/watch?v=sVTtobuZrA4&hd=1

Yksi juttu on ainakin varmaa. Lanseerauspäivänä 21.3. kolkuttelee Lindexin ovia ainakin eräs Minttu. 🙂

Joskus elämässä on sellaisia hetkiä, että sitä tietää samantien, että sen hetken jälkeen kaikki muuttuu. Aina siihen ei tarvita mitään mullistavaa tapahtumaa, vaan voi riittää, että jokin elämys on tarpeeksi voimakas. Itselleni näin on käynyt muutaman kerran – ja tapaukset on jääneet ikuisesti mieleen.

Yksi näistä hetkistä oli, kun joskus alakouluikäisenä näin elokuvissa Greasen. Ja voin kertoa, että en ollut yksin… Kaveripiirini alkoi yhtäkkiä pukeutua fiftarityylisiin kellohameisiin, satiinitakkeihin ja hiukset keikkuivat korkealla ponnarilla. Voi sitä iloa ja onnea, kun Tampereelle tuli ensimmäinen aito amerikkalaistyylinen hampurilaisbaari, josta sai oikeaoppisia milk shakeja!!

Ei siis ole mikään ihme, että Pradan SS 2012 -mallisto kolisee kuin metrinen chevyn etupelti. Koko siluetti liekkikuvioisine heiluhelmoineen ja piikkokorkoineen, jäätelövärit, kissa-aurikolasit, autolaukut ja pin up -leikatut uikkarit onnistuvat yhdistämään nostalgian ja ajankohtaisuuden sellaisella taidokkuudella, että tekijä ei voi olla kukaan muu kuin Miuccia Prada.

Nyt ei auta muu kuin toivoa, että normaalisti hyvin nopsaliikkeiset ketjuputiikit saisivat aikaiseksi kivoja tulkintoja modernista fiftarityylistä. Normibudjetilla kun ei paljoa Pradan putiikissa juhlita. 🙂

Vielä pieni nostalgiapläjäys:

Lounastunnin uhraus tosiaan kannatti. Sitkeän yrittämisen jälkeen pääsin poimimaan himoittuja Marni at H&M -yhteistyön tuloksia ostoskoriini. Ilokseni sain napsittua itselleni melkein kaikki showroom-vierailun jälkeen “I want” -listalle päätyneet vetimet.

Koska shoppailut on tosiaan tehty nettikaupassa, ei ihan oikeaan live-esittelyyn ole mahdollisuutta. Kaiken lisäksi H&M on poistanut sivuiltaan kaikkien loppuunmyytyjen tuotteiden kuvat ja tiedot. Sinänsä ihan ymmärrettävää, mutta näin bloggarin kannalta vähän harmittavaa. No, netistä sain poimittua suunilleen haluamani kuvat… 🙂

Sinipallollinen jakkupuku oli ihka ensimmäinen asia, johon ihastuin. Jossain vaiheessa tuumasin, että se ehkä sitten kuitenkin on vähän liian hurja kaikessa pallollisuudessaan. Mutta hei – miten raju oikeasti sininen ja pallollinen voi olla? Sitä minäkin – eli ei oikeastaan kovin. Eihän noita myöskään ole pakko pitää settinä, vaan jakku toimii hyvin kevyenä kesätakkina esmes farkkushortsien parina – ja pallollinen hame on suorastaan helppo yhdisteltävä.

Hassu printtiteeppari piti saada oikeastaan kahdesta syystä: a) tajusin, että oikeasti kaikki printtipaitani ovat joko mustia tai hyvin tummia ja b) osa tuotosta menee Japanin maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Aina mukava, kun voi vaimentaa shoppailun aiheuttamaa morkkista pienellä hyväntekeväisyydellä… 🙂

Raidalliseen neuletakkiin en kiinnittänyt showroomilla juuri huomiota. Monet muut vaatteet tuntuivat huomattavasti enemmän huomionkipeiltä kai. Pikkuhiljaa se hiipi alitajuntaani ja kertoi olevansa juuri täydellinen esimerkki Minttu-tyylistä: oikeastaan aika simppeli ja perus, mukana ripaus sporttisuutta ja naisellista twistiä musta-valko-harmaassa, pienellä väri-insertillä virkistetyssä paketissa. Niinpä “jonotettuani” vihdoin tarpeeksi kauan nettikaupan virtuaalisen oven suussa, käytännöllisesti katsoen juoksin klikkaamaan raitaneuletakin ensimmäisenä ostoskoriini.

