Päivänvaloa ei vieläkään ole mitenkään liian kanssa. Hyvä yritykseni kuvata eiliset aleostokset kauniissa valaistuksessa kariutuivat alkuunsa. Sen verran tunnelmallista iltapäiväaurinkoa tulvi ikkunoista sisään, että kuvista tuli persoonallisen sinivihreitä…
Havaitsin muuten tässä kirjoittaessani, että aikas mainiosti onnistuin noudattamaan omia aleshoppailusääntöjäni, vaikken niitä erityisesti muistellutkaan. Ehkä perusperiaatteiden listaaminen blogiin auttoi. Neuleita, laukkuja ja yksi vähän bileisempään tilanteeseen sopiva toppi. Not bad!
Ostoskassista löytyi:
Paksu mohairneule, Filippa K
Mahottoman muhkea pääasiassa mohairia ja merinovillaa sisältävä neulepaita tarttui mukaani maleksittuani aikani kuolettavan hitaasti etenevässä kassajonossa. (siis excuse moi – vain yksi kassa Filippa K:lla töissä tuollaisena päivänä!?!). Garderobi-inventaariossa havaittu kivojen paitojen puute ei vaivaa enää lähimainkaan yhtä paljon!
Neuletyyppi muistuttaa Mintun teiniaikojen kuumintahottia-hittiä patenttineuletta. Ehkä siksikin tunsin oloni heti kotoisaksi siinä. Tarkoitus olisi yhdistää pörhöinen neule (karvaisuus ei oikein välity kuvasta…) nahkahameeseen tms. kiiltävään sileään pintaan mahdollisimman suuren kontrastin aikaansaamiseksi.
Ja tässä syy siihen, miksi ylipäätään pysähdyin Filippa K:n osastolle:
Pikkuinen mokkalaukku, Filippa K
Hiilenharmaa pikkuinen mokkalaukku osui silmiini, kun olin oikeastaan menossa poimimaan shoppailukaveriani vieressä sijaitsevasta Karen Millerin putiikista. Joskus muinoin alkusyksystä metsästin kyseistä pikkuveskaa violettina. Jotain visioita kai tuohon värivalintaan liittyi – ei voi muistaa. Sen muistan kuitenkin, että jätin mustan nappanahkaisen version Filippa K Seconhand -putiikkiin, vaikka sen hinta oli noin viidesosa alkuperäisestä. Tyhmä!! Vuori kun oli mielestäni vähän liian likainen.
Mokkanahkainen sopii itseasiassa huomattavasti paremmin vaatevarastoani täydentämään. Perusasuun kun kuuluu yleensä nahkatakki ja näin talvella pitkät prätkäbootsit. Pintanahkan yliannostus on helposti lähellä. Varsinkin kun lempparihameeni jo toista sesonkia sattuu olemaan nahkaa.
Garderobini neuleosasto sai enemmänkin täydennystä…
Puuvillainen niittineuletakki, Sonia Rykiel
Melkein kuulkaas hypin hihkuen tasajalkaa, kun löysin tämän neuletakin!! Niin Minttu, kun vaan voi olla! Särmää ja huumoria samassa paketissa! Klassisen mallinen musta neuletakki saa naisellista touchia tyttömäisestä pilkkukuosista ja mehukasta kieliposkessarouheutta pääntien pyramidiniiteistä.
Me likes!! So so very much!!
Sonia Rykielin Sonia -mallistosta löytyi toinenkin saalis: (tuskastuin asetuksien kanssa sähläämiseen ja kuvasin topin salamalla. Jälki on tietysti sen mukaista…)
Läpikuultava toppi, Sonia Rykiel
Musta pitkä, käytännöllisesti katsoen mekkomittainen toppi on jumalaisen pehmeää, hiukan läpikuultavaa puuvillaa. Kauniisti asettuva v-pääntie, reikäniitein koristeltu pieni rintatasku ja kevyesti rypytetty etukappale tuovat juuri sopivasti asennetta.
Ja sit vielä SE!!
Musta nahkalaukku, Botkier
Oikeastaan olin jo pikkuisen päättänyt, että hankin sen Lanvinin kuitenkin, kun joulupukki ei ottanut vinkkiä onkeensa. Mutta nyt ei tarvitse enää haikailla sen perään! (Budjettini huokaa helpotuksesta…). Botkierin suuri hobo-mallinen unelmalaukku täyttää mustan taisteluparitoiveeni paremmin kuin hyvin. Kyllä kannatti kiertää laukkuosasto vielä kertaalleen, vaikka parin eri tsekkauksen jälkeen olin aika pettynyt tarjontaan.
Laukussa on kerrankin riittävästi erilaisia pikkutaskuja, joihin kaikki tärkeät tavarat saavat muuttaa asumaan. Laukun sisältä löytyy myös kiinteä ketju, johon voi laittaa kotiavaimen tai jotain muuta huipputärkeää. Ah, detaljien onnea!!
Harakka minussa ja liiallisen skandinaavisen minimalismin vieroksuja tuntee lapsellista riemua laukun kyljessä riippuvista norsu- ja torahammaskilluttimista!
Ja kaiken lisäksi nahka on niin pehmeää, että haluaisin vain koko ajan silitellä ja paijata sitä.
No, mitäs sanot??
