Tämä tuli nyt vähän yllätyksenä itsellenikin. Luulin, että kun on kulkenut ihan ihmisten ilmoilla ison osan 80-luvun loppupuolesta ja 90-luvun alusta kaikenkirjavissa kuosihousuissa, joita sittemmin lempeästi salihousuiksikin kutsuttiin, ja sen jälkeen hävennyt salaa ankarasti omaa tyylitajuttomuuttaan, niin luulin tosiaankin, että sen kokemuksen jälkeen sitä olisi loppuelämäksi rokotettu vähintäänkin nyt kukkakuosisia housuja vastaan. Mutta ei.
Onnistuin väistämään ovelan hämäysliikkeen (lue: Lindex – Missoni printtihousut) avulla itseni jo viime keväänä alkaneelta kukkaprinttisten pillifarkkujen invaasiolta. Nyt huomaan himoitsevani sekä farkkumallisia että erehdyttävästi salihousuja muistuttavia löllökukkahousuja…
Pitäisköhän tässä nyt huolestua, kun ihan tosissani (ja ilman inhon vilunväreitä) mietiskelen, että mahtaakohan ne vanhat kukkahousukaavani löytyä arkistoista. Muistan elävästi, että tuon kaavan avulla “salihousut” valmistuivat alle tunnissa… Kaksi saumaa, lahkeensuiden kääntäminen ja kuminauha vyötärölle. That’s it.
Kuullostaa ihan ensi viikonlopulle sopivalta projektilta…
Kuva: Stockholm Street Style
2 Comments
Pitäisi huolestua 🙂 Jotkut hullutukset on vain parasta jättää niille, jotka eivät ole niitä aiemmin kokeilleet…
Haha! Olen itseasiassa erittäin samaa mieltä kanssasi!!