Hopeasandaalit tulevat vamasti olemaan yhdet kesän lempparikengistä. Loistava aito-nahkainen vastine viime kesänä hajoamispisteeseen käyttämilleni tekonahkaisille Forever21-gladiaattoreille.

Brokadi-housujen kanssa mietin pidempään. On niiiiin tyypillistä, että rakastun palavasti johonkin tuollaiseen kimaltavaan ja ihanaan. Kerran harakka on aina harakka… Itseasiassa luulen, että jossain sisimmässäni asuu pohjoismaista pelkistettyä tyylikkyyttä halveksiva italialainen. Tai jotain. Ostopäätöksestä ei kuitenkaan ollut paluuta, kun olin visualisoinut itseni istumaan kimalluspöksyissä ensi kesänä Trädgårdenissa ballerinat jalassa, Mojito kädessä ja hiukset nonchalantisti sekaisin.

Saalis on siis varsin vaikuttava. Kieltämättä. Mutta yhden yhtä ainokaista himoittua korua en onnistunut lisäämään ostoskoriini. Se kyllä ottaa päähän ihan vietävästi…

Niin että jos nyt jollakulla sattuisi pyörimään ostoskassin pohjalla ylimääräinen nahkanauhaan pujoitettujen valkoisten suloisten kukkasten muodostama kaulakoru tai (tai JA) keltaisten pleksiterälehtien muodostamat ihanat klipsikorvikset, niin SAA OTTAA YHTEYTTÄ!! (email: go4itvol2@indiedays.com) THX!!

Tai jos mun jonkun Tamperelaisen kaverin tie kulkee huomenna Hämeenkadun H&M:n ohi, olisi ihan mah-ta-vaa, jos voisitte tsekkaa löytyykö sieltä noita yllä olevia koruja… Kuulemma edellisiä mallistoja ei ole Tampereella myyty loppuun ollenkaan samaan tahtiin kuin muualla.

EDIT: niin ja siis tästä jäi ihan kokonaan pois se, että ravasin eilen kolme (3!) keskustan H&M:ää läpi töiden jälkeen. Kaikissa oli kamppeet ollut loppu jo niin pitkään, että mitään lanseerausta tuskin edes huomasi olleen.

Drottninggatanin Henkalta löytyi etsiskelyn jälkeen kaikki jäljellä olevat tuotteet: viisi nahkaetumuksista neuletakkia. Mutta Facebook- ja blogikommenttien perusteella Tampereelta saattaisi löytyä vielä jopa koruja..

Vähän reilun viikon päästä – eli perjantaina 16.3. juhlitaan Indiedaysin 2-vuotissynttäreitä. Luvassa on ihan mielettömän upeat bileet, Ivana Helsingin muotinäytös, hienot puitteet etc… Ja voi KRIISI!! Mulla ei ole hajuakaan, mitä ihmettä laittaisin päälleni!

Juhlien pukeutumiskoodi on (luonnollisesti) “fashion”, mikä ei todellakaan helpota näitä paineita… Haluaisin kovasti löytää jotain itseni tyylistä, ajankohtaista ja tyylikästä päällepantavaa.

