Ruotsalaisilla on erinomainen itsetunto. Tottakai jotkut raukat rämpivät samassa epävarmuuden suossa kuin monet meistä, mutta varsinkin ulkoisesti ja yleisenä kansallisasenteena ruotsalaiset ovat itsevarmaa ja itseensä tyytyväistä väkeä. Vähän sellaista ameriikan meininkiä. Kuitenkin siinä missä amerikkalaiset pukeutuvat mielellään tähtilipun väreihin, kavahtavat ruotsalaiset sini-keltaista väriyhdistelmää. Varmin tapa saada todellisen tyylitajuttoman töntin leima otsaansa on sävyttää asunsa siniseen ja keltaiseen. Paitsi jalkapallon maaotteluissa.
Kuva: takki, Forever21; kengät, Chloé
Kuva: takki, TopShop; laukku, Fendi
Harva kuitenkaan tietoisesti ajattelee, että pukeudunpa Suomen lipun väreihin tänään. Paitsi ehkä jos on menossa Linnan juhliin tai urheilukisoihin. Miksiköhän sitten USA:n lippu ja myös Iso-Britannian lippu voivat helposti esiintyä coolien t-paitojen ja muidenkin muodikkaiden vaatteiden ja asusteiden kuosissa? Kansallisen itsetunnon puutetta vai kaukokaipuuta?
Kuvat: n-a-p, TopShop, Forever21
7 Comments
Tämä on kyllä jännä juttu. Minäkään en liitä sinivalkoista pukeutumista patriotismiin. Väriyhdistelmä on yksinomaan raikas ja reipas.
Mutta isänmaallisen symbolin, leijonavaakunan, kantaminen koruna tai kuvana taas on jotain johon en halua sekaantua. Rasistit ovat pilanneet sinänsä ihan kauniin ja ylevän symbolin käyttämällä sitä “väärin” ja ryöstöviljelemällä sen omiin mätiin tarkoituksiinsa. Hyväntahtoisimmillaankin kultaisen leijonan riiputtaminen kaulassa tuntuu junttimaiselta. Se on vähän valitettavaa, koska kunnioitan veteraanien uhrauksia ja varsinkin Lähi-idässä miehitetyssä maassa oleskelleena osaan olla pitämättä meidän itsenäisyyttämme itsestäänselvyytenä. Onneksi voi olla ylpeä juuristaan kuuluttamatta sitä muille symbolein ja sorron keinoin.
Mulla on blogissa sulle haaste 🙂
Secretary: Voi olet niin oikeassa tuon leijonavaakunan surullisen kohtalon kanssa! En ollut itse edes tajunnut täällä lahden takana, että leijonavaakuna-koruihin – erityisesti riipuksiin liittyy tuollaisia assosiaatioita. Juttelin muutama vuosi sitten kavereilleni Tampereella käydessäni, että voisin hankkia sellaisen pienen kultaisen riipuksen, koska sitä olisi täällä “kaukana ulkomailla” mukava pitää kaulassa. Kaverini olivat aivan tikahtua ja selostivat, että se todennäköisesti viestisi ympäristölle ihan muuta kuin arvostusta vanhaa kotimaata kohtaan. Surullista. Mutta onneksi tosiaan kansallisylpeys ei tarvitse näkyviä tunnusmerkkejä.
Pupupaita: Kiitos kiitos!! 🙂
Täysin aiheeseen liittymätön kommentti tulossa. Törkeästi hyväksikäyttäisin juoksuharrastustasi -ja tietouttasi, haluaisin nimittäin tietää, että miten kannattaisi juoksu treeni aloittaa? Olisko sinulla hyviä neuvoja / joku nettisivu tms. mielessä mistä löytyisi tietoa?
T. asiassapysymätön anonyymi
Asiassa pysymätön anonyymi: Olen saanut samaa aihetta koskevia kysymyksiä sähköpstiini, joten voisin tehdä siitä vaikka ihan postauksen tässä lähipäivinä. Toivottavasti se on ok!? Ja tietty on ok kysyä muustakin kuin vaatteista ja shoppailusta!! 🙂
Juoksu postaus olis ihan mahtava! Kiitoksia jo etukäteen.
T. Se äskeinen anonyymi
Anonyymi: Ok! Huomenna voisin olla hyvin fiiliksissä jokaviikkoisen “sunnuntailenkin” jälkeen.