[mittaustagi]

Ihanaa itsenäisyyspäivää!
Tänään juhlitaan 100 vuotiasta Suomea ja mikäs siihen sopisikaan paremmin kuin kansainväliseksi tuunattu karjalanpaisti, Chili con Karjala. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa.
On muuten aika hauska huomata, että vaikka suomalaiset jouluperinteet ensisilmäyksellä vaikuttavat varsin yhtenäisiltä koko Suomessa, pieniä, mutta selkeitä eroja kuitenkin on. Länsisuomalaiset eivät juurikaan käsitä karjalanpaistia jouluruuaksi, kun taas paikoin Itä-Suomessa se on melkeinpä kinkkuakin tärkeämpi! Isäni puolen suku on Karjalan evakkoja ja muistan hyvin, miten mummulassa oli aina iso padallinen höyryävää karjalanpaistia joulupöydässä.
Chili con Karjala maistuu kansainvälisemmältä kuin perinteinen versio, mutta kotoisat jouluiset maut on silti tunnistettavissa. Pavuin kevennetty ohje sopii myös kaikille niille, jotka eivät ole luopuneet kokonaan lihansyönnistä, mutta jotka mielellään vähentävät sitä.
Meillä on muutenkin ollut tapana nyt viime vuosina, kun Karkki ja Peetu on jo isoja, että joulupöydässä on aina kaikkien suurimpia herkkuja – oli ne sitten perinteisiä jouluruokia tai ei. Toki perinteisiäkin makuja on tarjolla: laatikoita, rosollia ja sen sellaista, mutta muuten juhlan tuntu tulee siitä, että saadaan nauttia yhdessä hyvästä ruuasta ja jokaisen omista lemppareista.

Chili con Karjala, 6 – 8 annosta

• 900 g Bravuuri Karjalanpaisti (1 paketti)
• 3 – 4 tl chilihiutaleita
• 2 valkosipilinkynttä
• 1 tl jauhettua juustokuminaa
• 10 kokonaista neilikkaa
• 2 rkl öljyä
• 400 g suuria vaaleita papuja (1 prk)
• 400 g pieniä vaaleita papuja (1 prk)
• 1 ruukku tuoretta korianteria

Lisäksi:

• Keitettyä riisiä tai perunoita

Ohje valmistukseen:
Kypsennä Bravuuri Karjalanpaisti pakkauksen ohjeen mukaisesti. Kuori valkosipulinkynnet ja hienonna pieneksi. Laita isohkon kattilan pohjalle vähän öljyä ja kuullota valkosipulinkynsiä ja chilihiutaleita hetki. Lisää kypsennetty Bravuuri Karjalanpaisti, valutetut pavut ja juustokumina. Murskaa neilikat morttelissa ja lisää pataan. Anna muhia hetki miedolla lämmöllä, kunnes pavutkin ovat kuumenneet. Hakkaa korianteri rouheaksi silpuksi.
Tarjoile keitetyn riisin tai perunoiden ja tuoreen korianterin kanssa.
Bravuuri Karjalanpaisti valmistuu tosi kätevästi, hiljakseen hautuen uunissa, kuten kunnon karjalanpaistin kuuluukin. Kotiin leviää ihana padan tuoksu ja sekä maku että koostumus ovat niin täydelliset, että Karjalasta kotoisin oleva mummunikin olisi varmasti antanut hyväksyntänsä.
 
 
 

 
Tulinen bataattikeitto 4 :lle

• 550 g Bravuuri paistovalmis bataattilaatikko (1 paketti)
• 2 tl chilihiutaleita
• 1 tlk kookosmaitoa
• 1 dl kermaa
• 2 tl kurkumaa
• 2 tl kanelia (jauhe)
• 4 cm pala tuoretta inkivääriä
• 2 rkl omenasiiderietikkaa
• Pippuria myllystä
• ½ ruukku tuoretta korianteria
• (vettä)

Ohje valmistukseen:
Kuori ja raasta inkivääri. Laita kaikki ainekset paitsi tuore korianteri kattilaan ja anna kiehua hiljakseen miedolla lämmöllä noin vartin verran. Tarkista maku ja lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Mikäli keitto tuntuu liian paksulta, lisää vähän vettä. Hakkaa korianteri silpuksi ja tarjoile keiton kanssa.
Kermaisen ylellinen, pikantisti tulinen bataattikeitto sopii mainiosti alkukeitoksi hienommallekin illalliselle.

