Vaikka lautailu onkin ollut ihan ehdottomasti tärkein Åren reissumme ajanvietteistä, ehdimme tehdä vähän muutakin. Saimme vinkin mahtavasta elämyksestä nimeltä Zipline, joka vie osallistujat kiitämään vaijerin varassa tunturin kyljeltä toiselle.
Camp Åren erinomaisen ystävälliset, rauhalliset (tuli tarpeeseen…) ja kokeneet oppaat selostavat varusteista, turvallisuusäännöistä ja kertovat hiukan mitä tulemme kokemaan.
Täytyy kyllä tunnustaa, että ei tarvinnut kuin nähdä valjaat ja remelit, kun levollisesti leyhytelleet perhoset mahassa alkoivat räpytellä ihan toden teolla… Meillä tosin oli omat kypärät päässä ihan siitä syystä, että mukaan ei ollut eksynyt yhtään tavallista pipoa.
Ensimmäinen lähtöasema. Vielä Minttua naurattaa.
Peetua kiinnitetään ensimmäisen etapin vaijereihin. Kovimmillaan vauhti voi nousta jopa sataan kilometriin tunnissa. Normaalipainoisella naisella kuulemma 80 km/h ylittyy helposti.
Lähtöasemat ovat mukavan korkealla nekin. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että oikeastaan kaikkein hurjin hetki on se, kun kävelee puomit alas lähtötelineeltä ja sitten pitäisi vain antaa mennä. Lyhyen nanosekunnin ajan tuntuu kuin olisi tyhjän päällä, ennenkuin tuntee vaijerin ottavan vastaan. Ja sitten se onkin menoa!
Peetu oli varsinainen hurjapää. Pääsi melkein liitelemään pää alaspäin oppaiden neuvojen mukaan.
Viimeiset rohkaisun sanat ja yksi… kaksi… kolmeeeee!
Karkin jalat tutisivat ekan etapin jälkeen niin, että kovalle alustalle kiipeämisestä ei ollut tulla mitään. No niin kyllä Mintunkin… He he!
Kannattaa klikata kuva isommaksi, niin mittasuhteet selviävät vähän paremmin.
Likat polleina hienosti ja erityisen reippaasti suoritetun Zipline-kierroksen jälkeen!

Koiravaljakko- yms. ajeluille kaikki kunnia, mutta jos laskettelun lisäksi kaipaa jotain adrenaliinia kutkuttavaa aktiviteettia, on Zipline ihan ehdoton kokemus!