En voinut olla poikkeamatta pikaisesti tarkistamassa, miten H&M:n Marimekkomalliston lanseeraus sujuu, vaikka itse tuotteet eivät olekaan herättänyt sen kummempaa kiinnostusta.
Drottningatanin putiikki näytti jo ulospäin poikkeuksellisen herkullisen räiskyvältä ja vastaantulijoilla oli yllättävän runsaasti hienoja a tribute to marimekko -paperikasseja. Sisällä sen sijaan ei ollut havaittavissa normaalia loppuviikon tungosta kummempaa.
Suurinta osaa malleja vaikutti olevan vielä ihan runsaasti jäljellä – tosin kokouikkareita (jotka kiinnostivat kuitenkin jonkinverran ihan hankintamielessä) ei näkynyt lainkaan ja kaikki laukut olivat kuulemma loppuneet ihan parissa tunnissa. Monet vaatteista vaikuttivat ihan kivan mallisilta… esim. laajahelmainen hame oli kieltämättä hieno, mutta ei mitenkään Mintun garderobiin sopiva.
Malliston parasta antia on ehdottomasti miesten paidat ja lastenvaatteet. Pikkutyttöjen kesämekot ja hellehatut olivat raikkaan retromaisesti tosi suloisia ja jos vain miehestä löytyy kanttia pitää näyttäviä kuoseja, niin mikä ettei!
Hiukan jäi ihmetyttämään, miten osa vaatteista tuntui kovin keinokuituiselta käteen, vaikka taisivat ne silti viskoosia olla. Jotenkin tuollaisten materiaalien käyttö tuntuu vähän anti-tributelta. Silkkisetkin mekot olivat nekin jotenkin epämääräisiä. Reteät Marimekkoprintit melkein vaativat kunnon puuvillan alustakseen.
En kuitenkaan (tietenkään…) päässyt putiikista pihalle ilman, että jotain olisi tarttunut mukaan. Suurta huivia olen etsiskelly epäaktiivisesti jo pidempään. Ihan mukavaa, että sopiva löytyi Marimekko-mallistosta, mutta se ei ollut mitenkään erityisesti ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Aion käyttää maastonvihreän- ja terrakotansävyistä pehmeää puuvillaista saronkia pääasiassa jättikokoisena huivina.
Tässä kuvattuna kotiverkkareitten kanssa… nice. ;D
Sellaisen sivuhuomion tein kassajonossa, että yllättävän paljon japanilaisia tyylikkäitä rouvia oli kiikuttamassa kassalle valtavia Marimekkovuoria. Ehkä se oli sattumaa, mutta pisti silmään kuitenkin.
10 Comments
Kävin myös katsomassa Marimekot livenä (näytti olevan myös nettikaupassa), ja ihmettelin myös kankaiden outoa tuntua. Olin alunperin ajatellut sovittaa/ostaa silkkisen v-aukkoisen mekon, mutta en viitsinyt edes kokeilla päälleni. Pitkissä hulmuavissa helmoissa oli jotain vastustamatonta, mutta tuskin kuitenkaan tulisi käytettyä.
Lastenvaatteiden koot oli vauvoille, harmi. Olisin välittömästi ostanut neljäveelleni ihanan värikkään tunikan, jos vain kokoja olisi ollut.
Jotenkin tuosta jäi halju olo. Että jos Marimekkoa haluaa, niin sitten Marimekosta eikä Henkasta.
Voi että mä oon edelleen pettynyt tähän yhteistyöhön. Mä kun odotin niin paljon. Meidän puodissa oli osa naistenvaatteista, ei mitään lapsille tai miehille. Tietenkään niitä kahta, jota olisin halunnut sovittaa ei ollut paikallisessa liikkeessä. Eli postimyynnin kautta, mikä tuntuu sinänsä turhalta mahdollisine palautuksineen.
Ei välttämättä ollut sattuma ne japanilaiset. Hehät pitävät kovasti Marimekon kuoseista.
Kirsi: Vähän halju olo jäi tosiaan, vaikka kieltämättä oli hauska nähdä printti- ja väriloistoa tavallisesti kovin musta-beige-harmaa -voittoisella H&M Trend osastolla…
Shandi: Olisin vähän samoilla linjoilla Kirsin kanssa, että mielummin Marimekot Marimekosta kuin H&M:stä. Hetken mietin tilaisinko sen kokouikkarin netistä, mutta 38 oli jo loppunut joten eipähän tarvinnut vaivautua… 🙂
Ei iskenyt, ei. Yksi hulmuhelmainen hamonen hieman houkutteli, mutta sekin on kai myyty loppuun, kun nettikauppa ei enää anna mahdollisuutta ostaa sitä. Paikallisessa myymälässä sitä ei ollut laisinkaan.
Aika yllätyksettömän ja oikeastaan melko synkänkin version HM oli Marimekosta luonut. Mielummin ostan sitten Samu-Jussi Kosken Maija Isolan ja kumppaneiden kankaista ideoimia vaatteita. Niissä on sitä iloista Marimekko-henkeä!
Minäkin kurkkkasin tänään tuon Marimekko malliston. Oli ehkä vähän pettymys..
Katselin tollasta samanlaista toppia ja oransseja shortseja, mutta topinkin materiaali oli sellasta, että arvasin sen nukaantuvat ja löysistyvän muutaman käytön jälkeen, joten enkä sitten raaskinut ostaa.. Jotenkin tällästä oli arvattavissa(?)
En mäkään oikein mihinkään ihastunut, tosin vasta murto-osa on tullut tänne meidän kaupunkiin, odottelen nyt sitten niitä loppujakin ja käyn parin päivän välein kurkkaamassa. Tommonen iso huivi olis kiva, mutta täällä vasta paria kuosia ja ne ei oikein iske. Pikkutytön setin kyllä ostin, lapsia odotellessa 🙂
Ja hinnatkin silti vähän korkeita nähden siihen, että ne kuitenkin on jossain Kiinassa jne. tehtyjä rättejä… Mieluummin maksaa kunnon Marimekko-laadusta (joka tosin ei sekään ole enää entisensä veroinen).
Japanilaisethan on tunnetusti ihan hulluna Marimekkoon, tykkäävät samantyyppisistä jutuista kuin suomalaiset. Erityisesti yksinkertaisimmista kuoseista. Olin Japanissa 3v sitten ja näin muutamallakin Kivi-kuosisen kassin 🙂
oi miten nätti huivi :> harmi vaan ettei täällä päin ole H&M :’<
Oon ihan eri linjoilla, sillä mun mielestä koko mallisto oli ihan huippu! 😀
Toi huivi on ihana!
Jabadaba: Kyllähän niihin joihinkin tuli pieni himo siellä kaupassa, mutta jo kosketusetäisyydellä tajusin – onneksi – että en tulisi vaatteita ikinä käyttämään…
Rosa: Pikkuisen kyllä harmi, että laatu ei ollut sen parempi. Jotkut mallit olivat kyllä ihan onnistuneita, mutta kuosit eivät oikein iskeny.
Herttainen: Näillä näkemilläni japanilaisilla (selkeästi useampaa eri porukkaa) oli kyllä ihan valtavat vuoret vaatteita sylissä kassajonossa, joten kyllä kysymyksessä taisi olla ihan aito fanitus! 🙂
Jasmina: Kiitos – tykästyin huiviin oikein kovasti! Värit ovat ihanan pehmeät… 🙂
Anonymous: Tosi mukava kuulla, että mallisto oli makuusi!
Molly: Voi kiitos!! 🙂