Vinkki: tulinen bataattikeitto maistuu hyvin myös haaleana ja siksi se sopii erinomaisesti tarjottavaksi pienistä annoskupeista noutopöydässä. Noutopöytäannoksia 8 – 10.
Vinkki nro 2: Atrian paistovalmiit porkkana- ja lanttulaatikot on ihana ja helppo tapa saada joulupöytään perinteisempiäkin joulun makuja. Molemmat ovat sellaisenaankin tosi hyviä, mutta pienillä konsteilla niitä voi tuunata vieläkin herkullisemmiksi. Itse sekoitin kumpaankin laatikkoon ennen kypsennystä tilkan kermaa ja ripottelin päälle korppujauhoja ja runsaasti mantelirouhetta! Pienelle porukalle laatikot voi hyvin laittaa paistumaan samaan vuokaan.

Kantsii käydä myös Atrian sivuilla, sieltä löytyy hurjasti kaikkia tosi kivoja vinkkejä joulun tarjoiluihin ja ruokien tuunaamiseen!

[mittaustagi]

Maistoin joskus noin ziljoona vuotta sitten Singaporessa ensimmäisen kerran elämässäni maapähkinäistä satay-kastiketta. Kuumankosteassa tropiikin yössä yksinkertaisesta katukeittiöstä ostettu annos, jossa oli avotulella grillattuja kanatikkuja ja valtava kasa aavistuksen tulista maapähkinäkastiketta, oli ehkä parasta, mitä olin siihen astisen elämäni aikana maistanut.
Samaisella Singaporen reissulla tuli koettua muitakin kulinaristisia huippuhetkiä (Black Pepper Crab – just saying…), mutta mikään ei ohittanut ensimmäisen illan satay-elämystä.
Siitä lähtien olen yrittänyt metsästää maapähkinäkastiketta, joka olisi yhtä maukasta ja vivahteikasta kuin aikoinaan Singaporessa. Ihan hyviä versioita on tullut vastaan simppeleissä thai-ravintoloissa, mutta mikään ei ole koskaan ollut kuitenkaan täysi kymppi. Kunnes törmäsin itse tehdyn satay-kastikkeen reseptiin, josta hiukan säätämällä sain tismalleen juuri sellaisen kuin halusin. Pikkuisen pikantisti chilisen, suolaisen makean pähkinäisen, suussasulavan kaverin paistetulle kanalle.

KANAA JA PIKANTTIA MAAPÄHKINÄKASTIKETTA
(2 annosta, 2 – 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 600 g kanan rintafilettä
• 1 iso sipuli
• 2 – 3 valkosipulinkynttä
• 1/2 tl curryjauhetta
• 1 1/2 tl sambal oelek -tahnaa
• 1 dl kermaa
• 1 dl vettä
• 3 dl suolaisia maapähkinöitä
• riisiä pakkauksen ohjeen mukaan
• pari rkl rypsiöljyä (tai muuta mautonta ruokaöljyä)
• suolaa
• pippuria myllystä

Valmistus:

