Eilen tehtiin ihan mahtava retki Sisiliaan!! Valokuvamuistoja…
Aamukaffella Messinassa.
Jos italialaiset jotain osaa, niin makeiden herkkujen tekemisen! Suklaalla taytetty cornetto oli aivan taivaallinen.
Taorminassa aurinko paistoi taas pilvettomalta taivaalta. Ihan m i e l e t t o m a t nakoalat!!
Minttu istuskelee romanttisilla portailla Taorminan kujilla…
Huomenna sitten tarkempaa raporttia Rooman shoppailujutuista yms, kun olen taas kotona!
Ci vediami!!
Itse tehdyt gnocchit ovat niin mielettömän hyviä, että sen eteen kannattaa nähdä vähän vaivaa. Gnocchien tekeminen vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin taitoa – varmasti siksi niiden valmistaminen sujuu myös Mintulta. Ha ha!
Resepti on peräisin ex-työpaikan kick-off -reissulta Pohjois-Italiaan. Yhtenä iltana meillä oli ruuanlaittokurssi ja valmistimme noin ziljoonan ruokalajin aterian yhdessä. Kaniinit metsämiehen tapaan tuntuivat jotenkin haasteelliselta toteuttaa kotona, mutta gnoccheja on pyöritelty useammankin kerran.
Gnocchi
pikkuruiset perunapullat 🙂
1 kg jauhoisia perunoita
4 dl vehnäjauhoja (durum, jos on, mutta kyllä tavallisetkin toimii)
suolaa
Keitä perunat kuorineen. Kuori perunat, kun ne vielä ovat kuumia. (Pidän yleensä patakinnasta siinä kädessä, jolla pitelen perunaa). Muusaa kuoritut ja toivottavasti vielä kuumat perunat joko perunapuristimella tai survimella. Sekoita joukkoon vehnäjauhot, mutta älä vaivaa.
Muodosta massasta sormen paksuisia pötkylöitä ja leikkaa ne noin 2-3 cm pituisiksi pätkiksi. Pyöräytä joka palasta haarukalla niin, että ne saavat gnocchille tyypillisen muodon (ja keräävät enemmän kastiketta…).
Keitä pallurat ennen tarjoilua runsaassa (suolatussa) vedessä. Gnocchit nousevat pintaan, kun ovat kypsiä. Pari minuuttia pitäisi riittää.
Klassinen italialainen tapa syödä gnoccheja on sulatetun voin ja ricotta-juuston kanssa. Meillä useimmiten tehdään simppeli kastike kermaan sulatetusta homejuustosta. Ja päälle reilusti mustaapippuria suoraan myllystä!
NomNomNomNomNom!
NomNomNomNomNom!
Peetu täyttää tänään kokonaiset 16 vuotta!! Paljon paljon rakkaita onnitteluhalauksia!
Tämä on sulle:
Eilisiltainen ukkosmyrsky muutti hiukan iltasuunnitelmiamme. Aivan mieletön tuuli, rankkasade, salamointi ja ukkosen pauke pakotti koko Reggion pysymään sisällä. Kaduilla syöksyi sellaiset vesimassat, että ulkona kävely oli aivan mahdotonta. Vastaavaa mellastusta en ole nähnyt kuin kerran aikaisemmin – ja silloinkin Italiassa.
Tänä aamuna ilma oli taas aurinkoinen ja aamulenkki sateen raikastamassa Reggiossa maistui aivan upealta!
Takkuiset kulkukissat ihmettelevät hullua finneä, joka rynnii joka aamu lenkkivehkeissä meren rantaan…
Ensin pieni pyrähdys alas vuoren rinnettä. Meri näkyy jo!
Kyllä täällä kelpaa juosta. Meren tuoksussa, auringon paistaessa.
Tossut saivat Välimeri-kasteen.
Elikkä Tiramisu.
Keittiössä kokkailu ei tosiaankaan kuulu Mintun vahvuuslajeihin, mutta muutama helppo ja herkullinen ohje on tarttunut mukaan matkan varrelta. Tiramisua on meillä ehtinyt monet syödä useampaankin otteeseen. Mutta mikä ettei, sehän on ihan timangi jälkkäri! Tällä ohjeella onnistut varmasti. Ja se sopii myös munanvalkuaisallergikoille – kuten meidän Peetulle!
Tiramisu
2 dl kermaa
5 rkl sokeria
4 munankeltuaista
500 g Mascarpone-juustoa
200 g Savoiardi-keksejä
4 rkl vahvaa espressoa
(4 rkl amarettoa, jos halutaan, itse teen kyllä yleensä ilman)
aitoa kaakaopulveria koristeluun
Vatkaa kerma ja 1 rkl sokeria vaahdoksi. Vatkaa munankeltuaisia ja loppuja sokereita kunnes ne tulevat voidemaiseksi tahmaksi. Sekoita Mascarpone-juusto pieninä osina munaseokseen ja lisää lopuksi kermavaahto.
Laita kerros keksejä matalaan vatiin (vuokaan?) ja tiputtele päälle espressoa (tai espresson ja amaretton sekoitusta). Levitä päälle kerros kermamassaa. Laita päälle toinen kerros keksejä ja kostuta myös ne espressolla. Levitä loput kermamassasta ja ripottele sihdin avulla päällimäiseksi tuhti kerros puhdasta laadukasta kaakaojauhetta.
Tiramisu kestää hyvin säilytystä, joten sen voi hyvin tehdä juhlia edeltävänä iltana. Itseasiassa se maistuu monesti mehevämmältä vasta toisena päivänä. Kaakaopulveri kannattaa kuitenkin sirotella vasta juuri ennen tarjoilua.
