Jotenkin tuntuu, että Pariisi on pessyt muut muotiviikot satanolla. Vaikka huikaisevia linjanmuutoksia tai järisyttäviä uutuuksia ei ollakaan juuri nähty, on näytösten yleinen taso ollut kuitenkin valovuosien päässä varsin lättänästä New Yorkista ja ennalta arvattavasta Milanon muotiviikosta – puhumattakaan nyt sitten Lontoosta, joka tällaisena kuivana vuonna tuntui tarjoavan poikkeuksellisen harvakseltaan huokailemisen aiheita.
Ja vaikka sama muotikaravaani vaeltaa metropolista toiseen, vaikuttaa katumuotikuvatkin jotenkin erityisen inspiroivilta. Sen täytyy johtua kaupungista… Vain Pariisi on Pariisi. Juuri nyt silmää viehättävät:
Milanon muotiviikkoyleisö Sartorialistin kuvaamana inspiroi ajattelemaan uusiksi kevään must juttuja.
Ihan ehdottomasti pitää saada jostain kirkasvärisestä ohuesta ja hyvinlaskeutuvasta materiaalista valmistetut liuhuhaaremit! Parhaimmillaan asustettuna fiksujen kenkien ja jakun kanssa.
Menee jo jankutuksen puolelle, mutta keltainen on ihan must, must must! Yhdistettynä mustaan tummaan asfaltinharmaaseen ja ripaukseen valkoista. So fresh!
Vähemmän radikaalia inspiraatiota, mutta kuitenkin vajaamittaisissa prässihousuissa ja vaaleassa jakussa jotain mielettömän tyylikästä. Eikö nilkkurin ja puntin välissä vilkkuva paljas nilkka olekin kaunis!
Tukholma on mielestäni ehdottomasti yksi maailman kauneimmista kaupungeista, mutta kyllä Helsingistäkin löytyy kauniita ja tunnelmallisia kulmia. Tein pienen kävelylenkin kortteerini ympäristössä Kallio-Alppila -akselilla.
Tällaisia kivitalo-puutaloyhdistelmiä ei Tukholmassa juuri näe. Tuli ihan mieleen omat vanhat hoodsit Tampereella Amurin kupeessa.
Liikenne Helsingissä (Suomessa?) on kyllä ihan hengenvaarallista. Ainakin jalankulkijalle. Autoilijat eivät todellakaan anna tietä, tuskin vaivautuvat hidastamaan, vaikka joku onneton yrittää päästä kadun yli… Tunnin lenkillä olin jäädä vähintään kolme kertaa auton alle!
Harrastin myös suurshoppailua kävelyn ohessa:Uusin Olivia ja iso pullo kalsiumilla terästettyä kivennäisvettä. Lehden olisin ostanut varmasti muutenkin, mutta pitihän se ihan vartavasten hakea, kun kuulin, että ihanainen bloggarikollega Honey Junkie valottaa tyylinsä salaisuuksia koko aukeaman pituisessa jutussa!
Yhtä juttua vaan ihmettelen. Miten ihmeessä Helsingissä voi aina puhaltaa niin raaka ja navakka tuuli?
Päivä soundtrack…
Ei kyllä mun nyt täytyy alkaa valmistautua illan juhlallisuuksia varten!!
Tänään iltapäivällä lähtee laiva kohti Helsinkiä ja huomista BLOGIMIITTIÄ. Kaikenlaiset hässäkät ovat pitäneet lahjakkaasti ajatukset ihan muualla, mutta nyt iski angsti – mitä ihmettä sitä voikaan laittaa päällensä tilaisuuteen, jossa on läsnä 40 muotibloggaria!?
Saisinko kiitos yhden parin täydellisiä solkisandaaleja, höyhenhelmaisen hameen, graafisen jakun ja hiukan lämpimämmän tuulen puhaltamaan hiusteni läpi!
Aika hirmu jänskiä tavata kerralla iso joukko bloggareita, jotka näin välillisesti tuntuvat jo ihan tutuilta…. Jeii!!
Nähdäänkö huomenna??
Piti kirjoitella ensimmäiset kommentit käynnissä olevalta New Yorkin muotiviikolta, mutta jumituinkin inspiroitumaan Sartorialiksen ikuistamia katutyylejä Nykistä.
Jotenkin olen aina kuvitellut, että haaremihousujen kanssa on ihan totaalisen pakko olla korkeat korot. Omat kokeiluni ballerinojen kanssa eivät ole olleet mitenkään tajuttoman onnistuneita, mutta tämän kuvan inspiroimana voisin kyllä yrittää udelleen prätkäsaappaitteni kanssa. Ja mustan kauluspaidan – sitäkään ei ole tullut käytettyä pitkään aikaan.
Taas biker-bootsit… Ja todiste siitä, että ihanihan lyhytkin hame voi näyttää raikkaalta ja toimivalta! Tsekka myös olkatoppaukset, alkaahan ne näyttää jo tosissaan hyvältä. 🙂
Puhumattakaa 2010-luvun power suit -pukeutumisesta. Power and self-confidence! Sopiva tunnussävel keväälle 2009 – eikö?