• Suikaloi kanan rintafileet, mausta suolalla ja pippurilla, paista kypsäksi pienessä määrässä öljyä kuumalla paistinpannulla.
• Kuori sipuli, paloittele pieneksi ja paista kattilassa pienessä määrässä öljyä. Purista sekaan valkosipulinkynnet ja lisää curry & sambal oelek. Jos tykkäät tosi hoteista jutuista, voit ilman muuta lisätä sambal oelekin määrää. Lisää kattilaan kerma & vesi ja anna pulputella hetkonen. Ota kattila pois levyltä ja lisää maapähkinät. Tee koko hommasta tasaista kastiketta käsivatkaimella (mixerstav on kai suomeksi käsivatkain?) – siis sellaisella sauvamaisella jutulla, jolla on mm. tosi helppo tehdä sosekeittoja. Riippuu vähän kattilan muodosta, mutta itse olen huomannut, että keittiö on huomattavasti vähemmän sotkuinen, jos kaadan kastikkeen johonkin kapeaan ja korkeaan astiaan soseutuksen ajaksi.
• Kastike saattaa tässä vaiheessa olla aika tönkköä, joten lisää vettä niin kauan, että koostumus on mielestäsi sopiva. Itse olen myös lisännyt aina vähän suolaa, vaikka olenkin käyttänyt suolaisia maapähkinöitä. Kukin toki makunsa mukaan – tiedän olevani suolan väärinkäyttäjä.
• Ja tässä samalla on tietty hyvä keittää ne riisit. Ihan pakkauksen ohjeen mukaan mennään ainakin meillä.

Tarjoiluun tämä ei mielestäni tarvitse muuta, mutta jos kaipaa jotain vihreää, muutama nuppu keitettyä parsakaalia on aina paikallaan.

Ei tule varmasti minään yllätyksenä, että tämä jos mikä, on aivan täydellisesti lounaslaatikkoon sopiva ruokalaji. Olen kokannut kanaa ja pikanttia maapähkinäkastiketta useaan otteeseen syksyn aikana. Melkein tuntuu siltä, että siitä on tullut uusi suosikkini comfort food -kategoriassa! Maut kestävät hyvin pienen säilytyksen ja näinä pimeinä aikoina yksi asia, mikä ilahduttaa kovasti, on ihana herkkulounas.

Melkein tekisi mieleni sanoa jotain maailmantilanteesta. Että on se nyt ihan mieletöntä, että suurin ja vaikutusvaltaisin demokratia valitsee johtajakseen täysin kokemattoman rasistin, naisia ja minoriteetteja väheksyvän fasistin, joka kaiken lisäksi antaa piutpaut juuri sille samaiselle demokratialle, joka juurikin antoi hänelle avaimet valkoiseen taloon ja ydinaseiden koodit. Kukaan ei voi olla niin naiivi, että väittäisi tuon olevan vain USA:n sisäinen asia – valitettavasti oranssi suurisuinen mobbaaja tulee vaikuttamaan vielä meidän kaikkien elämään.
Ankarat ajat vaativat sen mukaiset eväät. Niinpä tänään kokkaillaan illalliseksi ja huomisen lounaslaatikkoon makoisaa yakinikua.

Olen syönyt muutamia kertoja yakinikua täkäläisissä sushi-mestoissa sen kummemmin ihastumatta kuin vihastumattakaan. Yleensä se on ollut vähän liian suolaista (liikaa soijaa), vaikka yleensä olenkin suolaisen ruuan ystävä. Lihakin on ollut vähän ehkä sitkeää ja yksioikoisen makuista. Yakiniku on tuntunut lähinnä siltä pakolliselta jutulta, että ravintolassa olisi joku kiva lounasvaihtoehto niillekin, jotka eivät välitä sushista.
Sitten löysin tämän ohjeen ja päätin, että on aika antaa yakinikulle uusi mahdollisuus. Valkosipulissa, tuoreessa inkiväärissä, japanilaisessa soijassa ja seesamiöljyssä marinoidusta, ohuiksi siipaleiksi palastellusta lihasta tuli niin poskettoman maukasta, että ihan oli klassisesti viedä kielen mennessään!

