Lukion päättymistä juhlitaan Ruotsissa perusteellisesti ihan niinkuin Suomessakin. Periaatteessa meininki on monella tapaa sama – ihmiset saavat todistukset ja lakit ja sitten skoolataan kuohuvaa suvun ja kavereitten kanssa. Kaikenlaisia pieniä eroavaisuuksiakin kuitenkin löytyy. Asiantuntijana tässä jutussa on ollut lukion tokaluokkalainen Karkki.
Kaikki saavat lakin
Lakki on aika saman näköinen kuin Suomessakin paitsi, että lyyran tilalla on sini-keltainen nappi ja valkoinen myssyosuus on vähän pöyheämpi. Lakin mustaan samettinauhaan on joillakin kouluilla tapana kirjailla linja, miltä on valmistuttu, koulu ja päivämäärä kultaisella langalla.
Lakkiaispäivä
Koulut määrittelevät itse, milloin on kolmosten utspring eli varsinainen juhlapäivä. Yleensä ajankohta on toukokuun viimeisellä tai kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Juhlapäivään kuuluu koulun tarjoama tavallista hienompi lounas tai joskus samppanja-aamiainen. Koulun virallisen osuuden jälkeen ylioppilaat juoksevat ulos koulusta pihamaalla odottavien sukulaisten ja ystävien luo
Se Tärkeä Puku
Lakkiaismekon hankkiminen on vähintään yhtä suuren tuskan, neuroosien ja vaivan takana täällä kuin Suomessakin. Puvun hankkimisen ongelmallisuutta lisää se, että perinteen mukaisesti lakkiaisasu on valkoinen. Toki muitakin värejä näkee ja monet matsaavat kokonaisuuteen pisaran lakin samettinauhan mustaa. Ehdoton enemmistö pukeutuu kuitenkin pääasiassa valkoiseen.
Näyteikkunat pursuilevat valkoisia mekkoja ja lehdissä jaellaan unelmien lakkiaisasu -vinkkejä. Kuva: Aftonbladet.se
Outoja tapoja
Koulusta pihalle viimeisen kerran kirmanneiden kaulaan ripustetaan sini-keltaisissa nauhoissa roikkuvia onnentoivotuksia, ruusuja, pehmoja ja muuta krääsää. Don’t ask me why. Lisäksi lakkiaislapsesta on tapana askarrella plakaati, jossa on kuva hänestä pikkulapsena, onnentoivotuksia ja lakkiaispäivämäärä. Varmaan symboloi jotenkin elämän kiertokulkua tyyliin kattokaa ny, kun tästäkin pikku pallerosta/karseesta räkänokasta on tullut oikein ylioppilas!

Joku sensuuri varmaan iski, kun alla olevaa kuvaa ei nyt sitten yhtäkkiä saakaan klikattua isommaksi. Jessican kuvassa olisi kyllä lapsiviranomaisella ihmettelemistä…

Kun utspring kaikkine onnittelumuodollisuuksineen on hoidettu, lähtevät useimmat penkkariajelua muistuttavalle reissulle pitkin kylän raittia. Ajeluporukka voi olla oma luokka, saksan lukijoiden ryhmä, kaveriporukka tms. Lavalla ei aina myöskään ole pelkkiä ylioppilaita, vaan joskus mukana on kavereita ja sukulaisiakin. Kerran näin, kun rollaattorin avulla liikkuvaa mummoa hilattiin auton lavalle sidottuun nojatuoliin.
Ajeluautot koristellaan koivuilla melko juhannusmaiseen tyyliin sekä sini-keltaisin ilmapalloin ja serpentiinein. On melkein huvittavaa, että ruotsin kansallisvärit, sininen ja keltainen, joiden käyttäminen muuten on käytännössä sosiaalisesti hyväksyttävää vain urheilutapahtumien yhteydessä, on niin selkeästi lakkiaisjuhliin liittyvä väritys. Tässä kuvassa on ihana prinsessa Madeleine lakkiaispäivänään. Kuva ei ole Mintun ottama, mutta en kyllä muista mistä tämän olen joskus napannut…



Ajelujen jälkeen siirrytään kotiin juhlimaan lakkiaisia suvun ja ystävien kanssa. Aika monilla on tapana pitää myöhään iltaan kestävät juhlat tai illalliset ainakin täällä Tukholman seudulla. Ehkä tavat ovat muuttuneet Suomessakin, mutta silloin kun Minttu kirjoitti, oli tapana pitää open house –tyylinen kahvittelu ja kuohuviinin kilistelypäivä, jolloin vieraat tulivat ja menivät. Täällä siis on ennemminkin tapana mennä lakkiaisiin kuin juhliin, joihin mennään, kun on kutsuttu ja viivytään koko ilta.


Koko juttua monimutkaistaa vielä pitkin kevättä vietettävät studentskivat eli oppilaiden itse koulun päättymisen kunniaksi järjestämät juhlat. Studentskiva voi olla jonkun kaveriporukan, luokan tms. järjestämä tapahtuma, johon myydään illalliskortteja perheelle ja ystäville. Karkin koulussa kaikki kolmoset järjestävät yhden yhteisen studentskivan. Periaatteessa studentskiva ei ole sen kummempi kuin koulun loppumisen kunniaksi järkätyt bileet, mutta perinteestä on muodostunut niin vakiintunut, että oppilaat suorastaan kilpailevat kenen bileet ovat suosituimmat, kuka on keksinyt nerokkaimman teeman juhlille jne. Jotkut osallistuvat omien juhlien lisäksi vielä kavereittensa studenskivoihin, jolloin pukeutumisongelmia riittää helposti koko keväälle…