Jos juhla-asubudjetti olisi rajaton, olisi ongelmakin ratkaistavissa. Ihastuin inspiraatiota etsiessäni kovasti kuvan musta-valkoiseen, kirpsakalla keltaisella asustettuun kokonaisuuteen. Neitokainen  taitaapi tosin elellä vähän eri kymmenvuosilla kuin Minttu… Haha! Hailee Steinfeld on ikuistettu Vesacen mekossa Teen Voguen Young Hollywood Partyssa. 😀

Kuitenkin tuo idea musta-valkoisesta, vähän epäsymmetrisestä mekosta yhdistettynä keltaiseen jäi vaivaamaan takaraivoon. Kokosin inspiksen pohjalta vähän aikuisemman version samasta aiheesta. Ja lähetän tässä samalla kainon toivomuksen lotto-arvontapallojen pyörimisestä vastaaville haltijoille. 🙂

Mekko on Karen Millerin (Texture print dress), kengät Louboutinin (Rolando Hidden Platform Pump Silver), laukku YSL:n (Belle Du Jour patent-leather clutch), pleksirannekoru Ann Sofie Backin ja hopeakynsilakka Essien.

Onneksi muuten tuo aivan pudottavan ihana YSL:n kanariankeltainen clutch on tällä hetkellä loppu Net-a-Porterista. Muuten olisi kyllä aivan mahdotonta estää säästöpossua tekemästä harakiriä ja Minttua tilaamasta kaunokaista juhla-asun piristykseksi.

Muistuttaisin vielä, että Indiedaysin sivuilla on menossa kilpailu, jossa voi voittaa avec-kutsun syntymäpäiväjuhlille ja upeita tuotepalkintoja! 

Garderobini sisältö on pääväritykseltään hyvin musta, valkoinen ja harmaa. Minimalistista ja tyylikästä voisi kenties sanoa. Turvallisuushakuista ja tylsää – siltä tuntuu ainakin nyt tänään. Jotenkin sitä vain aina päätyy hankkimaan helppoja epävärejä. Kevätauringon paistaessa (juu – täällä ei ole enää käytännössä ollenkaan lunta, aurinko paistaa ja lämpöäkin on about 10 astetta!) herää kaipuu väreihin.

Juuri nyt hypetetyt kevätpastellit eivät oikein jaksa innostaa. Enkä kovin helposti näe itseäni verhoutumassa neon-väreihin – vaikka kuinka olisivat kuumintahottia.

Aloin metsästää inspiraatiota sporttihenkisistä kevätmallistoista ja päädyin Isabel Marantin sivuille. Ihastuin välittömästi sport-chic -henkisiin kokonaisuuksiin.

 Yllättäen huomaan innostuvani kuviollisista farkuista. Yhdistelmä sporttisen takin kanssa tuntuu todella raikkaalta. Tuo vaan voi olla todella vaikea toteuttaa käytännössä ilman, että tulee tuulitakki-viboja… Simppelit kevyet sandaalit aiheuttavat myös vakavaa himotusta. Niin kiva nähdä vaihteeksi jotain muuta kuin paksuja klopo-sandaaleita.

Solmubatiikkivärjätyt vetimet ovat olleet pitkään niin jääkylmiä trendibarometrilla mitattuna, että paluun ennustaminen on tuntunut lähinnä tarkoitushakuiselta erikoisuudentavoittelulta. Punaisia tie-dye farkkuja en varmaan vieläkään kiskoisi jalkaani, mutta itse kuosi alkaa taas maistua. Puhumattakaan iloisen punaisesta, valkoisella raikastetusta kokonaisuudesta. Klassiset sporttivärit uudenlaisessa paketissa.

Värejä kaipailin, mutta kuitenkin tämä sävymaailmaltaan maanläheisempi kokonaisuus taitaa olla inspiraatiomielessä houkuttelevin. Ehkä jättisuuri beigen sävyissä solmubatiikkivärjätty biker-rotsi on vähän too much, mutta muuten säilön kyllä tämän outfitin inspiraatiokansiooni “toteutettavat”-otsikon alle. Takin tilalle voisi pukea reilun hiekan värisen neuleen tai rennon bf-bleiserin, tie-dye t-paidan voisi toteuttaa itsekin ja kuviolliset farkut sekä kepeät kultasandaalit lisätä ostoslistalle…

Kyllähän se kevätfiilis siitä pikkuhiljaa näyttää syntyvän!