INKIVÄÄRIMARINOITU YAKINIKU
(2 annosta ja 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 500 g naudan pihvilihaa
• 1 valkosipulinkynsi
• noin 2 – 3 cm pätkä tuoretta inkivääriä
• 1 dl japanilaista soijaa
• 1 rkl seesamiöljyä
• 2 rkl sokeria
• 1 rkl oliiviöljyä
• noin 10 cm pala purjosipulia
• 1/2 dl seesaminsiemeniä
• keitettyä riisiä kyytipojaksi

Valmistus:

• Kuori ja purista valkosipulinkynsi ja kuori & raasta pieneksi inkivääri. Sekoita soija, seesamiöljy ja sokeri puristetun valkosipulin ja raastetun inkiväärin kanssa marinadiksi. Tee lihasta ohuita nauhamaisia paloja ja laita likoamaan marinadin kanssa about reiluksi vartiksi.
• Paista lihoja pienessä määrässä oliiviöljyä kunnes marinadi on muuttunut tahmeaksi. Lisää purjosipulit pannulle ja paista vielä hetki niin, että sipulit vähän pehmenevät.
• Paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla ja ripottele yakinikun päälle.
• Tarjoile keitetyn riisin kanssa (ohje löytyy yleensä paketista).

Yakiniku tällä ohjeella on siis aivan mahtavan monivivahteisesti maukas ja ihana ruoka! Niinkuin monissa tämän tyyppisissä lihajutuissa, maku vain syvenee seuraavaan päivään, mikä lounaslaatikkoa ajatellen on aivan loistavaa. Tosin marinadi hieman katoaa ja annoksesta saattaa tulla kuivan oloinen. Se pelastuu sillä, kun varovaisesti tiputtelee teelusikallisen verran soijaa lisää.
On myös testattu, että yakiniku pärjää pakastimessa oikein mainiosti, joten ei ole yhtään harmillista, vaikka kerralla valmistuisikin vähän isompi määrä!

Hypätään ihan just viikon arkiruokaohjeeseen ja huippumaukkaaseen lounaslaatikon täytteeseen, mutta ensimmäisenä haluan sanoa suurkiitokset kaikille tsemppauksista ja onnenpotkuista tämänpäiväiseen työhaastatteluun (josta kerroin siis eilisessä postauksessani). Haastattelu ja siihen liittyvä case-harjoitus meni sen verran hyvin, että pääsin jatkoon!! Jeijj!! Nyt meitä finaalikierroslaisia on yhteensä neljä ja lopullinen valinta tehdään mahdollisesti jo ensi viikolla. Sain juuri työsähköpostiini patteriston erilaisia testejä ja sitten on vielä kakkoshaastattelut, mutta tosiaan ehkä jo tosi pian tiedän, miten tässä kävi.
Jännittää ihan sikana!!

Mutta kuten ruotsalainen sananlasku kuuluu “äta bör man, annars dör man” – eli syödä pitää, muuten ei tule mistään mitään. Ja supertsemppausta vaativina aikoina on niin ihanaa, kun lautaselta löytyy jotain tuttua ja turvallista, täyttävää ja ihanaa, mutta hiukan modernilla twistillä.
Peruna taisi olla omien porukoitten comfort-foodia, mutta itselleni se on aina ollut pasta. Ohjeen kastike on näennäisestä kermaisuudestaan huolimatta varsin kevyt ja raastettu porkkana tuo jännää ruokamaisuutta koostumukseen. Itselleni oli ihan uutta, että porkkana raastetaan kastikkeeseen pilkkomisen sijaan, mutta Peetu kuulemma tekee niin aina. Kastikkeen rakenne on raasteen ansiosta turvallisen rakeinen ja mehevä.

PASTA ROSSO JA VALKOSIPULIHERKKUSIENET
(2 annosta ja 2 – 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 1 sipuli
• 3 valkosipulinkynttä (2 kastikkeeseen ja 1 herkkusienien paistamiseen)
• 5 – 6 porkkanaa
• purkki tomaattimurskaa
• 1 vihannesliemikuutio
• 2 dl ruuanlaittokermaa
• 250 g rasia tuoreita herkkusieniä
• öljyä paistamiseen (ja ehkä vähän voita!)
• suolaa ja pippuria (myllystä) maun mukaan
• pastaa of course

Valmistus: 

• Kuori ja raasta porkkanat semi-hienoksi raasteeksi. Kuori ja pilko valkosipuli ja sipuli. Paistele raastetta ja sipuleita hyvä tovi keskimiedolla lämmöllä, kunnes sipulit on läpikuultavia ja porkkanat “kuivia”. Lisää pannulle tomaattimurska, kasvisliemikuutio ja ruokakerma. Anna kiehuskella 15 – 20 min suht miedolla lämmöllä.
• Putsaa ja paloittele herkkusienet (noin kolmeen tai neljään osaan). Pilko kolmas valkosipulinkynsi tosi pieneksi. Paista sieniä kuivalla teflonpannulla kunnes ne alkaa tuntua nahkeilta. Lisää vähän voita tai öljyä ja pieneksi pikottu valkosipuli. Mausta suolalla ja pippurilla.
• Keitä sopiva määrä pastaa pakkauksen ohjeen mukaan.

Valkosipulisienien on tarkoitus olla maukkaana “strösselinä” annoksen päällä. Tästä syystä tämä pasta-annos ei poikkeuksellisesti vaadi kyytipojaksi parmesan-raastetta, joka kyllä muuten on intohimoni.
Lounaslaatikossa pasta toimii aivan erinomaisesti. Tai toimii ainakin siinä tapauksessa, että kollegasi eivät ole yliherkkiä valkosipulin tuoksulle. Itse kastiketta voi myös pakastaa, mutta ainakaan tämän ohjeen perusteella siihen ei ole suurempaa tarvetta. Itse olin tosi yllättynyt, että niinkin pienellä asialla kuin porkkanoiden raastamisella, voi saada niin suuren eron pastakastikefiilikseen.

Tuntuuko vanha kunnon jauhelihakastike tai sen astetta fiinimpi italialaisserkku bolognese tylsältä ja kyllästyttävältä? Tuo arkiruokien kunkku saa ihan uutta potkua ja särmää, kun perusjauhelihan vaihtaa lampaaseen ja heittää mukaan vähän söpöjä pieniä herkkusieniä.
Syvän makuinen mehevä lammasjauheliha sopii aivan erinomaisesti tomaattipohjaiseen bologneseen. Mintun kokkikouluohjeessa oiotaan vähän, eikä tomaattikastiketta keitellä alusta asti itse. Siksi resepti sopii toteutettavaksi myös kiireisenä arki-iltana, kun sapuska pitää saada pöytään asap. Lammas toki tykkää muhiskella padassa pidempäänkin, jos siihen vain on aikaa.

LAMMASBOLOGNESE
(3 annosta ja 2 – 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 500 g lampaan jauhelihaa
• 1 sipuli
• 200 g miniherkkusieniä
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 purkki valmista tomaattipastakastiketta (jotain tomaatti-basilika -tyyppistä perusjuttua)
• 3 rkl tomaattipyreetä
• 2 dl vettä
• 1 rkl juoksevaa hunajaa
• 1 rkl kuivattua oreganoa
• 1 tl kuivattua rosmariinia
• suolaa
• mustapippuria myllystä

Valmistus:
Kuori ja pilko sipuli, paista syvällä pannulla pienessä öljytilkassa yhdessä jauhelihan ja putsattujen herkkusienien kanssa. Lisää pari valkosipulinkynttä pieneksi pilkottuna tai puserrettuna ja kaikki muutkin reseptin ainekset. Kiehuttele hiljaisella tulella vähintään 5 – 10 min, mutta mielellään vähän enemmänkin, jos on aikaa.
Tarjoile hyvän pastan kanssa!

Lammasbolognese on aivan ihana lounaslaatikkoruoka! Se ei juuri piittaa kuljetuksista tai mikrolämmityksistä ja makukin vain syvenee ja paranee seuraavaan päivään. Kastiketta voi hyvin myös pakastaa. Pasta on parhaimmillaan tuoreena, mutta kyllä tuollainen vähän spaghettia järeämpirakeinen versio elää mainiosti yön yli.

Tällä kertaa Go 4 it vol. 2 -blogin viikon lunchlåda -osastossa kokataan todellista comfort foodia. Tomaatilla, sinihomejuustolla ja pekonisilpulla maustettu kermainen broilerigratiini on loistava vaihtoehto, kun ikkunan takana vihmoo ilkeä sade, mikään ei oikein huvita ja olo on yleisesti “kaikki on huonosti ja mikään ei ole hyvin”. (Tuo on muuten esiteinin Karkin heittämä kurjan olon määritelmä, joka on jäänyt tyhjentävyydessään elämään perheen kielenkäyttöön 😀 ).
Muistan, että lapsena tehtiin usein sellaista broilerigratiinia, johon tuli kaupan grillitiskiltä ostettu broileri (tillestettynä pieneksi toki, ei kokonaisena sentään), muistaakseni valmiiksi keitettyä makaroonia, purkki kermaa ja valtava määrä juustoraastetta. Aijesses, kun se oli hyvää!
Tämä versio on pienen aavistuksen sofistikoituneempi. Kermainen sinihomejuustokastike maustetaan modernisti mango-chutneyllä ja onhan mukana oikein vihanneskin!

BROILERIGRATIINI HOMEJUUSTON JA TOMAATTIEN KANSSA
(4 – 5 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 5 – 6 broilerin rintafilettä
• 1 iso paketti maukkaita pikkutomaatteja (mielellään niitä, jotka on kiinni oksassa)
• 1 paketti pekonia
• 3 dl kermaa
• 2 dl crème fraichea
• 200 g kovaa sinihomejuustoa (esmes Auraa)
• 3 – 4 rkl mango chutneytä
• suolaa
• pippuria myllystä

Valmistus:

• Suikaloi kananrinnat ja paista pannulla pienessä öljytilkassa. Mausta suolalla ja (runsaalla) pippurilla. Ei kannata liioitella paistamisen kanssa, ettei suikaleista tule kuivia ja sitkeitä. Pilko pekoni pieneksi ja paista rapeaksi toisella pannulla. Nosta valumaan talouspaperin päälle. Pilko tomaatit vähän pienemmäksi ja laita uuninkestävään vuokaan. Laita kananpalat tomaattien päälle.
• Keitä kerma, crème fraiche ja murusteltu homejuusto suht tasaiseksi ja mausta mango chutneyllä, suolalla ja pippurilla. Itse ostin sellaista chutneytä, missä on myös inkivääriä mukana ja aikas reipas maku – ja se sopii tähän tosi hyvin! Kaada kastike uunivuokaan ja ripottele päälle pekonin palat.
• Laita vuoka 225 asteiseen uuniin ja anna paistua keskimmäisellä tasolla noin 20 – 25 minuuttia.
• Keitä kaveriksi riisiä paketin ohjeen mukaan.

Gratiini sopii erinomaisesti lounaslaatikkoon, sillä maut vain mehevöityvät seuraavaan päivään. Tällä ohjeella ruokaa tulee aika paljon ja olen testannut myös lounaskokoisten annosten pakastamista. Sekin toimii mielestäni oikein hyvin, sen paremmin maku kuin gratiinin koostumuskaan ei kärsi pakkasesta. Sen sijaan suosittelen olemaan sen verran suunnitelmallinen, että ottaa seuraavaksi päiväksi tarkoitetun lounaan jo edellisenä iltana jääkaappiin sulamaan. Juustoinen kastike nimittäin sulaa/palaa/kärsii ärhäkästä mikrolämmityksestä helposti ja siksi valmiiksi sulan annoksen lämmittäminen käy paljon mukavammin.
Itse tykkään kovasti, kun pakastimesta löytyy runsaasti erilaisia annoksia mukaan napattavaksi. Silloin ei tarvitse turvautua keskinkertaisiin valmisruokiin lounaalla silloinkaan, vaikka välillä jäisi yhtenä viikonloppuna food preppaus vähän vähemmälle.